Lisätietoon majoitus kirjataan ne aikajaksot, jolloin opiskelijalle varattu oma majoituspaikka joka ei ole kenenkään muun käytettävissä kyseisenä aikana.
Majoitus-lisätieto eroaa sisäoppilaitosmaisesta majoituksesta. Opiskeluoikeuden lisätiedoissa ei voi olla päällekkäin tietoa majoituksesta ja sisäoppilaitosmaisesta majoituksesta.

Jos jostain aikajaksosta puuttuu päättymispäivä, läsnäolevan oppijan tulkitaan olevan oppilaitoksen majoituksessa tarkasteluhetkellä ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen majoituksessa opintojen loppuun asti.

Esimerkkikuva: Opiskelija on ollut koulutuksenjärjestäjän järjestämässä majoituksessa opiskeluoikeutensa alusta 2.1.2019 lähtien. Oppilaitoksen lomakautena 1.6.2019 alkaen opiskelija on itse ilmoittanut ettei tarvitse koulutuksenjärjestäjän järjestämää majoitusta tai oppilaitoksen majoitus on ollut kiinni niin, ettei opiskelijalla ei ole kyennyt käyttämään majoitusta. Opiskelija on palannut koulutuksenjärjestäjän järjestämään majoitukseen 12.8.2018 loman päättyttyä.

Koulutuksenjärjestäjän oikeudesta järjestää koulutusta sisäoppilaitosmaisena majoituksesta määrätään koulutuksenjärjestämisluvassa. Opiskeluoikeuden lisätietoon sisäoppilaitosmainen majoitus, kirjataan ne aikajaksot jolloin opiskelijalle on varattu majoitus oppilaitoksen asuntolassa, jossa tarjotaan sisäoppilaitosmaista majoitusta. Lisätieto eroaa majoitus-lisätiedosta ja opiskeluoikeuden lisätiedoissa ei voi olla päällekkäin tietoa sekä majoituksesta että sisäoppilaitosmaisesta majoituksesta.

Jos jostain aikajaksosta puuttuu päättymispäivä, läsnäolevan oppijan tulkitaan olevan oppilaitoksen majoituksessa tarkasteluhetkellä ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen majoituksessa opintojen loppuun asti.

Sisäoppilaitosmainen majoitus on KOSKI-tietomallissa määritelty erityiseksi henkilötiedoksi, ja sen voi nähdä vain sellainen henkilö, jolla on erityisten henkilötietojen katseluoikeus KOSKI-käyttöliittymään.

Esimerkkikuva: Opiskelija on ollut koulutuksenjärjestäjän järjestämässä sisäoppilaitosmaisessa majoituksessa opiskeluoikeutensa alusta 2.1.2019 lähtien. Oppilaitoksen lomakautena 1.6.2019 alkaen opiskelija ei ole ollut koulutuksenjärjestäjän järjestämässä sisäoppilaitosmaisessa majoituksessa. Opiskelija on palannut koulutuksenjärjestäjän järjestämään sisäoppilaitosmaiseen majoitukseen 12.8.2018 loman päättyttyä.

HUOM! Ohjetta muutettu/päivitetty 24.6.2020 OKM:n rahoituksen laskennan linjauksen jälkeen.

Opiskeluoikeuden lisätietoihin merkitään opiskelijan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa eli HOKS-keskusteluissa sovitut tiedot läsnäolosta, jos kyseessä on jokin muu kuin 100 % läsnäolo. Osa-aikaisuusprosentin tulee kuvata opiskelijan tosiasiallista osaamisen hankkimista koulutuksessa.

Osa-aikaisuuslaskennan perusteena on lähtökohta, että opetusta järjestetään/opiskelija osallistuu koulutukseen 5 pv viikossa = 100%. Jos läsnäolo on 100 %, sitä ei näytetä lisätiedoissa. Koulutuksenjärjestäjä itse laskee osa-aikaisuusprosentin (0-99%) jaksolle. Esimerkkejä osa-aikaisuuden laskentaan: yksi päivä viikossa, arvo 20 (eli osa-aikaisuuden läsnäoloprosentti on 20%), kolme päivää viikossa, arvo 60 (eli 60%). Yksi viikko kuukaudessa opiskelua olisi arvoltaan 25 (eli 25 %).

