Ammatillinen perustutkinto: siirtyminen uusiin perusteisiin 1.8.2018
1.1.- 31.7.2018 ammatillisen perustutkinnon suorittamisen aloittavat suorittavat vanhojen perusteiden mukaisesti. Uusien perusteiden tultua voimaan 1.8.2018 siirtyvät 1.1.2018 jälkeen ammatillisen perustutkinnon suorittamisen aloittaneet suorittamaan tutkintoa uusien perusteiden mukaisesti. KOSKI-palveluun tämä välitetään päivittämällä Koskeen luotu vanhojen perusteiden mukainen opiskeluoikeus uusien perusteiden mukaiseksi. Mikäli oppijalle on kertynyt suoritettuja tutkinnon osia, tunnustetaan nämä osaksi uusien perusteiden mukaista tutkintoa. Tunnustamisen yhteydessä tulee merkitä tieto "rahoituksen piirissä', jotta tunnustettu vanhojen perusteiden mukainen tutkinto osataan ottaa huomioon rahoituksen laskennassa. Vanhojen perusteiden mukaista tutkinnon osan suoritusta ei enää KOSKI-palveluun välitetä (sillä muutoin tutkinnon osa olisi rahoituksen perusteena kaksi kertaa). Tunnustamisen yhteydessä välitetään Koskeen selite-kentässä tieto mistä tunnustaminen on tehty vastaavalla tavalla kuin muissakin tunnustamisissa tehdään: Selite-kenttään kirjataan tunnustetun tutkinnon osan nimi ja tutkinnon perustemääräyksen diaarinumero ja/tai todistuksen antajan nimi ja päivämäärä. |
Perusopetuksen oppimäärän suoritus: Miten merkitään jos oppija vaihtaa oppilaitosta?
Mikäli oppilas vaihtaa koulua merkitään vanhassa koulussa opiskeluoikeus tilaan "eronnut". Uusi oppilaitos luo oppijalle Koskeen uuden opiskeluoikeuden. Uuden opiskeluoikeuden aloituspäivämääräksi tulee se päivä jolloin opiskelija aloitti uudessa oppilaitoksessa. |
Millainen on ammatillisen tutkinnon rakenne KOSKI-tietomallissa?
Ammatillinen tutkinto KOSKI-tietomallissaAmmatillinen perustutkinto sekä ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto välitetään KOSKI-rakenteessa Ammatillinen opiskeluoikeus → Ammatillisen tutkinnon suoritus (https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1). Suoritus on aina sidottu opiskeluoikeuteen joka on tyypiltään "Ammatillinen opiskeluoikeus". Suorituksella tulee olla perusteiden mukainen tutkintokoodi. Suorituksen tasolla välitetään myös tieto suoritustavasta (näyttötutkinto, ammatillinen perustutkinto, reformi), tutkintonimikkeestä, osaamisalasta, suorituskielestä, toimipisteestä/oppilaitoksesta ja mahdollisista todistuksella näkyvistä lisätiedoista. Tutkintoon kuuluvat työssäoppimisjaksot ja koulutussopimusjaksot välitetään tutkinnon suorituksen tasolla. Kun kyseessä on ammatillisen reformin mukainen suoritus, on suoritustapa aina 'Reformi' eli reformin mukainen näyttö. Ammatillisen tutkinnon valmistuminen välitetään vahvistus-rakenteen (https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-6) kautta. Vahvistuksen päivämääräkenttään merkitään tutkinnon vahvistettu suorituspäivämäärä.
Ammatillisen tutkinnon osasuoritukset Ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osa tulee kuulua johonkin alla mainituista tutkinnon osien ryhmistä. Tieto välitetään "tutkinnon osan ryhmä"-tiedossa (https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-15). 1. Ammatilliset tutkinnon osat
Tieto tutkinnon osasta tuodaan rakenteessa ammatillisen tutkinnon suoritus → muun tutkinnon osan suoritus → muu valtakunnallinen tutkinnon osa (https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-0-0-0). Tutkinnon osan tunnisteen tulee olla perusteiden mukainen ja löytyä käytetystä "tutkinnon osat"-koodistosta (https://koski.opintopolku.fi/koski/documentation/koodisto/tutkinnonosat/latest). Ammatillisella tutkinnon osalla voi olla tutkinnon osaa pienempiä kokonaisuuksia, jotka välitetään paikallisilla tunnisteilla (https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-11-0). 2. Yhteiset tutkinnon osat
Tieto tutkinnon osasta tuodaan rakenteessa ammatillisen tutkinnon suoritus → yhteisen tutkinnon osan suoritus (https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-1). Tutkinnon osan tunnisteen on viitattava johonkin seuraavista tutkinnon osista: - Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
- Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen
- Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen
- Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen.
Yhteisellä tutkinnon osalla voi olla seuraavia osa-alueita (https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-1-0-0): - vieras tai toinen kotimainen kieli
- äidinkieli
- paikallinen tutkinnon osan osa-alue
- valtakunnallinen tutkinnon osan osa-alue
3. Vapaasti valittavat tutkinnon osat
Vapaasti valittavat tutkinnon osat voivat olla ammatillisia tutkinnon osia, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia (https://koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-7-1), yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja, jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja tai työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia. 4. Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat
Tuodaan samojen rakenteiden kautta mitä aiemmin kuvattu riippuen siitä minkälaisiksi tutkinnon osiksi/tutkintojen osien osa-alueiksi koulutuksen järjestäjä nämä suoritukset päättelee: ovatko tutkinnon osat ammatillisia, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia vai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita.
|
Miten kaksois- ja kolmoistutkinnot tuodaan KOSKI-palveluun?
Jokaisesta koulutuksen suorituksesta muodostuu oma opiskeluoikeutensa KOSKI-palveluun. Koulutuksen järjestäjät vastaavat tahoiltaan koulutuksista ja ilmoitusvelvollisuudesta. KOSKI-palvelussa opiskeluoikeudet näkyvät omina kokonaisuuksinaan. Koulutusta järjestävä taho on velvollinen ilmoittamaan ne suoritetut opinnot, joita oppilas tekee opiskeluoikeuteensa ko. organisaatiossa.
