Tiivistelmä 


Analyysin julkisuus

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmän (KOOtuki) 8.9. päätöksen mukaisesti pääsy analyysin katseluun on rajattu opiskelijavalintojen järjestelyihin osallistuneille verkostoille . Tässä tarkoitettuja verkostoja ovat rehtorineuvostot, tietohallinnon FUCIO ja AAPA-verkostot sekä opintohallinnon verkostot OHA-Forum ja Ammattikorkeakoulujen opintohallinnon verkosto.

Korkeakoulujen käyttäjiä on mahdollista lisätä lisäksi henkilötasolla. Mikäli sinulla ei ole oikeuksia analyysiin tai tarvitsemaasi liitteeseen, lähetäthän pyynnön ensisijaisesti oman verkostosi koordinaattorille välitettäväksi osoitteeseen opi@csc.fi. Pääsyn myöntäminen vaatii eduuni-tunnuksen luomisen (ohjeet).

Lisätiedot 

opi@csc.fi

Loppuraportti täydellisenä: https://wiki.eduuni.fi/x/ihFACg (Rajattu, kts. Analyysin julkisuus)

Tiivistelmä: OHA-forumin, FUCIOn, yliopistojen Pandemiaryhmän, AMK opintoasiainpäälliköiden verkoston ja KOOTuki-ryhmän toimeksiannoista tehdyn poikkeusajan analyysin keskeiset tulokset

Johdanto

Korkeakoulut muun yhteiskunnan mukana ovat toimineet poikkeuksellisessa tilanteessa kevään ja kesän 2020 aikana COVID-19 -pandemian vuoksi. Liikkumista ja kokoontumisia on rajoitettu ja myös korkeakoulujen kampukset ovat olleet suljettuina lähiopetukselta maaliskuusta lähtien. Tilanteen vuoksi korkeakoulut ovat joutuneet etsimään uusia ratkaisuja opetuksen ja muun toiminnan toteuttamiseksi etänä. Suurin yksittäinen muutos on ollut opiskelijavalintojen tekeminen, kun niitä ei voinut järjestää perinteisellä tavalla eli fyysisinä massatilaisuuksina.

Kevään ja kesän aikana resursseja on jouduttu allokoimaan uudelleen paitsi korkeakouluissa niin myös opiskelija- ja ylioppilaskunnissa, yksittäisten opiskelijoiden osalta sekä esim. opetus- ja kulttuuriministeriössä ja Opetushallituksessa. Tämä asetti haasteita mm. prosesseihin, yhteistyöhön, digitaalisiin palveluihin ja päätöksentekoon. Poikkeustilanteen aikana kerätyt kokemukset ovat olleet hyvin arvokkaita kaikille mukana olleille osapuolille. Yleisesti on myös tunnistettu, että kokemuksista täytyy oppia; miettiä miten tilanteesta saataisiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä maksimaalinen hyöty. Tulisiko jatkaa rohkealla uudistusten tiellä ja tehdä etänä toimimisesta arkipäivää myös pandemian jälkeen?

Tämän keskustelun polttoaineeksi päätettiin kerätä olemassaolevaa tietoa eri lähteistä koskien poikkeusajan järjestelyitä, opittuja asioita ja hyviä käytäntöjä. Lisäksi nähtiin tärkeäksi täydentää aineistoa erityisesti opiskelijavalintojen osalta. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy sai tehtäväkseen KOOTuki-ryhmältä, FUCIOlta ja OHA-forumilta sekä ammattikorkeakoulujen opintoasiainpäälliköiden verkostolta kerätä tiedot kesän 2020 aikana ja valmistella niistä analyysin, jota voitaisiin jatkossa käyttää keskustelun tukena erilaisissa yhteistyöryhmissä ja verkostoissa kuin myös yksittäisissä organisaatioissa. Tässä raportissa esitellään kerätyt aineistot, niistä tehdyt yhteenvedot ja analyysit sekä näiden perusteella tehdyt johtopäätökset. Raportin painotus on erityisesti opiskelijavalintojen toteuttamisessa.

Analyysin aineistot ja menetelmät

Analyysin tärkeimpinä aineistona on käytetty yliopistojen Pandemiaryhmän ja FUCIOn edustajien ryhmähaastatteluja sekä kaikille korkeakouluille toimitettua kahta lomakekyselyä. 

