Aika: ma 26.8.2019 klo 10-11:30
Paikka: Lahden ammattikorkeakoulu, Auditorio, FellmanniCampus (Kirkkokatu 27, Lahti) sekä ZOOM-etäkokoushuone https://cscfi.zoom.us/j/667471337 (kts. ohjeet ZOOM- videokokoukseen osallistuminen)
Tallenne: https://kannu.csc.fi/s/ebwTHyweyG5KRyT (Huom. tallenne vasta alkaen kohdasta 0:22)
Kokousmerkintä: https://wiki.eduuni.fi/x/q6R_Bg
Sivun alareunan kommentteihin voit ehdottaa (kirjautuneena) käsiteltäviä aiheita.
Asialista
1. Kokouksen avaus
Puheenjohtaja Anna-Kaarina Linna avasi kokouksen klo 10:02
2. Asialistan hyväksyminen
Asialista hyväksyttiin
3. Aiemmin hyväksytyt linjaukset ja käsitellyt asiat
4. Käsiteltävät aiheet
- Organisaatioiden julkaisutiedonkeruun käytäntöjä / ajankohtaisia asioita (n. 5min per esitys)
- Jyväskylän yliopisto, Marja-Leena Harjuniemi (Converis-Inputs-Outputs-JYX_KOTA-290819.pptx)
- Aalto-yliopisto, Antti Rousi (TUHA26.8.2019_Aalto.pptx)
- Lisäksi kommentti ArXiv tärkeydestä, paljon myös hyväksyttyjä viimeisiä versioita ja joillekkin tieteenaloille tärkeä julkaisukanava (parin vuoden viivästys painettuun julkaisuun)
- Vaasan yliopisto, Katri Rintamäki (Julkaisutiedonkeruu_Vaasan_yliopisto_20190826.pptx)
- Helsingin yliopisto, Pekka Karhula (suullinen esitys)
- HY:llä Elsevier PURE. Tutkijat tallentavat itse julkaisut (1/2) ja kirjasto importoi Wos (1/2). Scopusta käytetään lähinnä täydentävään tarkentamiseen. Myös muita pienenpiä lähteitä, esim. Arto.
- Aikaisemmin harkinnanvarainen pääsy julkaisutietojärjestelmään, nykyään (2018 >) automatisoitu. Kaikki sopimukselliset saavat käyttöoikeudet. Poikkeuksena HUS.
- Validointi OKM tiedonkeruun kenttien mukaan, vain vähän muita kerättäviä tietoja (esim. konferenssin tiedot)
- VIRTA helpottanut etenkin tarkistuksissa
- Rinnakkaistallenteet, tavoitteena suurin osa tutkijoiden itse tallentamia mutta kättännössä myös kirjaston OA-lehtien seurannan kautta. Myös perusseurannan ulkopuolella olevia haravointeja.
- Tukijpalvelut keskitetty kirjastoon. Yammer-kanava, puhelinneuvonta ja ohjeistus verkossa, sekä tarvittaessa koulutuksia.
- Ajankohtaisina asioina siirto-ohjelman (pure-dSpace) uudelleenkirjoitus, ulkoisten organisaatioiden data (kumppanuustiedot ulkoisten kirjoittajien affiliaatiotietojen keruu), OA tilastot ja päättelylogiikat
- Kysymys Kokko/JY: JYssä jätetty affiliaatioikirjaukset pois resurssisyistä, miten HY:ssä ajateltu?
- Karhula: Toiveena saada tehokkaammin (WoS) Elsevireltä. Mahdollisesti muita omia ratkaisuja. Jonkin verran tutkijat syöttävät itse + kirjastot. Tarve etenkin aloilla joissa kattavuus isoissa tietokannoissa ei kovin suuri, mutta näissä usein myös pienenpiä kirjoittajoukkoja, Ei kuitenkaan vielä varmuutta toteutuksesta. Mikäli hyvä totetutus keksitään,
- Kommentti Linna: aiheesta ollut esitys euroCRIS seminaarissa 2018, tiedon tuominen Converis järjestemään mahdollista.