Mikäli opiskelijalla on useampi ammatillisen perustutkinnon opiskeluoikeus (joko samassa oppilaitoksessa tai eri oppilaitoksissa), jokaisesta opiskeluoikeudesta tulee luoda myös KOSKI-palveluun oma opiskeluoikeutensa. Mikäli suoritetut opinnot myöhemmin luetaan osaksi toista tutkintoa, ne tuodaan kyseisen opiskeluoikeuden suoritustietoihin osaamisen tunnustamisen kautta (ks. myös alempaa kohta "Osaamisen tunnustaminen). Todistuksen myöntävä taho hoitaa todistustiedon koostamisen kokonaisuudeksi.
Opiskelija/oppilas voidaan lukea samanaikaisesti rahoituksen perusteena olevaksi suoritteeksi vain yhdessä lain soveltamisalaan kuuluvassa koulutuksessa (Rahoituslaki 1705/2009 48 §). Opiskelija, oppilas tai opiskelijavuodet luetaan tällöin rahoituksen perusteeksi siinä koulutuksessa, jonka suorittamisen opiskelija tai oppilas on aloittanut ensimmäisenä. Rajaus koskee OKM:n hallinnonalalta rahoitettavaa perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosien laskentaa. KOSKI-palveluun kaksois/kolmoistutkintojen opiskeluoikeustietoja vietäessä tämä rahoituksen vaatimus tulee huomioida "opintojen rahoitus"-kentän käytössä. Tietomallissa kenttä löytyy "tila"-rakenteesta (ks. esimerkiksi "opintojen rahoitus"-kenttä lukiokoulutuksen "tila"-rakenteessa: https://extra.koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-5-9-0-0-2). Kun kyseessä on opiskeluoikeus jossa opiskelija on aloittanut myöhemmin (eli ei ole rahoituksen piirissä), tulee käyttää arvoa "muuta kautta rahoitettu". Tämä kertoo että kyseessä on opiskeluoikeus joka ei ole rahoituksen perusteena. Käyttöliittymän kautta tallennettaessa (ks. myös tarvittaessa tarkemmat ohjeet opiskeluoikeuksien luomisesta ja muokkaamisesta tallennuskäyttöliittymän kautta osiosta Opiskeluoikeus- ja suoritustietojen syöttö käyttöliittymässä) tieto opintojen rahoituksesta tallennetaan opiskeluoikeuden tiloja lisättäessä: 
Kun oppilaitos, jossa opiskelija on aloittanut opinnot ensimmäisenä, tunnustaa suorituksen toisen oppilaitoksen koulutuksesta, jossa opiskelija on aloittanut myöhemmin, tulee tunnustamisen yhteydessä merkitä tieto "rahoituksenPiirissä" (ks. esimerkiksi "rahoituksenPiirissä"-kenttä ammatillisen tutkinnon osasuorituksen "tunnustettu"-rakenteessa: https://extra.koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-10-0-0-7-2). Tämä kertoo että tunnustettu suoritus on tunnustavan oppilaitoksen rahoituksen piirissä. Käyttöliittymän kautta tallennettaessa (ks. myös tarvittaessa tarkemmat ohjeet opiskeluoikeuksien luomisesta ja muokkaamisesta tallennuskäyttöliittymän kautta osiosta Opiskeluoikeus- ja suoritustietojen syöttö käyttöliittymässä) tieto siitä, että tunnustettu tutkinnon osa kuuluu rahoituksen piiriin, merkitään tutkinnon osan suoritustiedoissa olevan "Tunnustettu kentän" alapuolelle valitsemalla valintaruutu "Rahoituksen piirissä". 
|
Ammatillinen: Millä organisaatiolla on velvollisuus kirjata opintosuoritukset KOSKI-palveluun jos tutkinto/tutkinnon osia hankitaan ostopalveluna toisesta oppilaitoksesta?
On tilanteita, joissa päävastuullinen koulutuksen järjestäjä tekee yhteistyötä ulkopuolisten tahojen kanssa (esimerkiksi ostaa maksullista koulutusta yhdestä oppilaitoksesta ja tutkintosuorituksen/näytön toteutuksen toisesta oppilaitoksesta).
Opiskeluoikeus kirjataan päävastuullisen koulutuksenjärjestäjän organisaatiossa, mutta myös näytöt järjestävällä ja/tai tutkintotodistuksen myöntävällä sopimuskumppanilla on velvollisuus kirjata opintosuoritukset omassa opintohallintojärjestelmässään ja siirtää KOSKI-palveluun omana opiskeluoikeutenaan.
Jos kyseessä on toiselta organisaatiolta ostettua koulutusta, jossa kyseisen sopimuskumppanin kautta opiskelijalle ei kerry suorituksia, sopimuskumppanit eivät kirjaa näitä pelkkää koulutusta sisältäviä opiskeluoikeuksia kirjata KOSKI-palveluun. Päävastuullinen koulutuksenjärjestäjä pääasiallisesti kirjaa sopimuskumppaniorganisaatiossa tehdyt suoritukset myös osaksi omaa opiskeluoikeuttaan tunnustamisen kautta.
Ainoastaan, jos päävastuullinen koulutuksenjärjestäjä toimi laajennetulla koulutuksenjärjestämisluvalla, kirjataan opiskeluoikeden suoritustiedot vain sopimuskumppanin luomaan opiskeluoikeuteen. Päävastuullisen koulutuksenjärjestäjän velvollisuutena on kirjata opiskeluoikeuteen sitä koskevat tiedot kuten ajankohtainen läsnäolotieto ja rahoitukseen vaikuttavat lisätiedot. Samat tiedot on hyvä kirjata myös sopimuskumppanin opiskeluoikeuden tietoihin siltä osin kuin ne ovat tiedossa. Sopimuskumppaniorganisaatio kirjaa hankintana toteuttamansa koulutuksen rahoitusmuodolla 6 "muuta kautta rahoitettu".