Ryhmähaastatteluja toteutettiin 11.–25.6.2020 aikavälillä yhteensä viisi kappaletta, joista kahteen osallistui kumpaankin neljä FUCIOn edustajaa ja kolmeen haastatteluun kolmesta neljään yliopistojen Pandemiaryhmän edustajaa. Haastattelijoina toimivat CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n asiantuntijat.

Kysely opiskelijavalintojen tekemisestä poikkeustilanteessa valmisteltiin yhteistyössä yliopistojen OHA-forumin, Pandemiaryhmän ja FUCIOn, sekä ammattikorkeakoulujen opintoasiainpäälliköiden verkoston kanssa. Kyselyllä kartoitettiin näkemyksiä opiskelijavalintojen tekemisestä poikkeustilanteessa keväällä ja kesällä 2020. Kyselyn vastausaika oli yliopistojen osalta 26.6.–20.7.2020 ja ammattikorkeakoulujen osalta 1.7.-31.8.2020. Kyselyyn vastasi 93 vastaajaa 12 yliopistosta ja 53 vastaajaa 12 ammattikorkeakoulusta.

Opiskelijavalintakysely toteutettiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa (ns. resurssikysely) kartoitettiin yhdellä avoimella kysymyksellä korkeakoulujen resurssitarvetta poikkeusaikana ja kysymykseen pyydettiin vastauksia korkeakouluittain keskitetysti. Kyselyn toisessa osassa oli seitsemän avointa kysymystä opiskelijavalintojen toteuttamisesta, korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä sekä opiskelijavalintojen kehittämisestä tulevaisuudessa.

Analyysissa on opiskelijavalintoihin liittyvän materiaalin lisäksi hyödynnetty sellaista aineistoa, joka kuvaa opetuksen järjestämistä poikkeustilanteessa. Aineistona hyödynnettiin korkeakoulujen ja kansallisten korkeakoulukentän toimijoiden toteuttamia kyselyitä ja analyyseja poikkeustilanteeseen liittyen. Kyselyitä on toteutettu useita, mutta kaikkien raportteja ei vielä ollut saatavilla. Lisäksi analyysissa on hyödynnetty erilaisia kansainvälisten konferenssien materiaaleja, kts. lähteet.

Saadun aineiston pohjalta analyysin pääpaino on poikkeusajan opiskelijavalinnan läpiviennissä ja kokemuksista nousevissa kehittämistarpeissa, mutta loppuraportti sisältää myös huomioita opetuksen järjestämiseen liittyen. Kaikkia analyysia varten käytettyjä aineistoja tarkasteltiin ensin kokonaisuutena. Tässä vaiheessa todettiin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen edustajien vastausten poikkeavan lähtökohdaltaan niin, että ammattikorkeakoulujen aineisto koottiin yhteen omaksi osiokseen. Muita aineistoja yhdistävien ja niissä usein toistuvien aihepiirien perusteella laadittiin teemoittelu, jota käytettiin vastausten luokittelussa.

Keskeiset tulokset

Resurssit

Resurssien osalta sekä haastatteluissa että opiskelijavalintakyselyn vastauksissa otettiin kantaa erityisesti henkilöstöresursseihin. Valintakokeiden suunnittelu ja toteuttaminen poikkeustilanteessa vaati merkittävästi normaalia enemmän henkilöresursseja ja aiheutti työmäärän huomattavan kasautumisen, joka jatkui kuukausien ajan.

Kyselyn vastausten mukaan henkilöstölle muodostui uusia rooleja valintakokeiden järjestämisen prosessin eri vaiheissa ja mukana opiskelijavalinnoissa oli paljon henkilöitä, joilla ei ollut aikaisempaa kokemusta opiskelijavalinnoista. Valintakokeiden järjestämiseen poikkeustilanteessa vaadittiin laaja-alaista osaamista ja osaamisen ripeää yhteen tuomista niin kansallisesti kuin korkeakoulujen sisällä, jossa onnistuttiin olosuhteisiin nähden hyvin.


