Huom! Korkeakoulujen opintojärjestelmiin liittyvät vastaukset on poimittu mm. korkeakoulujen edustajien esityksistä. Opintotietojärjestelmiin liittyvissä kysymyksissä voit ottaa yhteyttä esimerkiksi oman korkeakoulusi opintotietojärjestelmän pääkäyttäjään.
Kysymys: Pitääkö verkostoyhteyshenkilön olla tekninen?
Vastaus: Ei. Rooli on selkeästi enemmän opintohallinnon osaamisen piirissä (prosesseissa ja sopimuksissa). Lisätietoa verkostoyhteyshenkilön roolista.
Kysymys: Verkostosopimuksen mallipohjassa on mainittu verkoston tyyppeinä opetussuunnitelmatason yhteistyö sekä valinnan vapauteen perustuva opintotarjonta, voiko molempia käyttää?
Vastaus: Ristiinopiskelun kehittäminen -hankkeessa palveluväylän toteutuksesta rajattiin pois tiivis opetussuunnitelmatason yhteistyö, jossa yksi ominaisuus olisi se, että verkoston perusteella luotaisiin verkostoon kuuluville opiskelijoille automaattisesti opiskeluoikeus kaikkiin verkostoon kuuluviin korkeakouluihin kotikorkeakoulun lisäksi. Tällä hetkellä Ristiinopiskelun palveluväylässä on teknisesti mahdollista ainoastaan se, että opiskeluoikeus rekisteröidään opiskelijan hakeutumistietojen perusteella. Tämä ei kuitenkaan estä opetussuunnitelmatason yhteistyötä mutta opiskeluoikeutta ei luoda automaattisesti.
Kysymys: Onko verkoston nimelle ja lyhenteelle joku toivottu malli?
Vastaus: Nimeämisen kannalta on tärkeää, että verkosto on selkeästi ja ymmärrettävästi nimetty. Sopimuskerroksessa olisi hyvä luoda yhtenäinen malli verkostojen nimeämisille ja on syytä pitää huolta, että verkostoilla ei ole samoja nimiä. Keskitetyssä palvelussa voidaan viimeistään varmistaa, että ei ole samannimisiä verkostoja.
Kysymys: Kuka luo ja ylläpitää verkostoa keskitetyssä palvelussa?
Vastaus: Palvelun toimittaja CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy luo ja ylläpitää verkostotietoja verkostoon kuuluvien korkeakoulujen palvelutilauksessa määritellyn yhteyshenkilöiden pyynnöstä. Korkeakoulut vastaavat siitä, että ilmoitettaessa verkoston lisäämisestä palveluun, on tarvittava verkostosopimus tehty korkeakoulujen välisen opetusyhteistyötä koskevan puitesopimuksen edellyttämällä tavalla. Ohjeet verkostotietojen lähettämiseen ovat sivulla Verkoston tiedot ylläpitokäyttöliittymää varten.
Kysymys: Liittyykö Ristiinopiskelun palveluväylä suomi.fi-palveluväylään?
Vastaus: Ei. Ristiinopiskelun palveluväylä on erillinen palvelu.
Kysymys: Kuinka kauan "postin" välitys kestää (esimerkiksi suoritustiedoissa)?
Vastaus: Ristiinopiskelun palveluväylä toimittaa sanomia reaaliaikaisesti korkeakoulujen välillä.
Kysymys: Osaatteko arvioida jo, miten paljon RIPA-palvelun käyttöönottoon on varattava aikaa, kuukausia?
Vastaus: Tässä vaiheessa ei vielä osata sanoa, kuinka kauan käyttöönottoprosessi vie. Pilotointien ja käyttöönottojen alettua saadaan varmasti tietoa siitä, kuinka pitkä prosessi on teknisesti. Tällä hetkellä näyttää siltä, että moni käyttöönotto on ajoittumassa syksylle 2023, mikä saattaa aiheuttaa pullonkauloja käyttöönotoissa. Suosittelemme tekemään palvelutilauksen mahdollisimman pian, jotta pystymme varautumaan mahdollisiin käyttöönottopiikkeihin ja varmistamaan palvelun saatavuus korkeakouluille halutussa aikataulussa.
Kysymys: Onko ristiinopiskelupalvelun ulkopuolelle rajattu sellainen tilanne, jossa korkeakoulu x haluaa yksipuolisesti tarjota jonkun kokonaisuuden tai opintojakson kaikkien muiden korkeakoulujen opiskelijoille ilman erityisiä opiskeluoikeusrajauksia? Eli kaikki perustuu siihen että on kahdenväliset sopimukset olemassa?