Jos päävastuullinen koulutuksenjärjestäjän ostaa toiselta koulutuksenjärjestäjältä näytön/tutkinnon osan, opiskeluoikeuksia ei linkitetä. Osasuorituksen tiedot välitetään koulutuksenjärjestäjältä toiselle "perinteisesti" paperitse tai sähköisesti. Jos oppilaitos on esim. laajennetun koulutuksenjärjestämisluvan perusteella ostanut koko tutkinnon suorituksen toiselta koulutuksenjärjestäjältä, opiskeluoikeudet linkitetään keskenään (ks. seuraava kysymys). |
Milloin ja miten käytetään linkitystä eri organisaatioissa olevien opintosuoritusten välillä KOSKI-palvelussa?
On tilanteita, joissa päävastuullinen koulutuksen järjestäjä tekee yhteistyötä ulkopuolisten tahojen kanssa (esimerkiksi ostaa maksullista koulutusta yhdestä oppilaitoksesta ja tutkintosuorituksen/näytön toteutuksen toisesta oppilaitoksesta). Opiskeluoikeus kirjataan päävastuullisen järjestäjän organisaatiossa, mutta ulkopuolinen taho kirjaa opintosuoritukset omassa opintohallintojärjestelmässään ja siirtää KOSKI-palveluun. Jos päävastuullinen koulutuksenjärjestäjän ostaa toiselta koulutuksenjärjestäjältä näytön/tutkinnon osan, joka sisällytetään osaksi päävastuullisen koulutuksen järjestäjän myöntämää tutkintotavoitteista tai tutkinnon osa/osia-tavoitteista suoritusta, opiskeluoikeuksia ei linkitetä. Tällaisen osasuorituksen tiedot välitetään koulutuksenjärjestäjältä toiselle "perinteisesti" paperitse tai sähköisesti. Jos oppilaitos on esim. laajennetun koulutuksenjärjestämisluvan perusteella ostanut koko tutkinnon suorituksen tai tutkinnon osa/osia-tavoitteisen suorituksen toiselta koulutuksenjärjestäjältä, opiskeluoikeudet linkitetään keskenään. Linkitys tarkoittaa KOSKI-palvelussa opiskeluoikeudelle ja suoritukselle luotavaa viittausta suorituksen järjestävästä oppilaitoksesta päävastuulliseen koulutuksen järjestäjään ja tämän luomaan opiskeluoikeuteen. Linkityksen perusteella tiedetään että kyseessä on ns. sopimuskumppanin suoritustieto, joka liittyy päävastuullisen koulutuksen järjestäjän luomaan opiskeluoikeuteen. KOSKI pystyy näiden tietojen perusteella koostamaan ajantasaisen näkymän vastuullisen koulutuksen järjestäjän opiskeluoikeudesta ja siihen liittyvistä, ulkopuolisilta sopimuskumppaneilta ostetuista suorituksista. Linkityksen kautta päävastuullinen koulutuksenjärjestäjä näkee sopimiuskumppanin opiskkeluoikeuden suorituksen tiedot ja voi seurata suorituksen etenemistä ajankohtaisesti virkailijan käyttöliittymästä. Linkitetyissä opiskeluoikeuksissa sopimuskumppaniorganisaatio käyttää aina rahoituskoodia 6 "Muuta kautta rahoitettu". Seuraavaksi selostetaan miten sopimuskumppaniorganisaatio luo viittauksella varustetun opiskeluoikeuden päävastuullisen koulutuksen järjestäjän luomaan opiskeluoikeuteen ja organisaatioon.
Työnkulku: - Muodostetaan ensin oppilaitokselle A (=päävastuullinen koulutuksen järjestäjä) opiskeluoikeus 1, joka siirretään KOSKI-palveluun. Opiskeluoikeus saa uniikin numeerisen tunnisteen (tunniste näkyy KOSKI-käyttöliittymässä opiskeluoikeuden yläpalkissa muodossa "Oid:1.2.246.562.15.00000000000").
 Oppilaitos A toimittaa opiskeluoikeuden tunnistenumeron sopimuskumppanilleen, oppilaitokselle B.
- (A) Jos oppilaitoksella A on käytössään opintohallintojärjestelmä, jossa on automaattinen Koski-integraatio, opiskeluoikeuteen lisätään tieto, etttä kyseessä on toiselta oppilaitokselta ostettu suoritus. Nämä tiedot siirtyvät KOSKI-palveluun, jolloin sinne muodostuu opiskeluoikeuden alle tieto "Ostettu: kyllä". Merkinnän kautta oppilaitos A voi KOSKI-palvelusta tulostettavista raporteista seurata onko oppilaitos B luonut vaaditun linkin opiskeluoikeuksien välille ostettuihin tutkintoihin.
(B) Jos oppilaitoksella ei ole käytössään opintohallintojärjestelmän kautta integraatiota KOSKI-palveluun, Oppilaitos A lisää käyttöliittymän muokkaustilassa opiskeluoikeuteensa tiedon "Ostettu". Merkinnän kautta oppilaitos A voi KOSKI-palvelusta tulostettavista raporteista seurata onko oppilaitos B luonut vaaditun linkin opiskeluoikeuksien välille ostettuihin tutkintoihin.
Tallenna muutokset sivun alareunasta.
 - (A) Jos oppilaitoksella B on käytössään opintohallintojärjestelmä, jossa on automaattinen Koski-integraatio, luodaan sinne opiskeluoikeus ja syötetään siihen tieto, että opiskeluoikeus liittyy KOSKI-palveluun tallennettuun opiskeluoikeuteen 1 ja organisaatioon A. Nämä tiedot siirtyvät KOSKI-palveluun, jolloin sinne muodostuu opiskeluoikeus 2, joka on linkitetty opiskeluoikeuteen 1.
