Page History

Päivitetty 3.10.2022 

Johdanto

Tämän katsauksen tarkoitus on muodostaa tilannekuva korkeakoulutuksen digitalisaation ajankohtaisista kansainvälisistä aloitteista, verkostoista ja palveluista, painottuen erityisesti koulutus- ja opetusyhteistyöhön. Dokumentin tarkoitus ei ole tarjota kattavaa kuvaa kaikista kansainvälisistä aloitteista, verkostoista ja palveluista, vaan siinä on pyritty tunnistamaan suomalaisen korkeakoulukentän kannalta oleellisimmat asiat. Lisäksi dokumenttia ylläpidetään siten, että siitä voidaan poistaa vanhentuneita kohtia ja toisaalta sinne lisätään uusia kohtia käyttäjien tarpeiden mukaan.

Dokumentaatio koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisenä kuvataan korkeakoulutuksen digitalisaation kannalta relevantteja EU:n toimintapoliittisia linjauksia, ohjelmia, olennaisimpia rahoitusvälineitä sekä korkeakoulutukseen liittyviä viitekehyksiä. Toinen osuus koostuu verkostoista, jotka on tunnistettu ajankohtaisiksi korkeakoulujen digitalisaatioon liittyvän yhteistyön näkökulmasta ja jotka voivat toimia tärkeinä tietolähteinä esim. korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisaation tiekartan ka.csc.fi ylläpidon näkökulmasta. Kolmantena kokonaisuutena dokumentaatiossa on kuvattu kansainvälisessä yhteistyössä toteutettuja teknisiä ratkaisuja, joita voidaan jatkossa hyödyntää kansainvälisesti ja kansallisesti eri palveluissa sekä varmistaa näiden palveluiden yhteentoimivuus. 

CSC ylläpitää tilannekuvaa osana opetus- ja kulttuuriministeriön palveluostoa. Dokumentaatiota päivitetään säännöllisin väliajoin ja myös korkeakouluilla on mahdollisuus esittää lisäyksiä dokumentaatioon lähettämällä ehdotus lisäyksestä sekä lyhyt kuvaus ehdotetusta kokonaisuudesta CSC:n yhteiseen yhteysosoitteeseen opi@csc.fi. Korkeakoulujen toivotaan myös toimittavan tietoja mahdollisesta omasta toiminnastaan osana tässä katsauksessa esitettyjä verkostoja, palveluita tai projekteja.

Sisällysluettelo 

Kuva 1. Selvityksessä käsitellyt kansainväliset projektit ja palvelut hahmotettuna OPI-viitearkkitehtuurin oppijan polulla.

Keskeiset Euroopan unionin aloitteet ja ohjelmat koulutuspolitiikan ja digitalisaation alalla

Eurooppalainen koulutusalue (European education area)

Eurooppalainen koulutusalue on Eurooppa-neuvoston kehotuksista noussut komission tavoite, jonka mukaan kaikille nuorille on oltava saatavilla laadukasta koulutusta, nuorten on voitava opiskella ja löytää työtä Euroopan unionin alueelta. Eurooppalaisen koulutusalueen tavoitteena on muun muassa yhdenmukaistaa eurooppalaista korkeakoulukenttää ja luoda askelmerkit sen saavuttamiseksi. Erityisesti tiiviimpi korkeakouluyhteistyö edistäisi komission mukaan yhteistä eurooppalaista elämäntapaa.

Eurooppalaisen koulutusalueen saavuttamiseksi komissio kehittää erilaisia tavoitteita, joista kaksi ensimmäistä toimenpidepakettia on julkaistu vuonna 2018. Edellisten toimenpidekausien tuloksia voi tarkastella täältä (ET2020 portaali).

Toimenpidepakettien keskeisenä sisältönä ovat muun muassa digitaaliset taidot, elinikäisen oppimisen avaintaidot, vahvistettu Erasmus+-ohjelma ja eurooppalainen koulutusyhteistyö. Lisäksi keskeisessä roolissa ovat eurooppalainen opiskelijakortti -aloite (European Student Card) sekä eurooppalaiset yliopistot (European Universities).

Komissio julkaisi syyskuussa 2020 eurooppalaisesta koulutusalueesta tiedonannon, jossa kuvataan koulutusalueen täytäntöönpanoa vuoteen 2025 mennessä. Tiedonannossa hahmotetaan, miten yhteistyön avulla voidaan parantaa mm. jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien laatua sekä osallistuvuutta. Eurooppalaisella koulutusalueella on kuusi ulottuvuutta:

• laatu
• osallisuus ja sukupuolten tasa-arvo
• vihreä ja digitaalinen siirtymä
• opettajat ja kouluttajat
• kolmannen asteen koulutus (korkeakoulutus)
• geopoliittinen ulottuvuus

Tiedonannossa ehdotetaan puitteita jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön sekä koulutusalan sidosryhmien osallistumiseen uudistuksiin kannustamiseksi ja seuraamiseksi. Puitteisiin on sisällytetty myös raportointi- ja analyysirakenne sekä sovitut koulutustavoitteet. Tiedonannossa on esitelty myös keinoja ja välitavoitteita koulutusalueen toteuttamiseksi Erasmus+-ohjelman tuella. Koulutusalue toimii yhteisvaikutteisesti Euroopan osaamisohjelman, uudistetun ammatillista koulutusta koskevan politiikan sekä eurooppalaisen tutkimusalueen kanssa.

Neuvosto hyväksyi 18.2.2021 päätöslauselman eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030).

Yllä kuvattujen tiedonantojen pohjalta komissio julkaisi 19.1.2022 ehdotuksen neuvoston suositukseksi siltojen rakentamisesta vaikuttavalle eurooppalaiselle korkeakouluyhteistyölle (COM(2022) 17 final). Samaan aikaan julkistettiin komission tiedonanto Eurooppalaisesta korkeakoulustrategiasta (COM(2022) 16 final).

Komissio esittää 2024 puoliväliin mennessä saavutettavaksi strategian neljä avaintavoitetta:

• korkeakoulutuksen ja tutkimuksen EU-ulottuvuus vahvistuu
• korkeakoulut toimivat eurooppalaisen elämäntavan majakoina
• eurooppalaiset korkeakoulut toimivat muutosajureina vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä
• korkeakoulut ohjaavat EU:n globaalia roolia

Komissio nostaa esiin neljä lippulaiva-aloitetta, joilla eurooppalaista korkeakouluyhteistyötä voidaan tukea:

• Eurooppalaiset yliopistot- aloitteen allianssien lisääminen: laajentaminen 60:sta eurooppalaisesta korkeakoulusta yli 500:n
• Eurooppalaisten korkeakouluallianssien lainsäädännön luominen: pilotointi vuonna 2022 Erasmus+ -ohjelman alla
• Yhtenäinen eurooppalainen tutkinto: ensimmäisten askelten pilotointi vuonna 2022 Erasmus+ -ohjelman alla
• Eurooppalaisen opiskelijakortin yleinen käyttöönotto: eurooppalaisen opiskelijatunnisteen käyttöönotto kaikille opiskelijaliikkujille vuonna 2022 ja kaikille korkeakouluopiskelijoille 2024 puoliväliin mennessä

Komissio esittää, että monivuotisen rahoituskehyksen kauden (2021-2027) ohjelmien välitarkastelussa kehitetään investointipolku, joka hyödyntää alueellista ja kansallista rahoitusta sekä EU- instrumentteja. Komissio pyytää jäsenmaita etsimään mahdollisuuksia eurooppalaisten yliopistoallianssien kansalliseen rahoitukseen, kehittämään riittäviä rahoitusmekanismeja korkeakouluille ja tukemaan alat ylittäviä rahoitusohjelmia.