Osaamisen tunnistaminen ja arviointi etänä

Kaikkia digitaalisiin valintakokeisiin liittyviä vaatimuksia ei pystytty poikkeustilanteessa täysin täyttämään - esimerkiksi haasteet etäkokeiden valvonnassa koettiin ongelmallisina. Poikkeustilanteen kokemukset digitaalisista valintakokeista olivat kuitenkin rohkaisevia ja niiden toivotaan luovan uusia mahdollisuuksia valintakokeiden sähköistämiseksi. Opiskelijavalintakyselyyn vastanneista iso osa mainitsikin vastauksissaan valintakokeiden digitalisoimisen tulevaisuuden kehityskohteena. Toivottiin, että poikkeustilanne toisi uusia mahdollisuuksia valintakokeiden sähköistämisen osalta. Erityisesti yliopiston johdossa, opintohallinnossa  ja IT-palveluissa työskentelevät korostivat tulevaisuutta, jossa yliopistojen valintakokeet tulisi tehdä digitaalisessa muodossa. Myös opiskelijoita edustavan SYL:n vastauksessa yhteisen sähköisen koejärjestelmän tuottamista pidettiin tärkeänä.


Verkostot ja yhteistyö

Sektori- ja toimintorajat ylittävän yhteistyön ja asiantuntemuksen jakamisen merkitys nousi kriittiseksi tekijäksi, joka mahdollisti valintakokeiden onnistuneen läpiviennin täysin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Heikkoudeksi luettu yhteistyön monimuotoisuus vaikeutti yhteistyöryhmien ja -verkostojen välisen yhteistyön koordinointia ja aiheutti epäselvyyksiä eri ryhmien ja verkostojen välisissä vastuissa, kun aikataulu oli tiukka. Poikkeustilanteessa luotiin kuitenkin eri alojen asiantuntijaorganisaatioiden välille kokonaan uusia yhteistyön muotoja, joista toivottiin myös pidempiaikaisia rakenteita. Yhteistyötä koordinoineiden tahojen Arene, Unifi, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen Pandemiaryhmät, FUCIO sekä CSC toiminta koettiin kyselyn vastausten perusteella arvokkaaksi.


Päätöksenteko ja toimintamallit

Poikkeuksellisessa tilanteessa korkeakoulut olivat aiempaa rohkeampia kokeilemaan uusia toimintatapoja. Tilanne pakotti korkeakoulut normaalia nopeampaan päätöksentekoon ja osoitti, että tarvittaessa päätöksiä pystytään tekemään nopeasti ja ketterästi. Kiireen kääntöpuolena korkeakouluille jäi varsin niukasti aikaa reagoida kevään mittaan muuttuneisiin linjauksiin eikä linjausten tueksi ehditty aina tehdä riittävää selvitystyötä ja kuulla alakohtaisia asiantuntijoita. Samalla kuitenkin tunnistettiin, että yliopistojen erilaiset sisäiset prosessit ja rakenteet asettavat haasteita kaikille sopivien mallien löytämiseen ja päätösten tekemiseen.

Jatkoa varten opiskelijavalintakyselyn vastauksissa kuvattiin, että opiskelijavalintoja varten yhteiset pelisäännöt ja toimintamallit pitäisi olla tiedossa varhaisemmassa vaiheessa ja prosessi pitäisi pystyä kuvaamaan asianomaisille etukäteen. Yhteisiä linjauksia ja yhdenmukaisuutta kaivattiin erityisesti hakijoiden oikeusturvaan liittyen ja oikaisupyyntöprosessin kehitykseen sekä valintaperusteiden kehitysprosessiin ja yksinkertaistukseen.


Yhdenvertaisuus ja oikeusturva

Valintaperusteiden nopeat muutokset kesken opiskelijavalintojen koettiin ongelmallisiksi erityisesti hakijoiden näkökulmasta. Poikkeustilanteen vaatimat nopeat muutokset toivat esiin sen, että valintakoeprosessiin tehtäviä muutoksia pitää tarkastella varsin kriittisesti, jotta varmistetaan hakijoiden yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan toteutuminen kaikissa tilanteissa. Matkalla poikkeustilanteesta kohti uutta normaalia korkeakoulujen pohdittavaksi tulevat monet lainopilliset kysymykset ja se, miten tasa-arvo, yhdenvertaisuus sekä yksilöiden oikeusturva taataan myös etäopiskelussa ja digitaalisissa valintakokeissa. Positiivisena asiana kyselyn vastauksissa todettiin digitaalisten valintakokeiden parempi saavutettavuus sekä hakijan että tarkastajan näkökulmasta. 