(B) Jos oppilaitoksella B ei ole käytössään integraatiota, syötetään opiskeluoikeus Kosken käyttöliittymän kautta ja linkitetään luotu opiskeluoikeus siellä opiskeluoikeuteen 1. Linkitys tapahtuu muokkaustilassa (ks. myös tarvittaessa tarkemmat ohjeet opiskeluoikeuksien luomisesta ja muokkaamisesta tallennuskäyttöliittymän kautta osiosta Opiskeluoikeus- ja suoritustietojen syöttö käyttöliittymässä) klikkaamalla opiskeluoikeuden perustiedoista löytyvän "Sisältyy opiskeluoikeuteen"-kentän "lisää"-linkkiä.
 Linkki avaa kaksi muokattavaa kenttää. "Oppilaitos"-kenttään merkitään päävastuullinen koulutuksen järjestäjä (oppilaitos A), ja "Oid"-kenttään merkitään opiskeluoikeus, jolle luotava opiskeluoikeus on alisteinen (opiskeluoikeus 1).
 Tallenna muutokset.
- Kun opiskeluoikeudet on linkitetty, saadaan suoritustiedot Koskeen mahdollisimman reaaliaikaisesti suoraan oppilaitoksesta B. Linkitys antaa automaattisesti myös oppilaitokselle A katseluoikeudet opiskeluoikeuden 2 tietoihin, ja linkitys näytetään KOSKI-palvelun käyttöliittymässä.
Esimerkit rajapinnasta Oppilaitos A siirtää tiedon "ostettu" KOSKI-palveluun: "opiskeluoikeudet": { "oid": "opiskeluoikeuden 1 tunniste", "ostettu": true }, Oppilaitos B siirtää linkitetyn opiskeluoikeuden KOSKI-palveluun: "oid": "opiskeluoikeuden 2 tunniste"
"oppilaitos": {
"oid": "oppilaitos B"
},
"sisältyyOpiskeluoikeuteen; {
"oppilaitos: {
"oid": "oppilaitos A"
},
"oid": "opiskeluoikeuden 1 tunniste" },
|
|
Miten tieto osaamisen tunnustamisesta siirretään/tallennetaan KOSKI-palveluun?
KOSKI-palvelun tietomalli mahdollistaa osaamisen tunnustamisen ammatillisten suoritusten osilla sekä lukion kurssisuorituksilla. Tunnustamisen kautta tutkinnon osaksi voidaan tuoda ammatillisen tutkinnon määräysten mukaisesti mikä tahansa opinto perusopetuksesta korkeakoulutukseen. Tunnustamisen rakenteessa on pakollinen ”selite”-kenttä, jossa välitetään tieto tunnustetusta, aiemmin hankitusta osaamisesta vapaamuotoisesti. Selite-kenttään kirjataan tunnustetun tutkinnon nimi ja tutkinnon perustemääräyksen hyväksymispäivämäärä ja diaarinumero tai todistuksen antajan nimi ja päivämäärä. Koskeen voidaan välittää osaamisen tunnustaminen myös rakenteellisella tavalla kooditettuna suoritustyypeittäin (kuvan "osaaminen"-rakenteen kautta). Tätä mallia suositellaan käytettävän mahdollisuuksien mukaan, sillä se määrittelee yksiselitteisesti aiemmin hankitun osaamisen. 
"Tunnustettu"-rakenne ammatillisen koulutuksen tietomallissa: https://extra.koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-10-0-0-7.
Tallennuskäyttöliittymän (ks. myös tarvittaessa tarkemmat ohjeet opiskeluoikeuksien luomisesta ja muokkaamisesta tallennuskäyttöliittymän kautta osiosta Opiskeluoikeus- ja suoritustietojen syöttö käyttöliittymässä) kautta osaamisen tunnustamistietojen syöttö onnistuu tutkinnon osan suoritustietojen muokkausesta. Klikkaa tutkinnon osan suoritustiedoista löytyvää "Lisää ammattiosaamisen tunnustaminen"-linkkiä.  Saat näkyviin tekstikentän (= rajapinnan "selite"-kenttä), johon voi syöttää vapaamuotoiset tiedot osaamisen tunnustamisesta. Kentän oikeassa yläkulmassa olevalla ruksilla voi poistaa virheellisesti lisätyn kentän.
Tallenna muutokset. HUOM! Tallennuskäyttöliittymän kautta ei tällä hetkellä voi tallentaa rakenteellista tunnustamistietoa suoritustyypeittäin.
Kun oppilaitos, jossa opiskelija on aloittanut opinnot ensimmäisenä, tunnustaa suorituksen toisen oppilaitoksen koulutuksesta, jossa opiskelija on aloittanut myöhemmin, tulee tunnustamisen yhteydessä merkitä tieto "rahoituksenPiirissä" (ks. esimerkiksi "rahoituksenPiirissä"-kenttä ammatillisen tutkinnon osasuorituksen "tunnustettu"-rakenteessa: https://extra.koski.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-10-0-0-7-2). Tämä kertoo että tunnustettu suoritus on tunnustavan oppilaitoksen rahoituksen piirissä. Käyttöliittymän kautta tallennettaessa (ks. myös tarvittaessa tarkemmat ohjeet opiskeluoikeuksien luomisesta ja muokkaamisesta tallennuskäyttöliittymän kautta osiosta Opiskeluoikeus- ja suoritustietojen syöttö käyttöliittymässä) tieto siitä, että tunnustettu tutkinnon osa kuuluu rahoituksen piiriin, merkitään tutkinnon osan suoritustiedoissa olevan "Tunnustettu kentän" alapuolelle valitsemalla valintaruutu "Rahoituksen piirissä".
|
Miten siirretään tai tallennetaan tieto toinen osaamisalan ja/tai tutkintonimikkeen suorittamisesta ammatillisessa tutkinnossa?
Mitkä ovat KOSKI-palvelun tunnistamat opetussuunnitelman perusteiden diaarinumerot perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa?
