Tämä sivu on osa Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisoitumisen tiekarttaa ka.csc.fi
Mikä: Jatkuvalla oppimisella vastataan tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa Suomessa. Tämän mahdollistamiseksi osana kestävän kasvun ohjelmaa toteutetaan jatkuvan oppimisen uudistus, jossa tarkastellaan mm. koulutuksen tarjontaa ja rahoitusta sekä opintojen aikaista toimeentuloa. Tähän kuluu kiinteänä osana myös digitaalisten palveluiden kehittäminen.
Jatkuvan oppimisen parlamentaarisessa uudistuksessa on kolme toimenpidekokonaisuutta, joissa on yhteensä 27 toimenpidettä. Toimenpidekokonaisuudet ovat 1. Jatkuva oppiminen osaksi työelämää 2. Jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmän luominen 3. Jatkuvan oppimisen saavutettavuuden varmistaminen.
Lisätietoja https://okm.fi/jatkuva-oppiminen
Suomen hallitusohjelma 2023-2027:
5.3 Korkea osaaminen ja sivistys tulevaisuuden perustana
Kansallinen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategia on julkistettu 9.12.2022.
Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma:
Jatkuvan oppimisen palveluja sekä toimintatapoja kehitetään jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelmassa, joka toteutetaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä korkeakoulujen kesken. Ohjelman aikana kehitettävien uusien palvelujen on tarkoitus olla käytössä vuoden 2025 lopussa. Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.
Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma jakautuu kahteen osa-alueeseen:
Jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus (JOD) on hanke, jonka tavoitteena on rakentaa valtakunnallinen digitaalinen palvelukokonaisuus, joka tukee oppijaa koulutus- ja uravalinnoissa koko elinkaaren ajan. Palvelukokonaisuudessa kehitetään sekä sähköisiä palveluita, kuten osaamisen tunnistamispalveluita ja ohjauspalveluita, sekä tietovarantoja, kuten osaamisen tietovarantoja ja työmarkkinatietovarantoja.
Digivisio - osajulkaisu ja pilotointi 1.0 Jatkuvan ja joustavan oppimisen tarjottimen kehitystyön ja pilotoinnin eteneminen sekä toimivat kumppanuudet tärkeimpien kehityskumppaneiden kanssa.
Vastuutahot: OKM, TEM, korkeakoulujen Digivisio 2030-hanke, Opetushallitus, Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset, Työ- ja elinkeinotoimistot, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus JOTPA
Muut asiaan liittyvät sidosryhmät (ohjausryhmätaulukko): Oppijan tietovirtojen ja VIRTA-opintotietopalvelun ohjausryhmä, Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmä (KOOTuki), Korkeakoulujen digivision ohjausryhmä, Opetuksen ja koulutuksen toimialan identiteetinhallinnan kehittämistyöryhmä
Rahoitus: RRF
Muuta aiheeseen liittyvää tiekartalla: Aiheesta muualla
Käynnissä olevat hankkeet:
Päättyneet hankkeet:
|
Tekoälyn hyödyntäminen korkeakoulutuksessa ja jatkuvassa oppimisessa: Tekoäly on digitalisaation ohella olennainen työkalu jatkuvan oppimisen kehittämisessä. Tekoäly auttaa esimerkiksi tunnistamaan osaamistarpeita ja vastaamaan niihin erilaisilla koulutuskokonaisuuksilla. EU pyrkii luomaan sääntöjä tekoälyn käytölle Euroopassa. Komissio antoi huhtikuussa 2021 ehdotuksen tekoälyasetukseksi (AI Act), jonka on tarkoitus asettaa vaatimuksia AI-järjestelmien turvallisuudelle ja pyrkiä näin ennaltaehkäisemään tekoälyn käytöstä aiheutuvia vahinkoja. Vuoden 2023 lopulla Eurooppa-neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät sopuun tekoälyasetuksesta. Syyskuussa 2022 annettu ehdotus tekoälyn vastuudirektiiviksi (AI Liability Directive) täydentää tekoälyasetusehdotusta pyrkimällä määrittämään vastuut ja vahingonkorvausvelvollisuudet tilanteessa, jossa vahinko kuitenkin pääsee tapahtumaan. Tekoälyyn liittyviä kehityskulkuja seurataan tarkemmin täällä: Tekoälyn vaikutukset |