Jatkoaskeleet valintojen kehittämiseen

Poikkeuskevät on todistanut yhteistyön tärkeyden ja korkeakouluilla on nyt parempi valmius lähteä mukaan yhteisiin ratkaisuihin. Sekä opiskelijavalintakyselyn vastauksissa että haastatteluissa yhteistyön jatkumiseen suhtauduttiin hyvin positiivisesti, ja poikkeustilanteessa syntyneen prosessi- ja sektorirajat ylittävän yhteistyön toivottiin jatkuvan myös tulevaisuudessa. Haastateltavat ja kyselyn vastaajat kokivat, että nyt syntynyttä yhteistä tahtotilaa tulisi hyödyntää tulevaisuuden yhteistyömallien suunnittelussa, ja työhön tulisi ryhtyä pikimmiten, jotta se ei hautautuisi syksyllä jatkuvan rutiinityön alle.

Haastatteluissa nousi esiin suuri halukkuus jättää paperiset valintakokeet menneisyyteen ja hyödyntää digitaalisia valintakokeita jatkossakin. Tämä vaatisi kuitenkin merkittäviä uudistuksia nykyisiin toimintamalleihin. Jotta valintakokeet voitaisiin digitalisoida, pitäisi niitä yhdenmukaistaa ja yksinkertaistaa huomattavasti, sillä nykyisen valintakoemäärän digitalisointi olisi valtavan suuri ponnistus. Valintakokeiden digitalisointi vaatii pitkällistä kehitystyötä ja kokeiden yhtenäistämistä ja virtaviivaistamista, johon tulisi ryhtyä kokeiden sisältö - ei tekniset ratkaisut - edellä.

Yliopistojen valintakokeet poikkeustilanteessa keväällä 2020

Yliopistoissa järjestettiin keväällä yhteensä yli 300 valintakoetta, joista noin 170 ensimmäisen vaiheen kokeita ja noin 130 toisen vaiheen kokeita. Näiden lisäksi järjestettiin suuri määrä erilaisia taiteen alan valintakokeita. Valintakokeiden monimuotoisuuden takia tarkka järjestettyjen kokeiden määrä ei ole tiedossa. Koonti pidetyistä yliopistojen valintakokeista: https://wiki.eduuni.fi/x/Jg8PCQ (rajattu)

Ensimmäisen vaiheen kokeita järjestettiin 24 eri päivänä ajalla 5.5.–12.6. Valintaryhmien määrä per päivä vaihteli välillä 1–20. Ensimmäisessä vaiheessa yksittäisiin valintakokeisiin osallistui kokeesta riippuen 2 – 10 800 hakijaa. Toisen vaiheen kokeita järjestettiin 30 eri päivänä ajalla 15.5.–30.6. Valintaryhmien määrä per päivä vaihteli tässä vaiheessa välillä 1–17.

Kokeissa useimmin käytetyt tekniset ratkaisut olivat Zoom, Opintopolku, Moodle, AMK-järjestelmä ja RecRight (sekä niiden yhdistelmät). Nämä kattoivat lähes 90 % valintakokeista. FUCIOn suosittelemat tekniset ratkaisut toimivat valintakokeiden osalta pääosin hyvin ja annettuja suosituksia noudatettiin laajasti. Ylipäätään valintakokeiden järjestäjien oman arvion mukaan suurin osa kokeista onnistui olosuhteisiin nähden hyvin (70%) tai erittäin hyvin (20%). Yliopistoissa piti kuitenkin varautua merkittävään panostukseen kokeen aikaiseen tukipalveluun hakijoille ja tukipalvelut koettiin tarpeellisiksi.

Opiskelijavalintojen oikaisupyyntöjä tehtiin valtakunnallisesti yliopistoihin keskimäärin vähemmän, jopa merkittävästi vähemmän kuin edellisinä vuosina.

AMK opiskelijavalintojen toteuttaminen keväällä 2020 -kysely ja tulokset

Kyselyt toteutettiin ammattikorkeakoulujen henkilöstölle opintohallinnon asiantuntijoiden verkoston välittämänä 1.7. - 31.8.2020. Vastauksia avoimeen kyselyyn saatiin vastausaikana yhteensä 53 kpl 12 eri ammattikorkeakoulusta. Eniten vastauksia saatiin haku-valintapalveluiden, johdon ja koulutuksen edustajilta ja vähiten vastauksia IT-henkilöstöltä. Resurssikyselyyn vastasi 16 ammattikorkeakoulua.