Suoritustietoja vietäessä tulee KOSKI-palveluun välittää viittaus käytetyn opetussuunnitelman perusteen diaarinumeroon, mikäli sellainen on olemassa. Alta löydät KOSKI-palvelun tunnistamat opetussuunnitelmien perusteiden diaarinumerot. Jos peruste löytyy ePerusteet-palvelusta, diaarinumerossa on linkki opetussuunnitelman perusteisiin ePerusteet-palvelussa.
Perusopetus 1. Perusopetuksen oppimäärä - 104/011/2014 (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014)
- 1/011/2004 (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004)
2. Perusopetuksen lisäopetus - 3/011/2004 (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004). HUOM! Käytössä syksyyn 2020 asti!
- 105/011/2014 (Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014). HUOM! Käytössä vasta syksystä 2020 alkaen!
3. Perusopetukseen valmistava opetus - 57/011/2015 (Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2015)
4. Aikuisten perusopetus - OPH-1280-2017 (Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2017)
- 19/011/2015 (Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2015)
5. Esiopetus - 102/011/2014 (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014)
Lukiokoulutus 1. Lukion oppimäärä, lukion oppiaineen oppimäärä - 60/011/2015 (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015)
- 33/011/2003 (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003)
2. Lukion oppimäärä (aikuiset) - 70/011/2015 (Aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2015)
- 4/011/2004 (Aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2004)
3. Lukiokoulutukseen valmistava koulutus (LUVA) - 56/011/2015 (Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2015)
|
Mitä tulee huomioida, jos vaihdetaan opintohallintojärjestelmää tai otetaan käyttöön opintohallintojärjestelmä sen jälkeen, kun ollaan ensin tallennettu tiedot KOSKI-palveluun manuaalisesti?
Mikäli koulutuksen järjestäjän opintohalintojärjestelmä, josta tiedonsiirtoja KOSKI-palveluun on tehty, vaihtuu toiseen tai jos koulutuksen järjestäjä ottaa käyttöön opintohallintojärjestelmän sen jälkeen, kun se on ensin tallentanut tiedot KOSKI-palveluun manuaalisesti, tulee huomioida seuraavat asiat - Siirrettäessä aiemmin luottua opiskeluoikeutta (uudesta) opintohallintojärjestelmästä, KOSKI-siirroissa tulee käyttää aiemmin luodun opiskeluoikeuden oid-tunnistetta. Oid on nähtävissä palvelun käyttöliittymässä opiskeluoikeuden tiedoissa:
Tällöin tiedonsiirrossa uudesta opintohallintojärjestelmästä KOSKI-palvelu tunnistaa että kyseessä on aiemmin luodun opiskeluoikeuden päivitys uudesta järjestelmästä, jolloin välitetty opiskeluoikeus korvaa aiemmin välitetyn. Aiemmin välitetyt tiedot säilyvät edelleen versiohistoriassa.
- Käytettäessä (uutta) opintohallintojärjestelmää tulee olla käytettävissä palvelukäyttäjätunnus (ks. tarkemmin KOSKI-palveluun liittyvä käyttäjähallinta), jolla on oikeus organisaation tiedonsiirtoihin. HUOM! Jos koulutuksen järjestäjä siirtyy opintohallintojärjestelmästä toiseen, voi käyttää vanhaa palvelukäyttäjätunnusta olettaen, että organisaatio on sama.
|
Siirretäänkö KOSKI-palveluun hylättyjä tai kesken olevia suorituksia?
| Kyllä siirretään. Aina kun yksittäisen oppijan opiskeluoikeus- tai suoritustiedoissa tapahtuu jokin muutos, muutoksesta tulee välittää tieto KOSKI-palveluun viipymättä ja ajantasaisesti. |
Koska tietojen tulee olla siirrettynä KOSKI-palveluun?
Laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä tulee voimaan 1.1.2018, ja KOSKI-palvelun tietovarantoon tulee tallentaa lain voimaantulon aikaan voimassaolevat opiskeluoikeudet 28.2.2018 mennessä. Tietovarantoon tallennetaan lisäksi tiedot vuonna 2017 suoritetuista ammatillisista perustutkinnoista. Perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta koskevia tietoja ei tarvitse tallentaa oppilaista, opiskelijoista tai tutkinnon suorittajista, jotka ovat suorittaneet mainittujen lakien mukaisen opetuksen, koulutuksen tai tutkinnon ennen lain voimaantuloa eikä lain voimaan tullessa oppivelvollisen oppilaan ennen lain voimaantuloa suorittamien perusopetuksen vuosiluokkien opintoja koskevia tietoja. 28.2.2018 jälkeen tietoja tulee tallentaa ja päivittää ajantasaisesti ja viipymättä aina, kun yksittäisen oppijan opiskeluoikeus- tai suoritustiedoissa tapahtuu jokin muutos. Jotta perusopetuksen ja valmistavien koulutusten opinto-ohjaajat pääsevät seuraamaan hakijoiden hakemuksia yhteishaussa, tiedot tulee olla siirrettynä KOSKI-palveluun ennen hakuajan alkamista, 16.2.2018 mennessä. |
Kuinka usein tietoja tulee siirtää KOSKI-palveluun?
| Aina kun yksittäisen oppijan opiskeluoikeus- tai suoritustiedoissa tapahtuu jokin muutos, muutoksesta tulee välittää tieto KOSKI-palveluun viipymättä ja ajantasaisesti. Tieto tulee olla rajapinnalla siirrettäessä vuorokauden kuluessa KOSKI-tietovarannossa ja käyttöliittymällä tallennettavien tietojen osalta kymmenen arkipäivän kuluessa tallennettuna KOSKI-tietovarantoon. |
Missä vaiheessa laki tulee voimaan?
| Laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä tulee voimaan 1.1.2018 |
Onko opiskelijan pakko hyväksyä aiemmin opitun tunnistaminen/tunnustaminen jonkin opinto-osuuden tai kurssin suorituskorvaukseksi vai voiko hän halutessaan saada opetusta ko. kurssista, jos hän sitä katsoo tarvitsevansa?
| Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen osaksi tutkintoa tai koulutusta tehdään aina koulutuksenjärjestäjän ja oppijan välillä henkilökohtaistamisessa. Henkilökohtaistamisessa KOSKI-palvelu ei muuta opintojen järjestämiseen ja koulutuksen suorittamiseen sekä osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyviä prosesseja. |
Saavatko koulutuksen järjestäjät KOSKI-palvelusta valmiita tilastoraportteja omaan käyttöönsä?