Vastaus: Tarjonta voi olla yhdensuuntaista, keskitetty palvelu ei ota tähän kantaa. Sopimuksessa täytyy olla mukana kaikki verkoston tarjontaa hyödyntävät korkeakoulut.
Kysymys: CampusOnline -verkoston on tarkoitus siirtyä väylän käyttöön asteittain eli portaalia käytetään väylän kanssa rinnakkain. Onko tälle jotain estettä eli voiko verkosto liittyä väylään vaikka kaikki korkeakoulut eivät ole voineet palveluväylää ottaa käyttöön?
Vastaus: Ei ole estettä, verkosto voi liittyä palveluväylään vaikka kaikki verkoston korkeakoulut eivät olisi ottaneet palveluväylää käyttöön. Enemmän toki saadaan hyötyjä, mitä enemmän korkeakouluja palvelun piirissä.
Kysymys: Onko palvelussa toiminto, jolla pystyy rajaamaan ilmoittautuneiden määrää toteutukselle?
Vastaus: Ei. Ristiinopiskelupalvelu ei ota kantaa ilmoittautumisten määrään, se on vastaanottavan korkeakoulun opintotietojärjestelmän asia.
Kysymys: Siirtyvätkö tiedot Pepin ja Sisun välillä?
Vastaus: Molemmat ekosysteemit ovat olleet mukana suunnitteluvaiheessa ja on pyritty varmistamaan, että tieto on semanttisesti yhteentoimivaa näiden järjestelmien välillä. Pepissä rajapinnat on toteutettu niin, että vastassa voi olla toinen järjestelmä kunhan tiedot tulevat skeeman mukaisesti palveluväylän kautta. Kehitys-ja muutostarpeita varmasti tulee ja Ristiinopiskelupalvelun tekninessä asiantuntijaryhmässä varmistetaan se, että tehtävät muutokset ovat sellaisia, jotka sopivat molempiin ekosysteemeihin.
Kysymys: Näkeekö kotikorkeakoulu mistään, minne opiskelija on hakeutunut ja missä vaiheessa ilmoittautuminen on?
Vastaus: Ilmoittautuneiden rekisteri näkyy kohdekorkeakoulun opintotietojärjestelmässä. Kotikorkeakoulussa ilmoittautumistieto ja sen tila näkyy opiskelijan HOPSista. Toisin sanoin kotikorkeakoulun opintopalvelut pystyy näkemään opiskelijan rekisteröitymiset ja niiden statuksen opiskelijan HOPSin kautta. (Peppi)
Kysymys: Miten pitää toimia, jos opiskelija peruu ilmoittautumisensa toteutukselle?
Opintotietojärjestelmissä kohdekorkeakoulun virallinen opiskeluoikeus muodostuu vasta silloin, kun opiskelija hyväksytään toteutukselle. Ennen hyväksyntää opiskelija ns. ”haamuopiskelija” eli tiedot näkyvät vain ilmoittautumisrekisterissä, josta opiskelija voidaan poistaa manuaalisesti tai automaattisesti ennalta määritellyn ajanjakson jälkeen. (Peppi)
Kysymys: Opinnot voivat olla opintojaksoja ja kokonaisuuksia. Miten kokonaisuuksien kanssa tulee toimia – voiko opiskelija ilmoittautua kokonaisuuteen?
Vastaus: Ei. Ristiinopiskelussa ilmoittaudutaan aina opintojakson toteutukselle. (Peppi)
Kysymys: Missä opiskelija näkee opintojakson kuvauksen eli tarkemmat tiedot toteutuksesta?
Vastaus: Opintojaksokuvaukset esitetään korkeakoulujen omissa järjestelmissä. Pepissä opiskelijan näkymästä klikkaamalla opintojakson nimeä näkee ne kuvaustiedot, jotka on tallennettu opintojaksolle. Sisun osalta ei ole tarkempaa tietoa.
Kysymys: Muuttuuko opiskelijan status kohdekorkeakoulun Pepissä, kun arvosana on annettu esim. opiskeluoikeuden status? Kuinka kauan opiskeluoikeus voimassa?