16.02.2022 julkaistussa E-kirjelmässä todetaan Suomen kannattavan Eurooppalaisen koulutusalueen periaatteita ja aloitteissa esitettyjä tavoitteita, mutta koska keinot esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat vielä epäselvät, niihin on haasteellista ottaa kantaa.

Eurooppa-yliopistoaloite (European universities initiative)

Euroopan komission rahoittama Eurooppa-yliopistoaloite on osa Euroopan koulutusalueen luomista. Tavoitteena on muodostaa vähintään 20 eurooppalaista yliopistoa vuoteen 2024 mennessä. Aloitetta eurooppalaisista yliopistoista on laadittu jäsenvaltioiden, opiskelijajärjestöjen ja korkea-asteen oppilaitosten kanssa.  Tavoitteena on, että eurooppalaisten yliopistojen yhteenliittymät luovat korkeakoulujen välisiä kampuksia, jotka mahdollistavat muun muassa opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan liikkuvuuden, yhteiset opetussuunnitelmat sekä yhteistyön alueiden yritysten kanssa.

Eurooppa-yliopistoaloitteen pilotointi aloitettiin kahden eri rahoitushaun myötä vuosina 2019 ja 2020. Suomesta piloteissa ovat mukana:

• Aalto-yliopisto (UNITE! University Network for Innovation, Technology and Engineering)
• Itä-Suomen yliopisto (YUFE Young Universities for the Future of Europe)
• Jyväskylän yliopisto (FORTHEM Fostering Outreach within European Regions, Transnational Higher Education and Mobility)
• Tampereen yliopisto (ECIU European Consortium of Innovative Universities)
• Haaga-Helia (ULYSSEUS: An open to the world, persons-centred and entrepreneurial European University for the citizenship of the future)
• Helsingin yliopisto (Una Europa)
• Hämeen ammattikorkeakoulu (RUN-EU: Regional University Network – European University)
• Karelia-ammattikorkeakoulu (INVEST: INnoVations of REgional Sustainability: European UniversiTy Alliance)
• Oulun yliopisto (UNIC: The European University of Post-Industrial Cities)
• Turun yliopisto (EC2U: European Campus of City-Universities)
• Vaasan yliopisto (EUNICE - European University for Customised Education)

Verkostoihin voivat osallistua sellaiset korkeakoulut, joilla on Erasmus-peruskirja. Partnereita täytyy olla vähintään kolme korkeakoulua kolmesta eri ohjelmamaasta. Lisäksi maantieteellinen tasapaino on yksi kriteeri. Hakukriteereistä ja aikatauluista löytyy lisätietoja OPH:n sivuilta Eurooppalaiset yliopistot.

Tällä hetkellä yhteensä 41 Eurooppa-yliopistojen yhteenliittymää testaa erilaisia malleja, joilla Eurooppa-yliopistojen konsepti voitaisiin toteuttaa, ja tutkii sen potentiaalia edistää korkeakoulutusta. Vuonna 2022 Erasmus+ ohjelmasta rahoitetaan yhteensä 272 miljoonalla eurolla Eurooppa-yliopistoaloitetta. Haku jakaantuu kahden otsikon alle:

• Aiemmin kehitetyn syvän institutionaalisen kansainvälisen yhteistyön tehostaminen, olemassa olevien Eurooppa-yliopistojen konseptien kehittäminen
• Uudenlaisen syvän institutionaalisen kansainvälisen yhteistyön edistäminen, uusien Eurooppalaisten yliopistojen yhteenliittymien perustaminen

Eurooppa-yliopistoaloitteen täysimittainen täytäntöönpano tapahtuu Erasmus+ -ohjelman puitteissa vuosina 2021–2027.

Eurooppalainen opiskelijakortti -aloite (European student card initiative)

Eurooppalainen opiskelijakortti -aloitteen tavoitteena on helppo ja turvallinen rekisteröityminen EU-alueen korkeakouluihin esimerkiksi opiskelijavaihdon aikana sekä paperityön ja hallinnollisen työn vähentäminen. Aloitteen alle kuuluvat Erasmus Without Paper -, EMREX- ja European Student Card -projektit, joita rahoitetaan Erasmus+- ja Verkkojen Eurooppa -rahoitusinstrumenteista. Aloitteeseen linkittyy kiinteästi niin ikään Verkkojen Euroopan rahoittama European University Foundationin MyAcademicID-projekti, joka jatkaa European Student Card -projektin tavoitteiden toteuttamista ESC-projektin päättymisen jälkeen vuodesta 2019. Kokonaisuus tulee linkittymään myös eiDAS-asetukseen, jolla voidaan taata luotettava sähköisten asiointipalveluiden toteuttaminen.

Eurooppalainen opiskelijakortti -aloitteen askelmerkit vuosille 2020-2024:

• 2021 - Opintosuunnitelmien hallinnoiminen verkossa
  
• 2022 - Toimielinten välisten sopimuksien hallinto digitalisoidaan 
• 2023-2024 - Opiskelijavaihtoon liittyvien tietojen vaihto toimielinten kesken, Opiskelijatunnistuksen käyttöönotto kaikille korkeakouluopiskelijoille yhteisen Erasmus+ sovelluksen kautta

"Pienet osaamiskokonaisuudet" eli micro-credentials

"Pienet osaamiskokonaisuudet" (micro-credentials, mikrokredentiaalit) todistavat oppijan läpikäymän lyhytkestoisen oppimiskokonaisuuden ja tarjoavat joustavan tavan yksilölle kehittää osaamistaan ja pätevyyttään niin ammatillisessa kuin henkilökohtaisessa kontekstissa. "Pienet osaamiskokonaisuudet" vahvistavat elinikäistä oppimista. 

Euroopan neuvosto hyväksyi heinäkuussa 2022 Euroopan komission suosituksen "pienten osaamiskokonaisuuksien" standardoimiseksi. Uusi suositus esittää standardointielementtejä "pienille osaamiskokonaisuuksille" ja lähtökohtia niiden luomiselle ja myöntämiselle. Suosituksessa eritellään perustiedot, jotka kuuluisivat löytyä todistuksesta.