Ammattikorkeakoulut järjestivät kevään valintakokeet aikaisempien vuosien tapaan pääosin yhteisenä AMK-valintakokeena. Näin ollen ammattikorkeakoulujen henkilöstölle suunnatun kyselyn vastaukset keskittyivät kokeiden uudelleen suunnittelun sijaan korkeakoulun sisäiseen toimintaan tai AMK-valintakoejärjestelmään. Vastausten painotus kertoi osaltaan positiivista viestiä ammattikorkeakoulujen valmiudesta toteuttaa sähköiset valintakokeet.

Kokonaisuudessaan koettiin, että opiskelijavalinnat ammattikorkeakouluissa sujuivat poikkeustilanteesta huolimatta hyvin, vaikka poikkeustilanteessa vaadittiinkin merkittävästi enemmän resursseja ja uudenlaista osaamista. Käytössä olleet päätöksentekomallit todettiin toimiviksi. Päätöksenteon haasteet keskittyivät nopeasti muuttuvan tilanteen aiheuttamaan kiireeseen. Haastavana nähtiin valintakokeiden muuttumisessa kaksivaiheisiksi. Jatkossa kaksivaiheisten valintakokeiden järjestämistä tulisi pyrkiä välttämään. Yhteistyö nähtiin tärkeänä sekä ammattikorkeakoulukentän sisällä että yliopistosektorin kanssa.

Korkeakoulujen organisoituminen opiskelijavalinnoissa poikkeuskeväänä

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot reagoivat poikkeustilanteeseen perustamalla toimintaa koordinoivat pandemiaryhmät. Ensimmäisenä asetettu yliopistojen pandemiaryhmä toimi rehtorineuvosto Unifin alaisuudessa aikavälillä 25.3.–16.6.2020 kokoontuen yhteensä 25 kertaa. Pandemiaryhmän alle perustettiin lisäksi seitsemän erilaista verkostoa ja ryhmää, jotka toteuttivat tarkempia tehtävänantoja tai toimivat asiantuntijaverkostoina Pandemiaryhmälle. Ammattikorkeakoulujen Pandemiaryhmä oli kaksivaiheinen, joista ensimmäinen vaihe tuotti taustatyötä kaksivaiheisen kokeen päätöksenteon tueksi. Jälkimmäinen rehtorineuvosto Arenen asettama ryhmä kokoontui viisi kertaa välillä 29.4.–14.5.2020 tuottaen linjauksia toisen vaiheen järjestelyihin. Koska ammattikorkeakoulut olivat jo siirtyneet syksyllä 2019 kokonaan sähköiseen valintakokeeseen ja aiempaa kokemusta oli siten ehtinyt kertyä, pystyivät ammattikorkeakoulut toimimaan pitkälti olemassa olevien ryhmien pohjalta.

Poikkeustilanteen luonteen vuoksi merkittävä osuus valintojen ja opetuksen toteutuksessa oli korkeakoulujen tietohallintojohtajien verkostoilla. Ammattikorkeakoulujen AAPA-verkosto ja yliopistojen FUCIO-verkosto aloittivat molemmat normaalitoimintansa rinnalla poikkeustilan ratkaisuihin keskittyvän toiminnan. FUCIOn alaisuuteen perustettiin lisäksi yhteinen valvontaratkaisutyöryhmä, joka tuki valintoja teknisten ratkaisujen osalta.

Tarkempi listaus valintojen tukena toimineista ryhmistä ja niiden organisoitumisesta: https://wiki.eduuni.fi/x/SBN-CQ (rajattu)

Huomioita opetuksen järjestämisestä poikkeustilanteessa

  • Korkeakouluissa opetuksen poikkeusjärjestelyt ovat kokonaisuutena toimineet hyvin.
  • Opiskelijoiden kokemukset etäopetuksen onnistumisesta ovat olleet vaihtelevia niin opetushenkilökunnan tavoitettavuuden, opetuksen laadun kuin teknologian toimivuuden suhteen.
  • Erot opiskelijoiden valmiudessa etäopetukseen ja itseohjautuvuuteen ovat suuria.
  • Digitaalisten alustojen yhteentoimivuus ja skaalautuvuus ovat avaintekijöitä, jotta digitaaliseen opetukseen siirtyminen voi onnistua.
  • Keskeiset kysymykset, jotka vaativat jatkotarkastelua:
    • Miten taataan tietosuojan toteutuminen ja GDPR:n noudattaminen digitaalisessa opetuksessa?