- Nurminen/JY: Automated author affiliation processing using Scopus data https://dspacecris.eurocris.org/handle/11366/645/ ja vast. wos-datalle https://dspacecris.eurocris.org/handle/11366/547
- Nurminen/JY: Automated author affiliation processing using Scopus data https://dspacecris.eurocris.org/handle/11366/645/ ja vast. wos-datalle https://dspacecris.eurocris.org/handle/11366/547
- Karhula: Toiveena saada tehokkaammin (WoS) Elsevireltä. Mahdollisesti muita omia ratkaisuja. Jonkin verran tutkijat syöttävät itse + kirjastot. Tarve etenkin aloilla joissa kattavuus isoissa tietokannoissa ei kovin suuri, mutta näissä usein myös pienenpiä kirjoittajoukkoja, Ei kuitenkaan vielä varmuutta toteutuksesta. Mikäli hyvä totetutus keksitään,
- Tola/OY: tarkastetaanko tutkijoiden itse rinnakkaistallentamia?
- Karhula: Kyllä, samalla kun muutkin julkaisutiedot tarkastetaan. Tulee olla kustantajan hyväksymä versio.
- Julkaisuihin liittyvät asiat:
- Kommenttikentästä poimittua:
- Juhlakirjassa olevien tutkimusartikkelien julkaisutyyppi
- Vuosikirja-artikkelin ohjeen muutos- ja linjausehdotus
- JUFO-luokitellun kustantajan ammatilliselle yhteisölle suunnatut raportit ja kirja-artikkelit, mikä julkaisutyyppi?
- Toimitustyön luokka katsottava kokouksesta, mutta entä yksittäisen julkaisun osalta?
- Hallikainen LY: vertaisarviointi ei tulisi olla ensisijainen kriteeri, vaan kohderyhmän mukaan. D ja E luokat eivät huonompia, ainoastaan eri kohderyhmälle tehty.
- Hangasmäki/TAU: eri mieltä, tulisi mennä artikkelikohtaisesti, vertaisarviointi otettava huomioon.
- Haapamäki/ OKM: kohderyhmä edellä, ottaen huomioon julkaisukanavan tyypin. Vertaisarvioinnin käsitetettä ehkä käytetty tässä hieman eri yhteydessä kuin tarkoitetaan tiedonkeruussa.
- Ilva/HY: Yleistajuisuus ja tieteellisyys ei toisiaan poissulkevia, joten ei itsestäänselvää jakoa.
- Harjuniemi/JY: luokittelu ammatillisiin julkaisuihin (D). Myös ammatillisissa julkaisuissa voi olla vertaisarviointikäytäntöjä.
- B1-julkaisutyyppien ristiriitaisuuksien käsittely 2018/2019
Eri yliopistoissa kun on erilainen käytäntö epubien raportoinnin suhteen (toiset raportoivat jo e-version, toiset vasta kun volume- jne. tiedot olemassa), niin miten nykyisten B1-tyyppien ristiriidat käsitellään? Niitähän on nyt raportoitu 2018 vanhalla säännöllä julkaisuvuotena 2018/epub/referoitu, jos on olleet vertaisarvioituja, ja tänä vuonna jokin toinen organisaatio voi raportoida uusilla säännöillä vertaisarvioimattomana. Miten nämä käsitellään yhteisjulkaisujen julkaisutyyppiristiriidoissa?
- Haapamäki/OKM: ennen uudistettua ohjeistusta vertaisarvioitu on A-luokassa, uudistuksen jälkeen B1. Ristiriitaisuuksien käsittelyyn ei takautuvasti. Jos useita ristiriitapauksia, niin päättäminen yleisemmän tapauksen mukaan. Ajankohtaista vasta kevään 2020 tarkistuksissa.
- Linna: suurempi osa niitä jotka raportoivat online first -julkaisut (tarvittavat minimitiedot), mutta myös niitä joissa vasta kun täydelliset julkaisutiedot
- Rajahonka: Letter-nimitystä käytetään ihan erilaisista julkaisuista. On mielipide tyyppinen "letter", mutta on myös lyhyt tutkimusartikkeli "letter"
- Harjuniemi: Letter tyypin erot huomioitava, tässä kyse B1 tyypin lettereistä.
- Yksittäinen artikkeli tutkimusraportissa, kuinka raportoidaan?
- Käsikirja sanoo seuraavaa: D4 julkaisutyypin julkaisuja kohdellaan aina monografiatyyppisinä raportteina vaikka se koostuisikin useasta osa-artikkelista. Tällöin julkaisun tekijät merkitään seuraavasti: Julkaisun nimeksi (3.3.3.9) merkitään koko raportin nimi, julkaisun tekijöiksi (3.3.1.5 ja 3.3.1.6) merkitään kaikki kirjoittajat, emojulkaisun nimi (3.3.3.19) ja emojulkaisun toimittajat (3.3.3.20) jätetään tyhjäksi. Muut viitetiedot merkitään normaalisti.