Suosituksessa luetellaan alla olevat 10 lähtökohtaa "pienten osaamiskokonaisuuksien" suunnittelulle ja myöntämiselle:

• Laatu (Quality)
• Läpinäkyvyys (Transparency)
• Merkityksellisyys (Relevance)
• Pätevä arviointi (Valid assessment)
• Oppimispolut (Learning pathways)
• Tunnistaminen (Recognition)
• Kannettava/siirrettävä (Portable)
• Oppijakeskeisyys (Learner-centred)
• Autenttisuus (Authentic)
• Tietoa ja opastusta (Information and guidance)

"Pienten osaamiskokonaisuuksien" standardointi on askel eurooppalaisen koulutusalueen saavuttamiseksi sekä komission digitavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Lisäksi Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksella (Cedefop) on käynnissä selvitys "pienistä osaamiskokonaisuuksista", joka jakaantuu kolmeen teemaan:

1. "Pienten osaamiskokonaisuuksien" kartoitus työmarkkinoihin kytkeytyvässä koulutuksessa EU:ssa.
2. "Pienet osaamiskokonaisuudet" ja kehittyvät tutkintojärjestelmät.
3. "Pienten osaamiskokonaisuuksien" lisäarvo loppukäyttäjälle.

Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma

Euroopan komissio hyväksyi syyskuussa 2020 uuden digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman. Suunnitelma perustuu vuosien 2018 – 2020 suunnitelmaan, jonka painopisteitä olivat digiteknologian käytön tehostaminen opetuksessa ja oppimisessa, digitaalisessa muutoksessa tarvittavien digitaitojen ja osaamisen kehittäminen, sekä koulutuksen parantaminen tehostamalla tutkimustietojen analysointia ja ennakointia.

Uusi toimintasuunnitelma kattaa vuodet 2021 – 2027 ja sillä on kaksi strategista painopistettä, joiden täytäntöönpano on jaettu kolmeentoista eri tahdissa etenevään vaiheeseen:

• Tehokkaan digitaalisen koulutusekosysteemin kehittäminen
• Digitaaliseen muutokseen tarvittavien digitaitojen ja -osaamisen parantaminen

Tehokkaan digitaalisen koulutusekosysteeminen kehittämiseksi komissio aikoo mm. käynnistää strategisen vuoropuhelun jäsenmaiden kanssa valmistellakseen ehdotuksen neuvoston suositukseksi digitaalisen koulutuksen onnistumisen mahdollistavista tekijöistä vuoteen 2022 mennessä sekä tukea digitalisaatiosuunnitelmia kaikilla koulutuksen asteilla.

Komissio on julkaissut maaliskuussa 2022 päivitetyn Eurooppalaisen digitaalisten taitojen viitekehyksen DigComp 2.2:n joka tähtää digitaalisen muutokseen tarvittavien digitaitojen ja -osaamisen kartoittamiseen. Lisäksi komissio valmistelee digitaalisten taitojen todistuksen (EDSC) käyttöönottamista, joka olisi Euroopassa tunnustettu ja hyväksytty todistus. Todistus on tarkoitus pilotoida syyskuussa 2022 ja ottaa täysmittaisesti käyttöön vuonna 2023.

Komissio ehdottaa myös Euroopan digitaalisen koulutuksen keskuksen perustamista, joka vahvistaisi tietojenvaihtoa sekä digitaaliseen koulutukseen liittyvää EU-tason yhteistyötä. Toimintasuunnitelmassa otetaan huomioon myös kokemukset Covid19 -kriisistä, jonka aikana teknologian käyttö koulutuksessa ja opetuksessa lisääntyi merkittävästi.

Asetus tekoälyn harmonisoiduksi sääntelyksi (Artificial Intelligence Act)

Euroopan komissio on osana Euroopan digitaalistrategiaa ehdottanut tekoälyjärjestelmiä koskevia sääntöjä, jotka takaisivat, että järjestelmät olisivat turvallisia, läpinäkyviä, eettisiä, puolueettomia ja ihmisen valvonnassa. Säännöt perustuvat riskipohjaisuuteen ja EU:n arvoihin kuten turvallisuuteen ja perusoikeuksien suojeluun. Tätä varten järjestelmät luokitellaan riskin mukaan neljään kategoriaan:

1. Ei hyväksyttävä
2. Suuri riski
3. Rajoitettu riski
4. Vähäinen riski

Koulutuksen osalta korkean riskin kategoriaan kuuluu esimerkiksi opiskelijavalinnat ja arviointi, joka voi määrittää henkilön pääsyn tiettyyn koulutukseen ja työuralle. Asetuksen mukaan tällaisia järjestelmiä saisi käyttää, mutta niitä arvioitaisiin huolellisesti sekä ennen markkinoille saattamista että koko niiden elinkaaren ajan.

Aloite on vielä jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin harkinnassa eikä se ole saanut virallista hyväksyntää. Lisätietoja on saatavilla Euroopan komission tekoälyä koskevalta sivulta sekä valtioneuvoston U-kirjelmästä U 28/2021 vpkoskien asetusluonnosta.

Rahoitus

Erasmus+ on keskeisimpiä korkeakoulutuksen alalla olevia rahoitusinstrumentteja. Erasmus+ -ohjelma tarjoaa nuorille, opiskelijoille ja aikuisille mahdollisuuksia kansainvälistymiseen ja rahoitusta kouluttautumiseen, opiskeluun tai harjoitteluun ulkomailla. Lisäksi ohjelma tarjoaa oppilaitoksille ja organisaatioille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.

Erasmus+ ohjelman keskeisimmät tavoitteet rahoituskaudella 2021-2027 ovat:

• tukea ihmisten koulutuksellista, ammatillista ja henkilökohtaista kehitystä koulutuksen, nuorison ja urheilun alalla Euroopassa ja kumppanimaissa
• edistää kestävää kasvua, työllisyyttä, sosiaalista koheesiota ja innovaatioita
• vahvistaa eurooppalaista identiteettiä ja aktiivista kansalaisuutta.

Ohjelmassa painotetaan erityisesti inkluusiota, digitaalisuutta, vihreyttä sekä yhteiskunnallista osallistumista.  Hakukuulutukset julkaistaan EU:n koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston EACEA:n verkkosivuilla.

Lisäksi koulutukseen ja tutkimukseen suunnattuja hakukuulutuksia löytyy mm. komission koulutussivustolta (kts. yllä).

Digitalisaatio on keskeinen painopiste nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021 - 2027. Digitalisaatiota tuetaan komission perustaman uuden Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kautta. Kokonaistalousarvio ohjelmalle on 8,2 miljardia ja ohjelman painopistealat ovat:

• suurteholaskenta
• tekoäly
• kyberturvallisuus
• pitkälle viety digitaalinen osaaminen
• digiteknologioiden laaja käyttö koko taloudessa ja yhteiskunnassa

Muita digitalisaatioon keskittyviä rahoitusvälineitä ovat Verkkojen Eurooppa, jonka digitalisaatioon keskittyvistä määrärahoista rahoitetaan digitaalisen liitettävyyden infrastruktuuria, muun muassa hankkeita, jotka edistävät digitaalisia sisämarkkinoita.