Opiskelijan osa-aikaisuusprosentiksi kirjataan HOKS-keskusteluissa sovittu osa-aikaisuusprosentti. Opiskeluoikeuden osa-aikaisuusprosenttia muutetaan vain, jos opiskelijan kanssa HOKS:ssa sovitaan osa-aikaisuusprosentin muuttamisesta.

HOKS-keskusteluissa ja osa-aikaisuuden määrittämisessä otettava seuraavia asioita huomioon:

• Opiskelija suorittaa tutkintoa suoraan näytöillä eli ei hanki osaamista koulutuksenjärjestäjän tarjoamilla tavoilla (koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöt, koulutussopimus tai oppisopimus): osa-aikaisuusprosentti = 0%.
• Opiskelija työllistyy opintojen aikana (muulla tavoin kuin oppisopimus/koulutussopimus): hänen kanssaan pidetään uusi HOKS-keskustelu, jossa määritellään uusi osa-aikaisuusprosentti, millä prosentilla opiskelija tosiasiallisesti hankkii osaamista tuona aikana.
• Opiskelija sairastuu. Jos kyse on lyhytaikaisesta sairastammisesta, osa-aikaisuusprosenttia ei tarvitse muutttaa. Kun sairaus kestää pidempään, käydään opiskelijan kanssa mahdollisesti uusi HOKS-keskustelu, jossa päivitetään hänen suunnitelmaansa ja kirjataan millä tavoin/osa-aikaisuudella opiskelija pystyy opintojaan edistämään. Opiskelija voi myös hakea opiskeluoikeuden väliaikaista keskeytystä sairauden perusteella. Tällöin ei muuteta osa-aikaisuusprosenttia, vaan opiskeluoikeuden tilaksi vaihdetaan "väliaikaisesti keskeytynyt".
• Luvattomat poissaolot. Luvattomien poissaolojen takia opiskeluoikeuden osa-aikaisuusprosenttia ei muuteta. Luvattomista poissaoloista alkaa koulutuksenjärjestäjän itse määrittelemät prosessit opiskelijan tavoittamiseksi, mahdollinen HOKS:n uudelleen päivittäminen opiskelijan kanssa tai eronneeksi katsominen.

Valmistumispäivä otetaan rahoituksen laskennassa automaattisesti huomioon 100% valtionosuuskertymällä, osa-aikaisuusprosenttia ei tarvitse erikseen muuttaa/merkitä valmistumispäivälle.

Jos opiskeluoikeus kestää vain yhden päivän (muu ammatillinen koulutus), opiskeluoikeudelle ei tarvitse merkitä osa-aikaisuusprosenttia. Osa-aikaisuusprosentin laskemisesta lyhyille koulutusjaksoille muussa ammatillisessa koulutuksessa lisää: Muu ammatillinen koulutus UKK

Esimerkkikuva

HUOM! Osa-aikaisuusjaksot pysyvät samana sekä "läsnä" että "loma"-tiedoissa. Jos opintohallintojärjestelmässä osa-aikaisuusjakso on sidottu läsnäolo-tietoon, tulee lomajaksolle täyttää sama läsnäoloprosentti kuin edeltävällä läsnä-tilalla näkyy. KOSKI-palvelussa tila- ja osa-aikaisuustiedot eivät ole sidoksissa toisiinsa.

Jos opiskelija on osallistunut tietyllä ajanjaksolla pääasiallisesti opiskeluvalmiuksia tukeviin opintoihin, tulee lisätietoihin merkitä aikajaksoina opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen jaksot. Opiskeluvalmiuksia tukevista opinnoita on sovittu opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmassa (HOKS). Opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja voi olla joko yksittäisinä päivinä osana tutkintokoulutusta tai pidempänä yhtenäisinä jaksoina. KOSKI-palveluun merkitään vain yhtenäiset ajanjaksot, jolloin opiskelja on osallistunut opiskeluvalmiuksia tukeviin opintoihin keskimääräisesti yli 50 % opiskeluajastaan.
Opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja voi olla vain tutkinto- tai osatutkintotavoitteisissa opiskeluoikeuksissa.

Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot ovat aikajaksotieto, johon liitetään vapaatekstikenttänä jakson kuvaus. Vapaatekstikenttään merkittävästä sisällöstä päättää koulutuksenjärjestäjä. Jos jostain aikajaksosta puuttuu päättymispäivä, läsnäolevan oppijan tulkitaan suorittavan opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja tarkasteluhetkellä ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen opiskeluvalmiuksia tukevissa opinnoissa opiskeluoikeuden loppuun asti.

Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot on KOSKI-tietomallissa määritelty erityiseksi henkilötiedoksi, ja sen voi nähdä vain sellainen henkilö, jolla on erityisten henkilötietojen katseluoikeus KOSKI-käyttöliittymään.

Esimerkki: Opiskelija on osallistunut aikavälillä 1.8.2018-1.9.2018 keskimäärin yli 50 % opiskeluvalmiuksia tukeviin opintoihin.

Yksi opiskelija voidaan laskea rahoituksen painokertoimen laskennan perusteeksi opintovalmiuksia tukevien opintojen jaksoilta enintään puolen vuoden ajalta opiskeluoikeuden aikana. Opintovalmiuksia tukevien opintojen jaksot poissulkevat kustannusryhmän mukaisen perusrahoituksen opiskelijavuosien laskennan, eli opiskelija on joko tutkintokoulutuksessa tai opiskeluvalmiuksia tukevissa opinnoissa. Järjestäjä joutuu ratkaisemaan kummasta on kysymys. Käytännössä opiskeluvalmiuksien tukeminen nostaa painokerrointa ja kompensoi sitä, että opiskelujaksolla ei suoriteta tutkintoja tai tutkinnon osia keskimääräisellä tahdilla. Opiskelija voi myös suorittaa tutkinnon osia samanaikaisesti, kun hän on pääasiallisesti opiskeluvalmiuksia tukevissa opinnoissa. Kyseisenä aikana suoritetuista tutkinnon osista kertyy tavalliseen tapaan suoriterahoitusta.

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on mahdollistaa erityinen tuki opiskelijoille sekä tutkintokoulutuksessa että valmentavissa koulutuksissa. Erityinen tuki on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamiseksi oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi. Ammatillisessa peruskoulutuksessa voidaan tarvittaessa mukauttaa arviointia tai poiketa ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista, jos se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee antaa opiskelijan tarvitsema erityinen tuki. 

Jos opiskelijalle on tehty päätös erityisestä tuesta, erityisen tuen aikajakson tulee näkyä opiskeluoikeuden lisätiedoissa. Erityinen tuki korvasi 1.1.2018 lähtien ennen reformia käytetyn HOJKS-käsitteen.

1.1.2018 jälkeen alkaneet erityisen tuen jaksot kirjataan erityinen tuki-rakenteeseen Jos opiskelijalle tehtiin HOJKS-päätös ennen 1.1.2018, opiskeluoikeuden lisätiedoissa näkyy HOJKS-jakso aina jakson loppupäivämäärään asti, kunnes tuki loppuu tai opiskelijalle tehdään uusi erityisen tuen päätös.

Molemmat lisätiedot ovat lista aikajaksotietoja. Jos jostain aikajaksosta puuttuu päättymispäivä, läsnäolevan oppijan tulkitaan olevan kyseisen tuen piirissä tarkasteluhetkellä ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen kyseisen tuen piirissä opintojen loppuun asti.

Erityinen tuki ja HOJKS ovat KOSKI-tietomallissa määritelty erityisiksi henkilötiedoiksi, ja ne voi nähdä vain sellainen henkilö, jolla on erityisten henkilötietojen katseluoikeus KOSKI-käyttöliittymään.

Esimerkkikuva: Opiskelijalle on tehty HOJKS 1.8.2017. HOJKs on päätetty 31.7.2018 ja opiskelijalle on tehty erityisen tuen päätös 1..8.2018, joka on voimassa tietojen katseluhetkellä.

Lisätieto täytetään vain sellaisille opiskeluoikeuksille, joissa koulutuksenjärjestäjä järjestää tutkintoa vaativan erityisen tuen tehtävänä opiskelijoille, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia taikka vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi opiskelija tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista erityistä tukea (Laki ammatillisesta koulutuksesta 65§).