- Mihin kohtaan merkitään yksittäisen artikkelin nimi?
- Ei käsitelty
Lehdellä juokseva ISSN-numero
- https://maifeminism.com/manifesto/
- Ei käsitelty
Present address -henkilön affiliaatiotiedossa
- Raportoitteko suoraan vai varmistatteko kirjoittajalta onko julkaisun teon aikaan ollut oman organisaation palveluksessa?
- Ei käsitelty
- Julkaisutiedonkeruun ohjeiden tilanne TUHA-sivustolla
- Kesällä puheenjohtaja on käynyt läpi VIRTA-julkaisuyhdyshenkilöiden kokousten muistioita ja keskustelua, olisiko auki jääneet keskustelunaiheet syytä nostaa seuraavaan kokoukseen asialistalle, jolloin ne voitaisiin käsitellä ja viedä tarvittaessa linjausehdotuksiksi?
- Ei käsitelty
5. Muut mahdolliset asiat
-
Lokakuun alkuun, 4-6 viikon päästä. Ryhmän jäsenille Doodle-kysely sopivista kokousajoista, valitaan eniten kannatusta saanut päivä.
7. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11:30
5 Comments
Marja-Leena Harjuniemi
Taas hankala juhlakirja.
Huhta, A., Erickson, G., & Figueras, N. (Eds.). (2019). Developments in Language Education : A Memorial Volume in Honour of Sauli Takala. Jyväskylä, Finland: European Association for Language Teaching and Assessment (EALTA); University of Jyväskylä. Retrieved from http://www.ealta.eu.org/documents/resources/Developments%20in%20Language%20Education%20A%20Memorial%20Volume%20in%20Honour%20of%20Sauli%20Takala.pdf
Kyseessä on entisen professorin kunniaksi tehty kirja, jossa 23 artikkelia. Artikkeleista osa on henkilökohtaisia muistelmia yhteistyöstä Saulin Takalan kanssa, osa vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita.
Kirjan painotus on selkeästi tieteellinen ja/tai ammatillinen, ts. tutkimusartikkeleita isompi osa.
Ks. kirjan esittelyteksti: https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/solki/ajankohtaista/julkaisut/huhta-et-al-eds-developments-in-language-education-a-memorial-volume-in-honour-of-sauli-takala
Kirjan toimittajalta saadun tiedon mukaan:
"teoksessa on tosiaan kahdentyyppisiä artikkeleita eli vertaisarvioimattomia muistelmia ja vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita." "Tutkimusartikkelien arvioijista 2 (joskus 1, riippuen kielestä) oli kirjan toimittajia ja 1 ulkopuolinen. Siis osa oli toimittajia, osa ulkopuolisia. Arvioitavana oli koko käsikirjoitus, ja arviointi kattoi normaaliin tapaan sekä tutkimuksen viitekehyksen, menetelmät, tulokset ja esitystavan selkeyden. Arvioinnit pyysimme ja saimme käsikirjoituksiin (Word-tiedostoja) kirjoitettuina kommentteina ja ehdotuksina, joiden pohjalta sitten kirjoittajat muokkasivat niitä edelleen. Lopuksi vielä teimme jonkin verran kielentarkistusta."
Juhlakirjoista sinänsä on nyt selkeä linjaus: "Yleistajuisiksi luokitellaan pääosin myös juhlakirjat, joiden kohderyhmä on yksittäinen henkilö ja kirjoittajat kohdehenkilön yksityistä tai ammatillista uraa muistelevia ystäviä tai kollegoita." Kuitenkin nyt, kun kohderyhmä enemmän tieteellinen ja/tai ammatillinen kuin yksittäinen kohdehenkilö (in memoriam) eikä kyseessä ole 'poppi-matkamuistelu' tavalla, jota E1-tyypin juhlakirjoissa tarkoitetaan, eli E-tyyppi ei tulle kyseeseen.
Jos miettii toimitustyötä, niin oikein tälle olisi varmasti D6, toimitettu ammatillinen teos. E3 liian matala, C2 taas ei vertaisarvioimattomien ja henkilökohtaisten osuuksien vuoksi voi laittaa.
Mutta miten artikkelit? D6-tyypin poikaset voivat olla joko tyyppiä B2 tai D2. A3-tyyppiä ovat; mukana ainakin 1 ulkopuolinen (muu kuin toimttaja) arvioija, mutta ei voi olla yhdistelmää D6/A3.