Lisäksi Euroopan komissio lanseerasi vuonna 2020 Euroopan elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF), jonka tarkoituksena on vauhdittaa ihmisten, talouden ja yhteiskunnan toipumista koronakriisistä. Jäsenmaat saavat elvytyspaketista yli 720 miljardia euroa käyttöönsä, josta 37% tulee käyttää ilmastomenoihin ja 20% jäsenmaiden digitalisaation edistämiseen. Komission verkkosivuilta löytyy tarkemmat tiedot RRF -rahoituksesta ja jäsenmaiden elvytyssuunnitelmat.

Viitekehykset

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys

Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (European Qualifications Framework, EQF) tarkoituksena on helpottaa eri maiden koulutusjärjestelmien vertailua yhtenäisen mallin pohjalta. Se on yhteensopiva eurooppalaisen korkeakoulututkintojen viitekehyksen (European Higher Education Area Qualifications Framework) kanssa.

Viitekehyksessä on kahdeksan vaatimustasoa, jotka on määritelty osaamistavoitteiden kautta. Tasot kuvaavat sitä, kuinka tiedot, taidot ja vastuu lisääntyvät oppijan edetessä tasolta toiselle. Tämä mahdollistaa selkeämmän tiedon saamisen siitä, mitä osaamista tutkinnon haltijalta voi odottaa. Viitekehyksen avulla eri Euroopan maiden tutkintoja on helppo vertailla, joka helpottaa esimerkiksi työntekijöiden rajat ylittävää liikkuvuutta.

Suomen tutkintojen viitekehys perustuu EQF:n malliin. Tähän mennessä Suomen lisäksi 38 maata on virallisesti linkittänyt kansalliset tutkintojen viitekehykset eurooppalaisen tutkintojen viitekehykseen. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys ei kuitenkaan esimerkiksi automatisoi tutkintojen tunnustamista EU:n jäsenvaltioiden kesken mutta voi helpottaa sitä.

European Framework for Digitally Competent Educational Organisations (DigCompOrg Framework)

Euroopan komission tuottama DigCompOrg-viitekehys on tarkoitettu tukemaan eri koulutustoimijoiden visioita ja missioita laadukkaasta koulutuksesta. Digitaalisten oppimisteknologioiden integroinnille DigCompOrg-viitekehyksen näkökulmasta keskeisiä ulottuvuuksia ovat pedagoginen, teknologinen ja organisatorinen ulottuvuus, joiden prosesseihin tarvitaan muutosta. Tarkoituksena on tarjota kokonaisvaltainen ja yleispätevä käsitteellinen viitekehys, joka kuvastaa prosessin kaikkia näkökulmia, jotka mahdollistavat digitaalisen oppimisen integroinnin eri koulutustoimijoille eri sektoreilla.

DigCompOrg-viitekehyksellä on seitsemän avainelementtiä ja 15 alielementtiä, jotka ovat yhteisiä kaikille koulutussektoreille. Jokaiselle elementille on omat kuvaajansa, joita on yhteensä 74. Elementit ja kuvaajat kuvataan diagrammissa, joka on jaettu eri sektoreihin, jotka kuvaavat elementtien välisiä suhteita ja riippuvuuksia.

Kuva 2. DigCompOrg Framework.

DigCompOrg-viitekehyksen tarkoituksena on rohkaista koulutusalalla toimivia organisaatioita itsearviointiin ja itsereflektointiin digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan käyttöönotossa. Sen tarkoituksena on myös mahdollistaa poliittisille päättäjille sellaisten ohjelmien ja projektien suunnittelu ja toimeenpano, joilla voidaan integroida digitaalisia oppimisteknologioita koulutuksen järjestelmiin. Viitekehys keskittyy nimenomaan opetukseen, oppimiseen, arviointiin ja niihin liittyvään opetusta tukevaan toimintaan eikä hallinnollisiin tai johtamiseen keskittyviin järjestelmiin, joita organisaatiossa on käytössä.

ESCO-luokitus

ESCO (European Skills, Competences, Qualifications and Occupations) on taitojen, osaamisen, pätevyyksien ja ammattien eurooppalainen luokitus, jota voidaan hyödyntää yhteisten tietomallien rakentamisessa ja siten yhteentoimivien palveluiden kehittämisessä. ESCO-luokituksessa määritetään ja luokitellaan taitoja, osaamista, tutkintoja ja ammatteja, jotka ovat merkityksellisiä Euroopan työmarkkinoiden sekä opetus- ja koulutusalan kannalta. Luokitusjärjestelmä esittää systemaattisesti näiden väliset suhteet, ja sen kehitys perustuu avoimuudelle. ESCO-luokituksen hyödyntämistä on tutkittu mm. vuonna 2019 päättyneessä CompLeap-hankkeessa sekä muutamissa yliopistoissa. ESCO-luokitusta voidaan hyödyntää sovelluksissa, jotka tuottavat esimerkiksi työnhakualgoritmeja.

Kansainvälinen verkostotoiminta

Tässä osiossa on kuvattu esimerkinomaisesti korkeakoulujen koulutus- ja opetusyhteistyön näkökulmasta ajankohtaisia kansainvälisiä verkostoja. CSC:n kansainvälistä toimintaa on kuvattu julkisesti verkkosivuilla: https://www.csc.fi/tki-toiminta.

Koonti verkostojen tapahtumista on löydettävissä korkeakoulujen yhteistyöalueelta: https://wiki.eduuni.fi/x/ZxXTB.

Tällä hetkellä selvityksessä kuvatut verkostot:

EAIE

European Association for International Education (EAIE) on eurooppalainen kansainväliseen koulutusyhteistyöhön keskittyvä voittoa tavoittelematon organisaatio. Organisaation toiminnan tavoitteena on jakaa parhaita käytäntöjä ja kouluttaa asiantuntijoita vastaamaan kansainvälistymisen haasteisiin, luoda alusta strategiselle tiedon vaihdolle, ja luoda verkostoja euroopanlaajuisesti. 

EAIE tarjoaa erityisesti koulutusta, työpajoja, akatemioita ja muita tiedon jakoon keskittyviä toiminnan muotoja. EAIE-konferenssi järjestetään kerran vuodessa. Tapahtuma on Euroopan suurin ja kattavin korkeakoulutukseen keskittyvä tapahtuma, johon osallistuu yli 5000 asiantuntijaa ympäri maailman. 

EAIE:n jäseneksi voivat liittyvä vain yksittäiset henkilöt, organisaatiot eivät voi olla EAIE:n jäseniä. Suomalaisista korkeakouluista kohderyhmänä ovat erityisesti kansainvälisen yhteistyön parissa työskentelevät asiantuntijat.