KOSKI-palvelun tarkoituksena on edistää opintojen suorittamista sekä opintosuoritus- ja tutkintotietojen tietoturvallista sähköistä kokoamista, käsittelyä ja luovuttamista keskitetysti kansalaisten ja tietoja tarvitsevien viranomaistahojen käytettäväksi. KOSKI-palvelu ei tuota tilastoraportteja, vaan ne tuotetaan palveluun kootun tiedon pohjalta esimerkiksi Vipusessa.
|
Kuka vastaa siitä, että kaikki viranomaistiedonkeruut saadaan toimitettua KOSKI-palvelun kautta?
| Jos tietojen luovuttamisen lainmukaiset edellytykset täyttyvät, voidaan viranomaisen kanssa tehdä tietopalvelusopimus. Viranomaistiedonkeruut ovat aina tietoa pyytävän viranomaisen vastuulla. |
Voiko koulutuksenjärjestäjät saada tietoja myös KOSKI-palvelusta (esim. oppilaitosta vaihtavan opiskelijan kohdalla)?
Opiskelija voi jakaa sähköisesti näkymän vanhassa oppilaitoksessa suorittamiensa opintojen osalta uuteen oppilaitokseen. KOSKI-projektissa mietitään, miten tulevaisuudessa oppilaitosten välinen tietojen välitys voisi olla mahdollista KOSKI-palvelussa. Yleisesti ottaen koulutuksen järjestäjällä on oikeus julkisiin asiakirjoihin (julkisuuslain 7. luku). Salassapidettävien asiakirjojen luovuttamiseen tarvitaan aina henkilön lupa. Salassa pidettävien tietojen antaminen ja luovuttaminen on mahdollista vain julkisuuslain 7. luvussa säädetyin edellytyksin, eli yleensä vain henkilön suostumuksella tai erityissäännöksen perusteella. Viranomaisten on toiminnassaan edistettävä julkisuuden toteuttamista, ja tieto harkinnanvaraisesti julkisista asiakirjoista on annettava, ellei ole perusteltua syytä olla sitä antamatta (julkisuuslaki 17 §) . |
Mitä tehdään, jos oppija ei halua tietojaan KOSKI-palveluun?
| Oppija ei voi kieltää tietojensa välitystä KOSKI-palveluun. Rekisteröidyllä on henkilötietolain (30 §) mukaan oikeus kieltää rekisterinpitäjää käsittelemästä häntä itseään koskevia tietoja suoramainontaa, etämyyntiä ja muuta suoramarkkinointia sekä markkina- ja mielipidetutkimusta samoin kuin henkilömatrikkelia ja sukututkimusta varten. Rekisterinpitäjän on informoitava rekisteröityä kielto-oikeudesta ja sen toteuttamistavasta henkilötietolain 24 §:n mukaisesti henkilötietoja kerättäessä. |
Korvaako KOSKI todistukset?
| Ei korvaa. KOSKI-palvelusta on saatavilla todistuksen kaltainen näkymä oppijan suoritustiedoista, mutta todistusten tuottamis- ja arkistointivelvollisuus on jatkossakin koulutuksen järjestäjillä. Opetushallitus määrää ainoastaan todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävistä tiedoista mutta ei todistuksen ulkoasusta. |
Miten mahdolliset virheet korjataan KOSKI-palvelussa?
Miten tietoturva ja tietosuoja on järjestetty KOSKI-palvelussa?
Ammatillinen : miten merkitään näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen päättymispäivä?
Ammatillinen koulutus: miten merkitään jos opiskelija jatkaa opintojaan tutkinnon suorittamisen jälkeen?
| Mikäli opiskelija jatkaa opintojaan niin että tutkinnon suorittamisen jälkeiset suoritukset näkyvät tutkintotodistuksella, tehdyt uudet suoritukset tallennetaan osaksi olemassa olevaa opiskeluoikeutta. Mikäli uudet suoritukset eivät näy tutkintotodistuksella, luodaan kokonaan uusi opiskeluoikeus (ammatillisessa koulutuksessa yleensä suoritustyyppi "ammatillisen tutkinnon osa / osia") jonne tehdyt suoritukset kirjataan. |
Ammatilinen koulutus: miten merkitään jos opiskelija vaihtaa opiskelulinjaa?
| Mikäli oppija vaihtaa opiskelulinjaa kesken opintojen, tulee opiskeluoikeus merkitä tilaan "katsotaan eronneeksi" ja luoda uusi opiskeluoikeus uusilla tiedoilla. Näin toimitaan siitä riippumatta onko oppijalle kertynyt suorituksia tai ei. Mahdolliset hyväksiluettavat suoritukset vanhasta linjasta tunnustetaan uudessa opiskeluoikeudessa. |
VALMA/TELMA: Miten merkitään jos oppija on suorittanut koulutuksen loppuun HOKSin mukaisesti, mutta on suorittanut alle 60 osaamispistettä
| Lainsäädännön henki on, että VALMA- tai TELMAlainen siirtyy tutkintokoulutukseen mahdollisimman nopeasti, kun hänelle ”suunta” selviää. Mikäli oppija on suorittanut koulutuksen loppuun HOKSin mukaisesti, hänet merkitään KOSKI-palvelussa opiskeluoikeuden tilaan "valmistunut", vaikka perusteissa määritettyjä 60 osaamispistettä ei olisi suoritettu. |
Ammatillinen koulutus: miten opiskelijavuosien laskennassa huomioidaan valmistumispäivä?