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on tarjota mahdollisuus jokaiselle perusopetuksen päättäneelle vammaiselle henkilölle ammatilliseen koulutukseen yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti joko valmentavassa koulutuksessa tai tutkintokoulutuksessa. Mikäli hakijan tavoitteena on suorittaa ammatillinen tutkinto, hän voi tarvittaessa vahvistaa valmiuksiaan ammatilliseen tutkintokoulutukseen hakeutumiseksi ja ammatillisen tutkinnon suorittamiseksi ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA-koulutus). Silloin, kun tavoitteena ei ole suorittaa tutkintoa tai tutkinnon osaa, vaan tarkoitus on valmentautua mahdollisemman itsenäiseen elämään ja työelämään, voi opiskelija hankkia ja vahvistaa näitä valmiuksia työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (TELMA-koulutus). Vaativaan erityiseen tukeen ovat oikeutettuja ne opiskelijat, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia taikka vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi opiskelija tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista erityistä tukea. Vaativaa erityistä tukea voivat järjestää vain ne ammatillisen koulutuksen järjestäjät, joilla  se on tehtävänä järjestämisluvassa.

Lisätieto on aikajaksotieto. Jos aikajaksosta puuttuu päättymispäivä, läsnäolevan oppijan tulkitaan olevan kyseisen tuen piirissä tarkasteluhetkellä ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen kyseisen tuen piirissä opintojen loppuun asti.

Vaativan erityisen tuen erityinen tehtävä on KOSKI-tietomallissa määritelty erityiseksi henkilötiedoksi, ja sen voi nähdä vain sellainen henkilö, jolla on erityisten henkilötietojen katseluoikeus KOSKI-käyttöliittymään.

Esimerkkikuva: Opiskelijan opiskeluoikeuden lisätietoihin on merkitty aikajakso "Vaativan erityisen tuen erityinen tehtävä" alkaneeksi 12.8.2019- samasta päivämäärästä kuin opiskeluoikeus on alkanut. Opiskeluoikeus on edelleen aktiivinen ja jakso jatkuu siihen asti kunnes sille merkitään päättymispäivä.

Lisätieto täytetään vain sellaisille opiskeluoikeuksille, joissa koulutuksenjärjestäjä järjestää tutkintoa vaativan erityisen tuen tehtävänä ja järjestää tässä yhteydessä majoitusta opiskelijoille.

Lisätieto on lista aikajaksotietoja. Aikajaksoissa tulee näkyä milloin opiskelija on tosiasiallisesti ollut pääasiallisesti majoituksessa. Jos aikajaksosta puuttuu päättymispäivä, läsnäolevan oppijan tulkitaan olevan kyseisen tuen piirissä tarkasteluhetkellä ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen kyseisen tuen piirissä opintojen loppuun asti.

Jos opiskelijalla tulee näkyä lisätiedoissa vaativan erityisen tuen yhteydessä järjestättävän majoitus, tulee hänellä silloin näkyä myös lisätiedot Vaativan erityisen tuen erityinen tehtävä-lisätieto.

Vaativan erityisen tuen erityisen tehtävän yhteydessä järjestettävä majoitus on KOSKI-tietomallissa määritelty erityiseksi henkilötiedoksi, ja sen voi nähdä vain sellainen henkilö, jolla on erityisten henkilötietojen katseluoikeus KOSKI-käyttöliittymään.

Esimerkki: Opiskelija on ollut oppilaitoksen järjestämässä vaativan erityisen tuen yhteydessä järjestettävässä majoituksessa jaksolla 2.1.2019-31.5.2019. Loma-jaksolla opiskelija ei ole ollut koulutuksenjärjestäjän järjestämässä majoituksessa. Opiskelija on palannut vaativan erityisen tuen yhteydessä järjestettävään majoitukseen 12.8.2019 alkaen ja on katseluhetkellä majoituksessa.

Vaikeasti vammaisille järjestettyä opetusta järjestetään vaativan erityisen tuen tehtävän järjestämisluvalla toimivissa oppilaitoksissa.

Jos opiskelija on vaikeasti vammainen, jonka vuoksi koulutuksenjärjestäjälle aiheutuu lisäkustannuksia koulutuksen järjestämisestä ja opiskelijan osalta koulutuksenjärjestäjä on oikeutettu vaikeasti vammaisten opiskelijoiden opiskelijavuosilaskennan korotuskertoimeen, lisätietoihin merkitään aikajakso "vaikeasti vammaisille järjestetty opetus"-kohtaan.