B2 ei käy, koska henkilökohtaiset eivät tieteellisiä eivätkä tieteelliset arvioimattomia.
Eli miten laittaisitte? Laittaisitteko myös tutkimusartikkelit (vertaisarvioinnista huolimatta) emoteoksen mukaan tyyppiin D2? D6/D2 ok, koska pääasiallinen kohderyhmä kuitenkin "language education" -ihmiset. (Itse laittaisin näin.)
Lähinnä jäin pohtimaan tätä siksi, että ammatillisissa lehdissä poikkeuksen muodostavat ammattilehdet, joissa julkaistaan myös vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, esim. Duodecim; Liikunta ja tiede. Tällöin kirjaukset akselilta D1/A1. Että onko mahdollista soveltaa kirjoissa vastaavaa?
Toisaalta taannoin oli esillä vertaisarvioidut raportit, että kumpi painokkaampi, arviointi vai kohderyhmä. Ja siinä tuloksena taisi olla kohderyhmä edellä meneminen. Olisi ehkä hyvä säilyttää johdonmukaisuus eri linjausten kesken.
Mitä mieltä olette? Mikä mielestänne oikea tapa?
Mitä mieltä etenkin HY ja VY? Teillä artikkeleita ko. julkaisussa. HY:ssä nyt A3, mikä ymmärrettävää, jos ei ole huomannut katsoa toimitustyön kautta. Kirjan toimittaja on JYU:sta, joten sen vuoksi tuli ongelma vastaan täällä.
Liisa Hallikainen
Edellisestä inspiroituneena (kirjan toimituksen ja sisällön välinen suhde julkaisutyypeissä) palaan vielä jo aiemmin käsiteltyyn aiheeseen:
Vuosikirja-artikkelit
Minusta ohjetta pitäisi muuttaa siten, että
Tämä siksi, että noilla vuosikirjoilla on myös toimittajat - joskus hekin meidän korkeakouluista tai tutkimuslaitoksista. Jos artikkelit merkitään kirja-artikkeleiksi, pitäisi toimitustyö merkitä kokoomateoksen toimittamiseksi (C2, D6, E3). Lisäksi ISBN on noilla vuosikirjoilla minusta vain myynnin ja markkinoinnin vuoksi: kerran vuodessa ilmestyvän kausijulkaisun tilaus on käytännössä yhden kirjan tilaus ja se toimii ISBN:n avulla. ISBN-numero yksinään ei tee vuosikirjalle eri vuosina eri teemaa eli muuta vuosikirjaa lehden kaltaisesta kokoomateokseksi.
Minusta on ollut mahdotonta kirjata vuosikirjan päätoimittajalle vuosi toisensa perään C2:ksi Yearbook of ..... 2009, Yearbook of ..... 2010, Yearbook of ..... 2011 jne. - tähän mennessä siis olisi Yearbook of Polar Law -tapauksessa tullut päätoimittajalle 10 kirjausta tyyppiin C2. Niinpä olemme kirjanneet 10 vuoden aikana lukuisia Yearbook of Polar Law -artikkeleita lehtiartikkeleiksi kertomatta Virtaan, että niillä olisi myös emon ISBN.
Antti Nyqvist
Jäin miettimään tuota ensimmäistä kysymystä.
"Lähinnä jäin pohtimaan tätä siksi, että ammatillisissa lehdissä poikkeuksen muodostavat ammattilehdet, joissa julkaistaan myös vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, esim. Duodecim; Liikunta ja tiede. Tällöin kirjaukset akselilta D1/A1. Että onko mahdollista soveltaa kirjoissa vastaavaa?
Toisaalta taannoin oli esillä vertaisarvioidut raportit, että kumpi painokkaampi, arviointi vai kohderyhmä. Ja siinä tuloksena taisi olla kohderyhmä edellä meneminen. Olisi ehkä hyvä säilyttää johdonmukaisuus eri linjausten kesken.
Mitä mieltä olette? Mikä mielestänne oikea tapa?"
D1/A1-kirjauksien ehtona on, että lehti on jufossa luokiteltu. Voisiko samaa soveltaa myös kirjoissa, eli jos D-luokkaan menevän kirjan kustantaja on jufossa mainittu, voisi vertaiasrvoidut alkuperäistutkimukset tai katsausartikkelit kirjasta merkata A3? Johdonmukaisuus säilyisi ja ainakin teoreettinen mahdollisuus kirjata D6/A3.