EAIE tarjoaa mahdollisuuden esitellä kansainvälisessä yhteistyössä ja kansallisesti tuotettuja ratkaisuja, rakentaa uusia yhteistyömahdollisuuksia ja verkostoitua kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. 

EDUCAUSE 

EDUCAUSE on voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka keskeisenä tavoitteena on edistää korkeakoulutuksen kehittymistä informaatioteknologian avulla ja tuoda yhteen korkeakoulutuksen kehittämiseen sitoutuneet IT-johtajat ja -asiantuntijat ympäri maailman. 

EDUCAUSE-yhteisöön kuuluu yli 100 000 yhteisön jäsentä noin 45 maasta. EDUCAUSEn jäsenorganisaatiot palvelevat yhteensä yli 16 miljoonaa opiskelijaa. EDUCAUSE tekee aktiivisesti tutkimusta ja tuottaa laajasti erilaisia materiaaleja avoimeen käyttöön. Organisaatio julkaisee EDUCAUSE Review -lehteä sekä kirjoja ja muita julkaisuja. Keskeinen julkaisu on mm. vuosittaisen EDUCAUSE konferenssin yhteydessä julkaistava seuraavan vuoden TOP 10 IT Issues, jota myös Suomessa on hyödynnetty laajalti kansainvälisten trendien seurannassa. Vuosittainen konferenssi järjestetään tavallisesti loka-marraskuussa.

Suomesta EDUCAUSEn jäsenistöön kuuluu tällä hetkellä viisi suomalaista koulutusorganisaatiota: Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto ja Tampereen yliopisto. Yksittäisiä henkilöjäseniä Suomesta on lähes 50. 

EDUCAUSEn seurantatietoa esim. tulevista trendeistä on hyödynnetty muun muassa tiekartta- ja arkkitehtuurityössä korkeakoulujen toiminnan tueksi. EDUCAUSE-konferenssi tarjoaa mahdollisuuden kartoittaa tapausesimerkkejä maailmalta niin teknisistä ratkaisuista kuin tavoista järjestää korkeakoulujen toimintoja.

Useat suomalaiset korkeakoulut osallistuvat myös EDUCAUSEn ECAR Student Study -kyselyyn, jolla kartoitetaan opiskelijoiden teknologian käyttökokemuksia ja näkemyksiä sen hyödyntämisestä korkeakouluopiskelussa. Kyselyn tuloksia käytetään korkeakouluissa muun muassa opetuksen ja palveluiden kehittämisen työkaluna sekä kansallisella tasolla korkeakoulujen digitalisaatiokehityksen seuraamiseen. Kyselyn tulokset mahdollistavan myös vertailutiedon saamisen Suomen korkeakoulutuksen kehityksestä kansainvälisesti. Suomalaisten korkeakoulujen kyselystä vastaavien ECAR-ryhmän koonti vuoden 2019 kyselyn tuloksista on luettavissa täällä. 

EUNIS

EUNIS (European University Information Systems Organization) on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka on perustettu vuonna 1993. EUNISilla on yli 100 jäsentä ja sen jäsenistö koostuu korkeakouluista (yliopistot, ammattikorkeakoulut) sekä yritys- ja yksityisjäsenistä. EUNISin toiminnan keskeinen tavoite on tuoda yhteen korkeakoulutuksen asiantuntijoita ympäri Eurooppaa kouluttautumaan, jakamaan tietoa ja rakentamaan pitkäjänteistä yhteistyötä. Tapahtumiin osallistuu laajasti asiantuntijoita korkeakouluista eri tasoilta. 

Suomi on tunnistettu yhdeksi aktiivisimmista maista EUNISin toiminnassa ja tunnustettu organisaation kannalta tärkeäksi toimijaksi. EUNISin kautta jaetaan tietoa kansallisista ratkaisuista ja kehityspoluista ja rakennetaan pitkäjänteistä eurooppalaista yhteistyötä. EUNISin kautta ylläpidetään kokonaisnäkymää eurooppalaiseen korkeakoulutuksen kenttään, mikä tukee kansallista kehitystyötä niin järjestelmä- kuin ekosysteemitasolla. Tietoisuus Suomesta ja suomalaisesta korkeakoulujärjestelmästä kasvaa aktiivisen osallistumisen ja mm. Suomessa järjestettyjen tilaisuuksien kautta. EUNISin kautta CSC on rakentanut kattavan verkoston kansainvälisiä kollegoita ja koulutuksen IT:n asiantuntijoita, joiden kanssa on yhteistyössä jaettu kokemuksia, parhaita käytäntöjä sekä tietoja omien ratkaisujen rakentamiseksi. CSC rakentaa näin pitkäjänteistä yhteistyötä ja ylläpitää sitä korkeakoulutuksen IT:n eri tasojen ja toimijoiden kanssa.

EUNISin suurin tapahtuma on vuosittain järjestettävä konferenssi. EUNISin ympärivuotisen toiminnan keskiössä ovat eri aihealueisiin keskittyvät Task Forcet ja Special Interest Groupit (SIG), jotka järjestävät säännöllisesti omia tapaamisiaan ja yleisötapahtumia, kuten webinaareja ja työpajoja, joiden keskeisenä tavoitteena on jakaa tietoa ja parhaita käytäntöjä eri maiden välillä sekä rakentaa yhteistyötoimintaa. Työryhmä ja SIG-toimintaan osallistumisen vahvistaminen on konkreettinen ja tehokas tapa varmistaa kansallisten ratkaisujen kansainvälinen yhteentoimivuus.

EUNISin työryhmiä ja SIGejä:

• Learning and teaching SIG

• Business Intelligence (BI) SIG

• Enterprise Architecture (EA) SIG (suomalaisten korkeakoulujen KA-SIG -verkosto on aktiivisesti mukana ryhmän toiminnassa)

• Student Mobility

• Benchmarking (BencHEIT)

• Information Security (InfoSec)

• Cloud Management Community Group

• AR/VR

Suomalaiset korkeakoulut ja muut koulutuskentän organisaatiot ovat aktiivisesti osallistuneet EUNISin toimintaan. CSC tukee yhteistyön ylläpitämistä osallistumalla mm. EUNIS:n hallitus- ja SIG-toimintaan. EUNIS:n kautta saadaan syötettä kansallisen toiminnan tueksi kartoittamalla muissa jäsenmaissa toteutettuja ratkaisuja ja linjauksia. EUNIS tarjoaa alustan esitellä ja kerätä näkemyksiä suomalaisen korkeakoulukentän keskeisistä hankkeista. 

GÉANT ja NORDUnet

GÉANT yhdistää 38 kansallista tutkimus- ja koulutustietoverkkoa (NREN=National research and education network) ympäri Eurooppaa. NORDUnet toimii GÉANTin Pohjoismaisten jäsenten yhteistyöelimenä.