Jos jaksosta puuttuu päättymispäivä, tulkitaan opiskelijan olevan vaikeasti vammaisille järjestetyssä opetuksessa tarkasteluhetkellä ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen vaikeasti vammaisille järjestetyssä opetuksessa opintojen loppuun saakka. Kenttää ei näytetä, jos opiskeluoikeuteen ei ole siirretty tietoa vaikeasta vammaisuudesta.

Vaikeasti vammaisille järjestettyyn opetukseen liittyy aina myös vaativan erityisen tuen erityinen tehtävä, jolloin opiskelijan lisätiedoissa tulee näkyä tieto molemmista.

Vaikeasti vammaisille järjestetty opetus on KOSKI-tietomallissa määritelty erityiseksi henkilötiedoksi, ja sen voi nähdä vain sellainen henkilö, jolla on erityisten henkilötietojen katseluoikeus KOSKI-käyttöliittymään.

Jos koulutuksen järjestäminen edellyttää, että opiskelijalla on henkilökohtainen avustaja, lisätieto avustajasta merkitään ajanjaksotietona kohtaan "vammainen ja avustaja".

Jos jaksosta puuttuu päättymispäivä, tulkitaan opiskelijalla olevan henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja tarkasteluhetkellä ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja opiskeluoikeuden loppuun saakka. Kenttää ei näytetä, jos opiskelueoikeuteen ei ole siirretty tietoa avustajasta.

Vammainen ja avustaja-lisätieto on KOSKI-tietomallissa määritelty erityiseksi henkilötiedoksi, ja sen voi nähdä vain sellainen henkilö, jolla on erityisten henkilötietojen katseluoikeus KOSKI-käyttöliittymään.

Jos opiskelija lähtee on ulkomaanjaksolle vaihto-opiskelemaan, koulutussopimukseen tai oppisopimukseen, tulee tieto ulkomailla olosta löytyä opiskeluoikeuden lisätiedoista. Ulkomaanjakso-tieto koostuu aikajaksosta, maasta, jossa vaihto on suoritettu sekä kuvauksesta ulkomaan jakson sisällöstä. Ulkomaanjakson alkamis- ja päättymispäivät voi merkitä ulkomaanjaksoon liittyvällä sopimuksella sovittujen päivämäärien mukaisesti.

Jos ulkomaanjaksosta puuttuu päättymispäivä, oppijan tulkitaan olevan aktiivisissa opiskeluoikeuksissa tarkasteluhetkellä ulkomailla, ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen ulkomailla opintojen loppuun asti.  Kenttää ei näytetä, jos ulkomaan jaksoja ei ole. 

Kun opiskelijalle merkitään opiskeluihin liittyvä ulkomaanjakso, hänen läsnäolotilansa on edellään "läsnä".

Jos ulkomaanjakso liittyy koulutussopimukseen tai oppisopimukseen siirretään opiskeluoikeudelle myös koulutussopimus- tai oppisopimusjaksot

HUOM! Jos opiskelija muuttaa  ulkomaille muusta, kuin suoraan opiskeluoikeuteen liittyvästä syystä, lisätietoa ulkomaanjaksoa ei merkitä. Jos opiskelija ei itse ilmoitetun ulkomaanjaksonsa aikana hanki osaamista koulutuksenjärjestäjän oppimisympäristössä, merkitään opiskeluoikeus joko väliaikaisesti keskeyttäneeksi jos päätös väliaikaisesta keskeyttämisestä on tehty, tai merkitään opiskeluoikeuden läsnäoloprosentiksi 0 %.

Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) 9§: Henkilöstökoulutuksena voidaan järjestää 5 §:ssä tarkoitettuja tutkintoja ja tutkinnon osia, tutkintokoulutusta sekä 8 §:n 2 kohdassa tarkoitettua ammatilliseen tehtävään valmistavaa koulutusta. Työvoimakoulutuksessa henkilöstökoulutuksena voidaan järjestää myös 8 §:n 1 kohdassa tarkoitettua ammatillista osaamista syventävää tai täydentävää koulutusta. 