Opiskelijavuoden laskennasta valmistumispäivän osalta ei ole tarkkaa määrittelyä mutta lakivalmistelussa lähdettiin siitä, että opiskelija otettaisiin huomioon rahoituksen perusteena opiskeluoikeuden alkamispäivästä lukien siihen päivään asti, kun opiskelijan opiskeluoikeus päättyy. Opiskeluoikeus päättyy kun opiskelijan tutkintoon/koulutukseen kuuluvat suoritukset on tehty eli todistus pitäisi kirjaantua tälle viimeiselle ns valmistumispäivälle, joka lasketaan mukaan opiskelijavuosikertymään. Siirtymäkaudella ovat poikkeuksena ns. ”vanhat” näyttötutkinnot, joissa todistuksen antaa tutkintotoimikunta ja koulutuksen päättymisen ja todistuksen päivämäärän välissä voi olla pitkäkin aikana. Tällöin todistuksenantamispäivää ja väliin jääviä päiviä ei lasketa enää opiskelijavuoteen mukaan, koska ne ovat myöhempiä päivämääriä kuin opiskeluoikeuden päättymispäivämäärä. Suoritusrahoitukseen oikeuttavat tutkinnot tai tutkinnon osat kirjaantuvat kuitenkin näissäkin tapauksissa järjestäjälle vaikka ne ovat ”syntyneet” opiskeluoikeuden päättymisen jälkeen. Katso myös ohjeistus rahoituksen tietojen tallentamisesta. |
Ammatillinen koulutus: miten lasketaan painotettu keskiarvo reformin mukaisissa perustutkintosuorituksissa?
Laskennassa otetaan huomioon kaikki ammatilliset tutkinnon osat, yhteisten tutkinnon osien osa-alueet sekä kokonaisuuksiin "Korkeakouluopinnot" ja ”Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja” sisälle tulevat opinnot, joille on annettu numeerinen arvosana. Numeerista arvosanaa painotetaan osaamispisteiden määrällä ja lasketaan keskiarvo. Keskiarvo pyöristetään kahteen desimaaliin. HUOM! Tutkinnon osa toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta lasketaan painotettuun keskiarvoon 5-15 osaamispisteen edestä sillä laajuudella kuin se on sisällytetty tutkintoon (eli ei välttämättä sillä laajuudella, jolla se on tosiasiassa suoritettu).
Yksinkertaistettu esimerkki: - Tutkinnossa on ammatillinen tutkinnon osa ”A” jonka laajuus on 45 osaamispistettä ja arvosana 2
- Tutkinnossa on ammatillinen tutkinnon osa ”B” jonka laajuus on 30 osaamispistettä ja arvosana 3
- Tutkinnossa on vapaasti valittava tutkinnon osa, 10 osaamispistettä, merkintä ”hyväksytty”, ei arvosanaa
- Tutkintoon on sisällytetty tutkinnon osa "C" toisesta ammatillisesta perustutkinnosta laajuudella 15 osp, vaikka tutkinnon osan laajuus on oikeasti 30 osp, arvosana 3
- Tutkinnossa on yhteinen tutkinnon osa ”Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen”, laajuus 11 osp, arvosana 3, koostuu seuraavista osa-alueista
- Tutkinnon osassa on yhteisen tutkinnon osan osa-alue ”YTO1”, laajuus 4 osp, arvosana 3
- Tutkinnon osassa on yhteisen tutkinnon osan osa-alue ”YTO2”, laajuus 4 osp, arvosana 4
- Tutkinnon osassa on yhteisen tutkinnon osan osa-alue ”YTO3”, laajuus 3 osp, arvosana 2
- Tutkinnossa on kokonaisuuden "Korkeakouluopinnot" sisällä yksi opintosuoritus "D", laajuus 3 osp, arvosana 3
- Tutkinnosaa on kokonaisuuden ”Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja” sisällä yksi opintosuoritus "E", laajuus 3 osp, arvosana 3
- Yhteensä laskennassa huomioitavia osaamispisteitä 107 (45+30+15+4+4+3+3+3) (yhteisestä tutkinnon osasta lasketaan sen osat, vapaasti valittavaa ei lasketa)
Osaamispistein painotettu laskenta: - Ammatillinen tutkinnon osa A: 2 * 45 = 90 (eli numeerinen arvosana kerrottuna osaamispisteiden määrällä)
- Ammatillinen tutkinnon osa B: 3 * 30 = 90
- Tutkintoon toisesta ammatillisesta perustutkinnosta sisällytetty tutkinnon osa C: 3 * 15 = 45
- Yhteisen tutkinnon osan osa-alue ”YTO1”: 4 * 3 = 12
- Yhteisen tutkinnon osan osa-alue ”YTO2”: 4 * 4 = 16
- Yhteisen tutkinnon osan osa-alue ”YTO3”: 3 * 2 = 6
- Kokonaisuuden "Korkeakouluopinnot" sisällä oleva opintosuoritus "D": 3 * 3 = 9
- Kokonaisuuden ”Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja” sisällä oleva opintosuoritus "E": 3 * 3 = 9
- Valinnainen tutkinnon osa jätetään huomioimatta, koska sillä ei ole arvosanaa
- Yhteinen tutkinnon osa ”Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen” kokonaisarvosana jätetään huomioimatta, ja otetaan huomioon sen osa-alueet
- Keskiarvon laskenta : (90 + 90 + 45 + 12 + 16 + 6 + 9 + 9) / 107 = 2,59 (painotetut arvioinnit lasketaan yhteen, se jaetaan niiden tutkinnon osaamispisteiden kokonaismäärällä joille on annettu arvosana ja lopputulos pyöristetään kahteen desimaaliin)
Keskiarvo lasketaan kahdella desimaalilla. |
Ammatillinen koulutus: miten kokonaisuudet "Yhteisten tutkinnon osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja" sekä "Korkeakouluopinnot" tuodaan KOSKI-palveluun reformin mukaisissa perustutkinnoissa?