GÉANTin yleiseurooppalainen tietoliikenneverkko yhdistää yli 50 miljoonaa tutkimus- ja koulutusalan käyttäjää Euroopassa ja muualla maailmassa. GÉANT kehittää ja tuottaa kehittyneitä verkkoja ja digitaalisia palveluita. Suomessa Funet-verkkoa operoi CSC. CSC on Suomen edustaja GÉANTin General Assemblyssä, sekä puheenjohtaja NORDUnetin kokoonpanossa.

GÉANTin toiminnan muotoja ovat mm. erilaiset hankkeet ja yhteiskilpailutukset sekä työryhmät ja SIGit. Verkoston tärkein tapahtuma on vuosittainen TNC-konferenssi. Verkoston toimintaan osallistumisen hyötyinä nähdään tutkimuksen ja koulutuksen tietoverkon uudistaminen ja lisäpalvelumalli, koulutuksen palveluiden portfolio ja sen kehittäminen NRENeissa ja niiden yhteistyössä.

Yhteiskilpailutuksissa Euroopan korkeakoulu- ja tutkimusorganisaatiot (GÉANT) kilpailuttavat yhdessä IaaS+-alustat OCRE-projektissa, joka on osa EOSC-hanketta. Projektin tarkoituksena on tuoda kaupallisia pilvipalveluita tutkimus- ja opetusyhteisön käyttöön keventämällä organisaatioiden julkisen hankinnan taakkaa. Puitejärjestelyn odotetaan tuovan huomattavia alennuksia IaaS-alustojen hintoihin. Kilpailutuksen seurauksena GÉANT solmii puitesopimuksen useamman Suomessa toimivan IaaS-toimittajan kanssa. Jatkossa korkeakoulut voivat tehdä IaaS+-hankintoja CSC:n ja puitesopimusten kautta. 

Helmikuussa 2020 perustettiin Task Force - Educational Services and Activities (TF-EDU).  Task Force edistää tiedonkeruuta, keskustelua ja työkalujen ja parhaiden käytäntöjen kehittämistä yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. Pääalueita ovat digitaalinen oppimisympäristö ja oppimisen hallintajärjestelmät (LMS), Oppimisanalytiikka (LA), eduID ja avoimet opetusresurssit (OER).

Lisätietoja: https://wiki.geant.org/x/qzpwBg

NORDUnet on pohjoismaalainen NREN-yhteistyötaho, joka koordinoi verkko- ja teknologiapalveluiden rakentamista. Verkoston keskeiset tapahtumat ovat joka toinen vuosi järjestettävä NORDUnet Conference ja välivuosina järjestettävä Community workshop. Nordunet on kilpailuttanut ja välittää CSC:n kautta korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille monimediapalveluita (Funet Miitti Zoom, FUNET Panopto, FUNET ETuubi Kaltura, Funet Teksti Amberscript). 

Groningen Declaration Network

Groningen Declaration -verkoston (GDN) tavoitteena on edistää opintotietojen digitalisointia ja tietojen siirrettävyyttä kansainvälisesti ja eri organisaatioiden välillä. Groningenin julkilausuman maailmanlaajuisesta digitaalisten opintotietojen saatavuudesta allekirjoittaneet verkoston jäsenet sitoutuvat osaltansa jakamaan digitaalisten suojattujen järjestelmien parhaat käytännöt ja koordinoimaan parhaita käytäntöjä muun muassa järjestelmien yhteentoimivuuden ja tietojen vertailukelpoisuuden osalta.

Groningenin julistus maailmanlaajuisesta digitaalisten opintotietojen saatavuudesta allekirjoitettiin huhtikuussa 2012 Groningen Declaration -verkoston perustamisseminaarissa (Global Founding Seminar of Digital Student Data Depositories Worldwide). CSC on allekirjoittanut julistuksen ainoana suomalaisena organisaationa.

Verkostoon kuuluu noin 100 julistuksen allekirjoittanutta organisaatiota, korkeakoulua ja muutamia kansainvälisiä verkostoja lähes 30 eri maasta. Allekirjoittaneiden joukossa ovat mm. norjalainen NOKUT (Norwegian Agency for Quality Assurance in Education), 37 yliopiston muodostama Ladok-konsortio Ruotsista, JISC ja UK NARIC Britanniasta, CHESICC Kiinasta, National Student Clearinghouse ja Stanfordin yliopisto Yhdysvalloista, sekä Alankomaiden opetus-, kulttuuri- ja tiedeministeriö.

GDN järjestää vuosittain konferenssin jäsenilleen ja lisäksi verkostossa toimii erilaisia työryhmiä (Task Force). Verkosto ylläpitää parhaiden käytäntöjen jakamiseen tarkoitettua T.R.U.S.T. Hub -sivustoa, johon on koottu GDN:n allekirjoittaneiden organisaatioiden tietoja ja heidän ylläpitämiä projekteja.  EMREX on esitelty sivustolla CSC:n toimesta. EMREX User Group on myös erikseen allekirjoittanut julistuksen.

Tällä hetkellä Groningen Declaration -verkostossa ei ole suomalaisia luottamustehtävissä. Vuosimaksun maksavat jäsenorganisaatiot voivat ehdottaa luottamustehtäviin jäseniä. Verkoston johtoryhmän jäsenet nimitetään tehtäviin kolmen vuoden kausiksi, ja erovuorossa on nykyisen käytännön mukaan kerrallaan neljä jäsentä. Tavoite on, että ryhmässä on jäseniä kaikilta kuudelta mantereelta.

Nordforum

Nordforum on Pohjoismaista ja Alankomaista koostuva opintotietojärjestelmiä (SIS, Student Information System) tuottavien organisaatioiden verkosto. Verkoston tavoitteena on erityisesti jakaa tietoa ja käytäntöjä korkeakoulutuksen järjestelmäkehityksestä, organisoitumisesta, vastuunjaosta ja uusista aloitteista eri maissa.

Verkoston kautta CSC saa tärkeää tietoa opintotietojärjestelmien käytöstä ja kehityssuunnista Euroopassa. Nordforum on luonteva linkki opiskelijatietoja jakavien järjestelmien valmistelussa, joten näitä verkoston kautta saatuja ratkaisuja voidaan huomioida ja hyödyntää kun suunnitellaan suomalaisten koulutuksen, opetuksen, oppimisen ja osaamisen tietovarantojen avaamista yhteiseen käyttöön.

Verkostoon kuuluvat:

• Unit – Direktoratet for IKT og fellestjenester i høyere utdanning og forskning (Norja)
• DUO, Dienst Uitvoering Onderwijs (Alankomaat)
• Danish Agency for Institutions and Educational Grants (Tanska)
• The Ladok Consortium (Ruotsi)
• Swedish Council for Higher Education, UHR (Ruotsi)
• Peppi-konsortio (Suomi)
• Funidata Oy (Suomi) 
• Vuonna 2019 kokouksessa oli ensimmäistä kertaa HITSA (Information Technology Foundation for Education) edustajat Virosta. Myös uusia organisaatioita voidaan ottaa mukaan toimintaan. 