Myös aiemmin ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvalla toimineet koulutuksenjärjestäjät, jotka toimivat siirtymäajalla ja järjestävät koulutusta omalle henkilöstölleen, merkitsevät omiin opiskeluoikeuksiinsa lisätiedon "henkilöstökoulutus".

Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan tietyn työnantajan henkilöstölle järjestettävää koulutusta, joka on osin työnantajan rahoittamaa ja osin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti rahoitettua.Henkilöstökoulutus eroaa muusta ammatillisesta koulutuksesta siten, ettei siihen ole vapaata hakeutumisoikeutetta, vaan työnantaja päättää opiskelijoiden valinnasta yhteistyössä koulutuksen järjestäjän kanssa. Työnantaja voi edellyttää, että henkilöstökoulutukseen sisältyy työnantajan tarpeiden mukaisia sisältöjä.Tutkintotavoitteisen henkilöstökoulutuksen opiskelijavuosista ei myönnetä perusrahoitusta, mutta suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksissa henkilökoulutuksen suoritteet otetaan huomioon täysimääräisinä. Henkilöstökoulutuksessa koulutuksen järjestäjällä on oikeus kerätä maksuja työnantajalta. Henkilöstökoulutuksen julkinen rahoitusosuus on 50 prosenttia laskennallisesta rahoituksesta.

Lisätieto henkilöstökoulutus on Kyllä/ei. Jos tieto on "ei", lisätietoa ei näytetä.

Vankilaopetus vaatii, että koulutuksenjärjestäjän järjestämisluvassa on mainittu lupa järjestää koulutusta vankilaopetuksena. Vankilaopetusjakso merkitään silloin, kun opiskeluoikeuteen kuuluvaa opetusta on järjestetty vankilaopetuksena.

Lisätieto on aikajaksotieto. Jos aikajaksosta puuttuu päättymispäivä, läsnäolevan oppijan tulkitaan olevan vankilaopetuksessa tarkasteluhetkellä ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen vankilaopetuksessa opiskeluoikeuden loppuun asti.

Vankilaopetus on KOSKI-tietomallissa määritelty erityiseksi henkilötiedoksi, ja sen voi nähdä vain sellainen henkilö, jolla on erityisten henkilötietojen katseluoikeus KOSKI-käyttöliittymään.

Koulutusviennillä tarkoitetaan laissa ammatillisesta koulutuksesta mainittua tilauskoulutusta (531/2017 33§) sekä Euroopan talousalueen ulkopuolella järjestettyä tutkintokoulutusta (531/2017 35 §). Myös tilauskoulutus ja Euroopan talousalueen ulkopuolella järjestetty tutkintokoulutus tulee siirtää KOSKI-palveluun.

Jos koulutus on järjestetty tilauskoulutuksena tai Euroopan talousalueen ulkopuolella järjestettyä tutkintokoulutusta, merkitään opiskeluoikeuden lisätietoihin "koulutusvienti: kyllä". Jos koulutusvientiin on merkitty "ei", lisätietoa ei näytetä. Muita lisätietoja opiskeluoikeudelle ei tarvitse merkitä, sillä tilauskoulutus ja Euroopan talousalueen ulkopuolella järjestetty tutkintokoulutus ei kuulu valtionosuusrahoituksen piiriin. Opiskeluoikeuden tila-tiedon yhteydessä rahoitusmuotona tulee käyttää "muuta kautta rahoitettu".

Koska useimmilla tilauskoulutuksen/ETA-alueen ulkopuolella järjestetyn tutkintokoulutuksen piirissä olevilla opiskelijoilla ei ole suomalaista henkilötunnusta, on koulutuksenjärjestäjän KOSKI-pääkäyttäjän luotava opiskelijoille oppijanumerot ennen kuin opiskeluoikeudet voidaan siirtää KOSKI-palveluun. Ohjeet oppijanumeron luontiin löytyvät: KOSKI-palveluun tallennettavat tiedot ja tiedonsiirto / tietojen manuaalinen tallentaminen kohta "3. Pakolliset henkilötiedot opiskeluoikeutta luotaessa" → "Oppijalla ei ole suomalaista henkilötunnusta / oppijanumeron luonti".