    • Miten taataan opiskelijoiden oikeusturva digitaalisessa opetuksessa?

Etäopetuksen ja teknologian toimivuus on herättänyt sekä positiivista että negatiivista palautetta opettajien ja opiskelijoiden taholta. Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry:n yhdessä ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien toteuttaman kyselyn mukaan suurin osa opiskelijoista koki etäopiskeluun siirtymisen onnistuneen hyvin, mutta lähes puolet (49 %) kyselyyn vastaajista koki opetuksen laadun heikentyneen.

Ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstölle suunnatussa kyselyssä 70 % vastaajista koki korkeakoulujen digitaalisten työkalujen toimivuuden etäopetuksessa hyväksi tai erittäin hyväksi. Tekniset ongelmat sekä puuttuvat laitteet ja ohjelmistot mainittiin 10 % vastauksista asiana, joka ei poikkeustilanteessa toiminut niin hyvin kuin opettajat olisivat toivoneet. Lähes puolet kyselyyn vastanneista opettajista koki, että verkko-opetukseen ja etätyöhön suhtauduttiin positiivisesti ja että yhteisiä ratkaisuja, alustoja ja tuotettuja opintoja verkossa tarvitaan jatkossakin.

Johtopäätökset

Nykyiset yliopistojen valintakäytännöt, valintaperusteet ja valintakokeet olivat heikosti siirrettävissä poikkeustilanteeseen. Valintaprosesseja tulisi jatkossa suoraviivaistaa ja erilaisten valintakokeiden määrää tulisi vähentää. Entistä laajempaa korkeakoulusektoreiden, alojen ja hakukohteiden välistä yhteistyötä ja koordinaatiota tarvitaan. Tarve selkeälle vastuunjaolle eri toimijoiden välillä sekä systemaattiselle päätöksenteolle nousi selvästi esiin analyysissa. Valintaperusteet tulisi säilyttää samanlaisena useamman vuoden ajan ilman muutoksia.

Valintakokeiden osalta aineistossa korostui tarve valintakokeiden digitalisoinnille ja sen myötä pysyvämpien teknisten ratkaisujen kartoittamiselle. Teknisesti valintakokeiden toteuttamiseen toivottiin rajatumpaa määrää järjestelmiä tai jopa yhtä yhteistä järjestelmää. Digitaalisten ratkaisujen rinnalla yliopistoissa tunnistetaan kuitenkin edelleen selkeä tarve räätälöidä kokeita eri aloille sopivaksi. Poikkeustilanteessa koeteltuja (täysin) etänä toteutettavia valintakokeita ei lähtökohtaisesti analyysin perusteella nähty ensisijaisena kehityssuuntana vaan tietty suorituspaikka ja valvottu suoritus nähtiin tärkeänä osana myös mahdollisia digitaalisia valintakokeita. Todistusvalinnan ja muiden hakuväylien jatkokehittäminen nähtiin merkitykselliseksi, mutta pikemminkin valintakokeiden rinnalla kuin ne korvaavina.

Vastausaineistosta nousee esille osa-alueita ja asiakokonaisuuksia, joiden tarkemman selvittämisen nähtiin palvelevan osaltaan opiskelijavalintoihin liittyvää kehittämistyötä. Ammattikorkeakoulujen siirtymisestä nykyiseen yhtenäiseen valintakoemalliin toivottiin kansallista analyysiä, jotta prosessista voitaisiin ottaa oppia kansallisesti hallittavampaan malliin siirtymiseen. Valintamenettelyn ja opinnoissa edistymisen ja opintomenestyksen välisestä suhteesta on tarpeen saada tutkimustietoa. Digitaalisten valintakokeiden etävalvontaratkaisuja tulisi edelleen kartoittaa. Lisäksi on tarve selvittää jo aiemmin mainittuja asioita liittyen käytössä olevien valintakokeiden ja valintakäytäntöjen resurssitarpeisiin sekä opiskelijoiden oikeusturvaan.

Luettelo analyysissa käytetyistä lähteistä







  • No labels

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöalustan tietosuojaseloste