Verkosto tapaa pääsääntöisesti kerran vuodessa, jonka lisäksi yhteyttä pidetään myös muiden tapahtumien yhteydessä (kuten EUNIS-konferenssissa). Verkosto on järjestänyt myös suurempia seminaareja, edellinen järjestettiin vuonna 2017 Suomessa (https://www.hanken.fi/en/cooperation-and-networks/academic-networks/conferences/nordforum-seminar). 

Nordforumin kautta rakennetaan pitkäjänteistä yhteistyötä verkostoon kuuluvien maiden kanssa; tutut ja luotettavat toimijat varmistavat tiedonjaon puolin ja toisin. Nordforumin kautta saadaan runsaasti vertailukelpoista tietoa, jota voidaan hyödyntää eri projekteissa ja esim. tiekarttatyössä. Nordforum-verkoston kautta saatuja tietoja tulevista aloitteista, kokemuksista ja kustannuksista jaetaan kotimaisten sidosryhmien kanssa. 

Projektit ja palvelut

Anchor
EMREX EMREX

EMREX ja ELMO

EMREX poistaa opintosuoritusten manuaalisen käsittelyn ja nopeuttaa hyväksiluvun prosessia kansainvälisesti.

EMREX mahdollistaa opintosuoritustietojen siirtämisen korkeakoulusta toiseen niin kotimaisesti kuin kansainvälisesti opiskelijan itsensä toimesta. Koska opiskelijat toimittavat opintosuoritustietonsa korkeakoulusta toiseen itse, ei tietojen siirto vaadi erillisiä sopimuksia korkeakoulujen tai muiden toimijoiden välillä ja opiskelija pysyy tietojensa haltijana.

EMREX sai alkunsa EU-projektista, jossa keskityttiin EU:n tavoitteeseen, että 20 % korkeakouluopiskelijoista suorittaa liikkuvuusjakson ulkomailla. Projekti päättyi vuonna 2017, josta lähtien EMREX-palvelua on rahoitettu EMREX-verkostoon (EMREX User Group) kuuluvien organisaatioiden toimesta. Vuonna 2022 verkostossa on yhdeksän aktiivista jäsenmaata: Ruotsi, Norja, Suomi, Puola, Kroatia, Alankomaat, Tanska, Saksa, Kreikka ja Italia. EMREX:n toimintaa ohjataan vuosikokouksen sekä joka toinen vuosi valittavan hallituksen kautta. Hallitus valitaan vuosikokouksessa ja sen tehtäviin kuuluu ylläpitää ja kehittää verkostoa. Verkoston yksi keskeisimmistä tavoitteista on laajentaa toimintaansa uusiin organisaatioihin ja maihin. CSC toimii Suomessa EMREX-palvelun ylläpitäjänä sekä kansallisena tiedontarjoajana (EMP).

EMREX käyttää projektin puitteissa valmisteltua ELMO-skeemaa tiedon siirtämiseksi yhteensopivasti, koneluettavasti ja uudelleen käytettävästi. ELMO-skeema mahdollistaa tiedon siirtämisen korkeakoulujen välillä yhteisellä XML-skeemalla. Skeema koostuu kolmesta pääosasta: issuer (organisaation tiedot), learner (opintotiedot) sekä learning opportunity ja learning opportunity instance (suoritustiedot ja koulutusten kuvailutiedot). Jatkuvasti päivittyvän skeeman GitHub-projektisivuilla on käyttäjillä mahdollisuus ehdottaa muutoksia skeeman sisältöön ja seurata tehtyjä muutoksia. Uusin (1202/20222021) versio ELMO-skeemasta on 1.76.

Suomessa EMREX-palvelu hakee opiskelijoiden tiedot VIRTA-opintotietovarannosta. Suomessa opiskellut opiskelija voi siis suorittaa siirron kansainvälisesti mille tahansa EMREX-tiedonhyödyntäjälle käyttäen yhtä luotettavaa tietolähdettä. Lisäksi käyttöön otetaan parhaillaan (6/22) Peppi-järjestelmää käyttävissä korkeakouluissa EMREX-toiminnallisuutta tietojen tuontiin muista tietolähteistä. Peppi-järjestelmää käyttävän korkeakoulun opiskelijat voivat siis jatkossa helposti siirtää muualla suorittamiaan opintoja kotikorkeakoulunsa hyväksilukuun riippumatta siitä onko suoritus tehty Suomessa vai ulkomailla.

Tulevina vuosina kehityssuuntina on koulutuksen kuvailutietojen sisällyttäminen EMREX-tiedonsiirtoihin. VIRTA-opintotietovaranto ei sisällä nykyisellään kuvailutietoa, joten tavoite edellyttää laajempaa yhteistyötä. Kehittämistä tukee rinnakkaisena ristiinopiskelupalvelun käyttöönotto, joka EMREXin tavoin perustuu keskinäisiin rajapintaratkaisuihin.

European Blockchain Services Infrastructure (EBSI)

European Blockchain Services Infrastructure (EBSI) on Euroopan komission ja European Blockchain Partnershipin (EBP) yhteinen aloite. EBSI:n tarkoituksena on tarjota EU:n laajuisia digitaalisia palveluita lohkoketjuteknologian avulla. Lohkoketjuteknologia perustuu hajautettujen ja läpinäkyvien tietokantojen luomiseen, ja se mahdollistaa sopimusten tekemisen sekä transaktioiden ja informaation pysyvän tallennuksen luotettavasti ja turvallisesti.

EBSI:iin jo valittuja käyttötapauksia ovat identiteetti, sosiaaliturva, asiakirjojen jäljitettävyys sekä tutkinnot. Tutkintotodistusten osalta tarkoituksena on mahdollistaa tutkintotietojen siirtäminen koneluettavassa muodossa turvallisesti ja luottamusta parantaen, siten säästäen aikaa ja vähentäen tunnistamiseen ja verifiointiin liittyviä kustannuksia. Tietojen hajauttamisen lisäksi lohkoketjuteknologia mahdollistaa hajautettujen identiteettien luomisen antaen tällä tavalla henkilöille mahdollisuuden luoda ja kontrolloida omia identiteettejään ilman tarvetta tukeutua viranomaisratkaisuihin. Tavoitteena on mahdollistaa teknologian käyttöönotto niin, että se on linjassa EU-lakien kanssa ja sille on selkeät hallintamallit.

Käynnissä on Early Adopters -ohjelma, jonka ensimmäistä pilottia toteutetaan korkeakoulusektorilla. Lue lisää Early Adopters Programme -sivulta.

European Digital Student Service Infrastructure (EDSSI)

EDSSI yhdistää ja integroi useita käynnissä olevia ja päättyneitä digitaalisia aloitteita. EDSSI:n tavoitteena on kehittää infrastruktuuri, joka mahdollistaa korkeakouluille turvallisen pääsyn Erasmus+ -opiskelijatietoihin sekä sähköisiin palveluihin ja työkaluihin. EDSSI rahoitetaan CEF - Verkkojen Eurooppa rahoitusohjelmasta.