Kimmo Niukko
"D1/A1-kirjauksien ehtona on, että lehti on jufossa luokiteltu. Voisiko samaa soveltaa myös kirjoissa, eli jos D-luokkaan menevän kirjan kustantaja on jufossa mainittu"
Tarkennuksena tähän tietenkin, että D1/A1-kirjauksien ehtona on, että lehti on jufossa luokiteltu tasolle 1-3.
Julkaisufoorumissahan on kustantajia luokiteltu monesti tasolle 0, löytyy toki myös luokittamattomia.
Sitten voisi huomioida myöskin mitä OKM'n ohjeistus kertoo tieteellisen julkaisun kriteereistä:
-----
3.2.2.2 Tieteellisen julkaisun määritelmä
Julkaisutyyppiluokittelussa on käytetty termiä tieteellinen julkaisu, jolla tarkoitetaan em. ryhmään 1 kuuluvia julkaisuja. Tieteellisiä julkaisuja yhdistää seuraavien kolmen ehdon täyttyminen.
Kaikkia kriteerejä sovelletaan kullekin tieteenalalle muodostuneiden vakiintuneiden käytäntöjen mukaan.
Tieteellisiä monografioita varten julkaisutyyppiluokituksessa on ainoastaan luokka C1, vertaisarvioitu tieteellinen monografia. Monografiamuotoisissa julkaisuissa kohdeyleisö on usein laajempi ja heterogeenisempi kuin artikkelityyppisissä julkaisuissa. Julkaisutyyppien määrittely perustuu tulkintaan, jonka mukaan erityisesti tieteelliselle yleisölle suunnatut monografiat ovat vertaisarvioituja. Mikäli monografiamuotoista julkaisua ei ole vertaisarvioitu, merkitään julkaisu OKM:n tiedonkeruussa joko ammatilliseksi tai yleistajuiseksi julkaisuksi vaikka sen kohdejoukko ulottuisikin myös tieteelliseen yhteisöön.
-----
Toteutuuko tässä siis lisäksi kohta 3 eli julkaisun julkaisukanava on erikoistunut tieteellisten tutkimustulosten julkaisuun?
Marja-Leena Harjuniemi
Kysymys käännöstyöstä. Miten tiedonkeruukäsikirjan kohdan 3.2.2.11 Käännökset, uudet painokset ja tiivistelmät suhteutuu taidealan ohjeistukseen ja roolijakoon, jossa siellä kuitenkin erillinen kääntäjän rooli. Ks. Taidealan julkaisun koodistot 2017 .
Käsikirjan kohta 3.2.2.11 Käännökset, jne. on sinänsä selkeä:
"Omien tai muiden tekstien käännöksiä ei pääsääntöisesti oteta huomioon julkaisutiedonkeruussa. Ainoan poikkeuksen muodostaa käännös, jonka yhteydessä toimittajalla/kääntäjällä on laaja johdanto tai esipuhe, tällöin johdanto merkitään luokkaan A3, B2, D2 tai E1."
Mutta taidepuolella käännökset kaiketi kuitenkin kirjataan? (kaunokirjallisuus, musiikkiteokset, sanoitukset)
JYU:ssa käsillä nyt kaksi kaunokirjallista teosta, kokonainen kaunokirjallinen teos (ts. sen käännös) ja novellin käännös. Itse olin em. sääntöön vedoten jo torjumassa, mutta kuuluuko kuitenkin laittaa? Ja nimenomaan F-tyypin julkaisuna? 'F2 Julkinen taiteellinen teoksen osatoteutus' ja roolina kääntäjä.
Jos näin, niin meneekö raja nimenomaan alkuteoksen tyypissä niin, että (ja tässä lainaus Marjo Vallitulta/JYU:) "fiktiivisen tekstin käännös olisi sen perusteella eri asemassa kuin tutkimuspohjainen teksti, mitä se toki on
käytännössäkin, sillä fiktiiviseen käännökseen kuuluu aina kääntäjän oma taiteellinen panos ja se täyttää siten TUTKA-ohjeenkin taiteellisen julkaisun määritelmän. Eli se on periaatteessa "eri" teos kuin lähtökielinen julkaisu ja poikkeaa tässä suorasta tieto- tai tutkimustekstin käännöksestä."
Mitä mieltä?
Näitä aina välillä tulee, joten jos linjaus näin (eli että käännöksiä ei, paitsi kaunokirjalliset käännökset, jotka ne siinä tapauksessa tyyppiin F2), olisiko hyvä lisätä tarkenteena käsikirjaan?