Alla esitetään, miten kokonaisuudet "Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja" sekä "Korkeakouluopinnot" käsitellään KOSKI-tietomallissa. Kysy tarkemmat ohjeistukset oikeiden tallennusten tekemiseen opintohallintojärjestelmätoimittajaltasi. HUOM! Näiden kokonaisuuksien alle tulevia suorituksia ei voi vielä tallentaa KOSKI-palveluun syöttökäyttöliittymän kautta.
”Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja”-kokonaisuudelle on oma haaransa ammatillisen suorituksen osasuorituksissa: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0. Kokonaisuus on siis ikään kuin tutkinnon osa, jonka tutkinnon osan ryhmäksi (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/ammatillisentutkinnonosanryhma/latest) siirretään "Ammatilliset tutkinnon osat". Kokonaisuudelle ei siirretä arviointia, vaan vain sen alle tulevat suoritukset arvioidaan. Kokonaisuuden alle kuuluvat suoritukset tuodaan tutkinnon osaa pienempinä kokonaisuuksia seuraavasti:
- Yhteisten tutkinnon osien osa-alueet tuodaan tiedot tuon rakenteen sisällä osasuorituksina ihan normaalisti yhteisten tutkinnon osien osa-alueina: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-2-0-2. Osasuorituksen suorituksen tyypiksi välitetään koodiarvo ”ammatillisentutkinnonosanosaalue”.
- Lukio-opintojen perusteella tunnustettavat osasuoritukset tuodaan paikallisina osasuorituksina omassa rakenteessaan: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-2-0-0. Kirjausohje on se, että koulutusmoduulin tunniste voi olla mikä tahansa koulutuksen järjestäjän keksimä tunniste ja suorituksen nimi sama kuin sillä oppiaineella (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/koskioppiaineetyleissivistava/latest) tai kurssilla (https://koski.opintopolku.fi/koski/dokumentaatio/koodisto/lukionkurssit/latest), jonka perusteella osasuoritukset tunnustetaan. Osasuorituksen suorituksen tyypiksi välitetään koodiarvo ”ammatillinenlukionopintoja”. Tieto tunnustamisesta välitetään osasuorituksen sisällä olevassa ”tunnustettu”-rakenteessa: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-2-0-0-3. Asianmukaiset viittaukset (esim. ”Tutkinnon osaan on tunnustettu lukion opintoja (33/011/2003), X:n lukio”) tulee välittää "tunnustettu"-rakenteen "selite"-kentässä (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-2-0-0-3-1).
- Osasuoritukset, jotka lasketaan ns. muiksi jatko-opintovalmiuksia tukeviksi opinnoiksi tuodaan paikallisina osasuorituksina omassa rakenteessaan: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-2-0-1. Koulutusmoduulin tunniste voi olla mikä tahansa koulutuksen järjestäjän keksimä tunniste, ja osasuorituksen nimeksi merkitään sama nimi, joka opinnoille merkitään todistukselle. Osasuorituksen suorituksen tyypiksi välitetään koodiarvo ”ammatillinenmuitaopintovalmiuksiatukeviaopintoja”. Tarvittaessa välitetään tieto tunnustamisesta osasuorituksen sisällä olevassa ”tunnustettu”-rakenteessa: https://koski.testiopintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-2-0-1-3 sekä todistuksella näkyvä, tunnistamiseen liittyvä viittaus viittaus "tunnustettu"-rakenteen "selite"-kentässä (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-0-2-0-1-3-1).
"Korkeakouluopinnot"-kokonaisuudelle on oma haaransa ammatillisen suorituksen osasuorituksissa: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-1. Periaate on sama kuin yllä, eli "Korkeakouluopinnot" ovat ikään kuin tutkinnon osa (tutkinnon osan ryhmänä "Ammatilliset tutkinnon osat"), johon tuodaan paikallisia osasuorituksia (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-1-2). Koulutusmoduulin tunniste voi olla mikä tahansa koulutuksen järjestäjän keksimä tunniste, ja osasuorituksen nimeksi merkitään sama nimi, joka opinnoille merkitään todistukselle. Osasuorituksen suorituksen tyypiksi välitetään koodiarvo ”ammatillinenkorkeakouluopintoja”. Tieto tunnustamisesta välitetään osasuorituksen sisällä olevassa ”tunnustettu”-rakenteessa: https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-1-2-0-3. Asianmukaiset viittaukset (esim. "Tutkinnon osaan on tunnustettu korkeakouluopintoja (pvm, xx/2015), X:n korkeakoulu") tulee välittää "tunnustettu"-rakenteen "selite"-kentässä (https://virkailija.opintopolku.fi/koski/json-schema-viewer/#viewer-page?v=1-0-1-10-0-1-12-0-1-2-0-3-1). |
Miten toimitaan, kun kaksi tai useampi oppilaitos yhdistyvät uudeksi oppilaitokseksi, ja aktiiviset opiskeluoikeudet pitää siirtää uuden oppilaitoksen alle?
| Tilanteessa, jossa oppilaitos A ja B yhdistyvät oppilaitos C:ksi, voidaan tehdä palvelukäyttäjätunnus, jolla on palvelukäyttäjäoikeus jokaiseen kolmeen oppilaitokseen. Tällöin alun perin oppilaitosten A ja B alla olleet opiskeluoikeudet voidaan siirtää uudestaan niin, että oppilaitokseksi vaihdetaan C. HUOM! Tämä vaatii, että opiskeluoikeudet siirretään alkuperäisillä opiskeluoikeuden oid-tunnisteilla. Tällaisen palvelukäyttäjätunnuksen tekeminen vaatii aina yhteydenottoa Opetushallituksen KOSKI-tiimiin (koski@opintopolku.fi). |
b) Tallennuskäyttöliittymän (ks. myös tarvittaessa tarkemmat ohjeet opiskeluoikeuksien luomisesta ja muokkaamisesta tallennuskäyttöliittymän kautta osiosta Opiskeluoikeus- ja suoritustietojen syöttö käyttöliittymässä) kautta muokattaessa lisätään oppijalle uusi opiskeluoikeus ja valitaan oppimääräksi "Ammatillisen tutkinnon osa/osia".
Tallenna muutokset.