EDSSIn tämänhetkinen kokonaisarkkitehtuuri rakentuu kolmen komponentin alle:

• todentaminen ja valtuuttaminen
• yhteentoimivuus
• verkkopalvelujen kehittäminen

Kuva 4. European Digital Student Service Infrastrucure (EDSSI) arkkitehtuurikuva.

Mukana olevat aloitteet:

• European Student Card Initiative (ESCI)
• Electronic Identification, Authentication and trust Services (eID.AS)
• eduGAIN
• Erasmus Without Paper (EWP) (Päättynyt, toimii verkostona aktiivisesti)
• MyAcademicID (MyAID)
• Online Learning Agreement (OLA)
• Erasmus Dashboard
• European Student Card (ESC)

EUROPASS

EUROPASS on Euroopan komission DG Employmentin ja Cedefopin ylläpitämä EU-tason palvelu, jonka tavoitteena tukea työllistymistä ja osaamisen kehittämistä unionin alueella.

Europassi on tarkoitettu kaikille, jotka tarvitsevat kansainvälistä työkalua osaamisen tunnistamiseen. Europassi auttaa opiskelijaa tai työntekijää esittämään tietonsa ja taitonsa ymmärrettävästi. Osaaja pystyy Europassin avulla näyttämään osaamisensa helposti sekä Suomessa, että kansainvälisesti. Oppilaitokset ja korkeakoulut tukevat opiskelijoiden kansainvälistymistä, myöntävät Europassin asiakirjoja ja ohjaavat opiskelijoita käyttämään Europassia. Europassin avulla työnantaja tai oppilaitos voi arvioida ja vertailla hakijan osaamista ja taitoja helpommin. Osaamisen selkeä dokumentointi mahdollistaa työvoiman osaamisen paremman hyödyntämisen. Europassi auttaa opetuksen, koulutuksen ja ohjauksen ammattilaisia neuvomaan koulutukseen hakeutuvia paremmin. (Lue lisää: https://www.oph.fi/fi/europassi)

Europassin palvelualustalle on koottu tietoa mm. opiskelumahdollisuuksista, tutkinnoista ja tutkintojen viitekehyksistä sekä osaamisen ja tutkintojen tunnustamismahdollisuuksista. Lisäksi saatavilla on yhteinen ansioluettelo- ja saatepohja sekä välineitä, joiden avulla voi kuvata työskentelyn, opiskelun, mutta myös kansainvälisen liikkuvuuden ja vapaaehtoistyön kaltaisten oppimiskokemusten kautta hankittuja taitoja ja tutkintoja.

Opetushallitus Suomen Europassi-keskuksena tukee oppilaitoksia ja korkeakouluja Europassiin liittyvissä asioissa.

Single Digital Gateway ja "Sinun Eurooppasi" -palveluväylä

Euroopan unionin digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseksi ollaan rakentamassa yhteistä digitaalista "Sinun Eurooppasi" -palveluväylää (Your Europe), jonka avulla kehitetään rajoja ylittäviä sähköisiä palveluita. Kehittämistyö perustuu vuonna 2018 EU:n antamaan asetukseen yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta (Single Digital Gateway, SDG-asetus). Uudistus luo merkittäviä uusia vaatimuksia kaikille EU:n jäsenmaille ja osa uuden palveluväylän kautta tarjottavista palveluista koskevat myös korkeakouluja. Esimerkiksi korkeakouluun hakeminen, opiskelupaikan vastaanottaminen tai opintolainen hakeminen olisi mahdollista palveluväylän kautta.

Vuoteen 2024 mennessä "Sinun Eurooppasi" tarjoaa:

• Pääsyn 21 digitaaliseen palveluun kaikissa EU-maissa: Tärkeimmät hallinnolliset prosessit eri EU-maissa tulee olla saatavilla verkossa.
• Rajat ylittävät digitaaliset julkiset palvelut: Käyttäjien tulisi päästä käyttämään sähköisesti toisten EU-maiden julkisia palveluita.
• Yhden kerran -periaate: Käyttäjien tulisi pystyä toimittamaan tietyt asiakirjat tai tiedot (esimerkiksi tutkintotodistus tai kaupparekisteriote) viranomaiselle vain kerran. Dokumentteja ei tarvitse toimittaa uudelleen toisen EU-maan viranomaiselle

Lopuksi

Kuva 5. Kansainvälinen toiminta ja yhteistyö vaikuttavat korkeakoulun jokapäiväisen toiminnan toteuttamiseen läpileikkaavasti. Yllä olevassa kuvassa on esimerkinomaisesti esitetty sellaiset palvelut (harmaalla), joihin kansainvälisten aloitteiden ja palveluiden on erityisesti nähty vaikuttavan oppijan näkökulmasta.

Kansainvälisen toiminnan kehittäminen on korkeakoulukentällä tunnistettu keskeiseksi kehitettäväksi ulottuvuudeksi korkeakoulujen toiminnassa. Kansainvälinen yhteistyö vahvistaa korkeakoulujen vetovoimaa ja kilpailukykyä. ka.csc.fi sivulle koottu korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisoitumisen tiekartta kartoittaa tulevia muutoksia, trendejä ja linjauksia, jotka vaikuttavat korkeakoulujen digitalisoitumiseen. Oppijoille digitalisaatio mahdollistaa yhä monipuolisemmat liikkuvuuden ratkaisut ja moninaisemmat opiskelumahdollisuudet.

Korkeakoulujen Digivisio 2030 -hankkeessa Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen on yksi keskeisistä tavoitteista. Digivision tavoitteena on luoda avoin ja tunnustettu oppimisen ekosysteemi, joka perustuu Digivision digitaalisille palveluille, korkeakoulujen yhteiselle opintotarjonnalle sekä vuorovaikutukselle yritysten ja yhteiskunnan kanssa. Ekosysteemissä kiertävät data, koulutus ja osaaminen. Digivision mukaisen ekosysteemin palvelut eivät ole vain kansallisia vaan myös kansainvälisiä ja esimerkiksi kansainvälinen koulutustarjonta nähdään keskeisenä kehittämiskohteena. Digivision tavoitteiden saavuttamisen todetaan edellyttävän myös kansainvälistä yhteistyötä ja kansainvälinen benchmarking nostetaan keskeiseksi osaksi korkeakoulujen jokapäiväistä työtä. 

Koulutuksen digitalisaatio on selkeästi esillä Euroopan komission aloitteissa. Eurooppalainen koulutusalue, Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma ja muut tässä selvityksessä esitellyt projektit ja hankkeet todentavat tätä ja samalla osoittavat Suomen vision korkeakoulutuksen tulevaisuudesta olevan oikeasuuntainen ja ajan hermoilla. Rahoitusta korkeakoulutuksen digitalisaatiolle on jaossa merkittävästi niin EU:n eri rahoitusohjelmien kautta kuin kansallisten RRF-hankkeiden muodossa.