Vastaus: Opiskeluoikeus syntyy kohdekorkeakouluun toteutukselle ilmoittautumisen yhteydessä ja tällöin opiskeluoikeuden päättymisajankohdaksi asetetaan toteutuksen päättymisajankohdan lukuvuoden loppu. Esimerkiksi toteutuksen päättymisajankohta on 15.4.2021 ja opiskeluoikeuden päättymisajankohdaksi asetetaan 31.7.2021.
Kysymys: Voiko opintokokonaisuuteen sisältyvän kurssin liittää useampaan verkostoon kuin kokonaisuuden?
Vastaus: Opintojakson voi liittää myös muihin verkostoihin kuin tietyn kokonaisuuden johon ko. opintojakso liittyy. Opintojakson toteutuksen voi liittää vain sellaisiin verkostoihin, joihin sen äitiopinto (opintojakso) on liitetty.
Kysymys: Vaatiiko tarjonnan luominen paljon manuaalista työtä?
Vastaus: Pepissä tarjontatieto on lisättävä manuaalisesti opintoelementille. Verkostoliitokset kuitenkin periytvät, eli jos on esim. opintokokonaisuus, joka sisältää useita opintojaksoja niin riittää, että verkostoliitos tehdään kokonaisuudelle eli liitos periytyy kaikille opintojaksoille samoin kuin erillisen opintokokonaisuuden alle. Palveluväylän kautta tarjonta-, ilmoittautumis- ja suoritustiedot liikkuvat helposti korkeakoulusta toiseen eli kokonaisuudessaan tukityön tarve vähenee, kun manuaalinen työ automatisoituu.
Kysymys: Syntyykö opiskelijalle tunnukset ja käyttövaltuudet samalla kun opiskelija ilmoittautuu tai hyväksytään toteutukselle? Entä poistuvatko oikeudet, kun opintosuoritus on arvioitu?
Vastaus: Ei. Kohdekorkeakoulun muihin tietojärjestelmiin tarvittavien käyttövaltuuksien muodostamisesta vastaa korkeakoulun omat käyttövaltuushallinnan prosessit. Niiden muodostumiseen saatetaan kuitenkin käyttää ristiinopiskelupalvelun kautta saatuja tietoja.
Kysymys: Onko ristiinopiskeluopintoihin tarkoitus hakeutua vain sellaisiin opintoihin, jotka on hyväksytty opiskelijan HOPSssa?
Vastaus: Vaihtelee korkeakouluittain, mutta lähtökohtaisesti kaikki opinnot tulee suunnitella HOPSsa.
Kysymys: Säilyykö JOO-järjestelmä osana Ristiinopiskelupalvelua?
Vastaus: JOO-sopimus on yliopistojen välinen opetusyhteistyösopimus. Joopas on puolestaan järjestelmäpalvelu, joka on toteutettu JOO-liikkuvuuden tueksi. Joopas-järjestelmän elinkaari päättyi 31.3.2022. Keskustelussa on vielä, että tuodaanko JOO-sopimus korkeakoulujen opetusyhteistyötä koskevan puitesopimuksen alle.
Kysymys: Onko alin mahdollinen yhteistyötaso opintojakso, eikä esim. opetustapahtuma? Jos yhteistyötä halutaan tehdä vain kerran toteutettavan yhden kurssin osalta, solmitaanko sopimus opintojaksolle ja laitetaan verkoston kestoksi kurssin kesto?
Vastaus: On mahdollista tarjota vain yhtä opintojaksoa. On kuitenkin hyvä huomioida, että tässäkin tilanteessa edellytetään olemassa olevaa verkostosopimusta.
Kysymys: Kun opiskelija saa opinto-oikeuden toiseen korkeakouluun, saako hän samalla esim. oikeudet kirjastoon tai oppimisympäristöihin?
Vastaus: Kohdekorkeakoulun muihin tietojärjestelmiin tarvittavien käyttövaltuuksien muodostamisesta vastaa korkeakoulun omat käyttövaltuushallinnan prosessit.
Kysymys: Onko palveluväylää tarkoitus hyödyntää avoimen amkin tarjonnan välittämisessä opintopolku.fi -portaaliin?
Vastaus: Tällä hetkellä Ristiinopiskelupalvelussa välitetään tietoa ainoastaan koti- ja kohdekorkeakoulun välillä. Ristiinopiskelun palveluväylää kehitetään kansallisten tarpeiden mukaan tulevaisuudessa. Avoimen AMKin (ei-tutkintoonjohtavana) yhteiset käytännöt eivät vielä riittäne siihen tilanteeseen, jota Arenen suosittelee.