Paikka: Meritullinkatu 10, Louhi

Aika: ti 24.4.2018 klo 13-15

Osallistujat:

• Jukka Haapamäki, OKM (puheenjohtaja)
• Matti Kajaste, OKM
• Hanna-Mari Puuska, CSC
• Mari Ketola, CSC (sihteeri)
• Tiina Strengell, CSC
• Kalle Korhonen, Koneen Säätiö ESTE
• Tomi Lintonen, Alkoholitutkimussäätiö
• Kati Takaluoma, Suomen Akatemia ESTE
• Reino Viita, Suomen Akatemia
• Soile Ollila, Business Finland ESTE
• Yrjö Palotie, Paulon Säätiö
• Walter Rydman, CSC ESTE
• Päivi Tikka, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta
• Jaana Valkokallio, TEM
• Ulla Koski, Helsingin Sanomain Säätiö

Kokouksen pp-esitys

1. Kokouksen avaaminen ja asialistan hyväksyminen

• Kokous avattiin.
• Paikallaolijat esittäytyivät.
• Asialista hyväksyttiin.

2. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen

• Edellinen kokous 18.12.2017
• Muistio hyväksyttiin.

3. Tiedoksi

• Uusia tekijöitä CSCllä: projektipäällikkö Tiina Strengell & sovellusasiantuntija Lauri Hellsten.
• Tiimi tekee sekä tutkimustietovarantoa että hanketietovarantoa.
• Tutkimustietovarannolla oma nettisivu, jossa infoa hankkeesta https://tutkimustietovaranto.fi/, myös englanniksi https://research.fi/, julkaistu myös blogiteksti hanketietovarannosta viikolla 16.
• Hanketietovarannon työpaja peruttiin vähäisen osallistujamäärän vuoksi, mutta uusi tapahtuma säätiöille ja rahastoille on suunnitteilla syksylle, kun pilotin tuloksista on kerrottavaa.
• Ajatus sai kannatusta.
• Ajankohtaiset asiat tutkimustietovarannon kehityksessä
  • Keskusteltiin tutkimustietovarannon portaalista: Miten voisi osallistua portaalin kehittämiseen ja siihen, mitä tietoja portaalissa olisi tarpeellista näyttää? → On aloitettu palvelumuotoilu, johon eri käyttäjäryhmiä osallistetaan, ja myös rahoittajien näkökulmaa pyritään saamaan mukaan. Kokouksessa oli mielenkiintoa osallistua palvelumuotoiluun.
  • Sovittiin, että Paulon Säätiön kanssa voidaan järjestää kokous hanketietovaranto/tutkimustietovaranto -asioista.
  • Keskusteltiin myös, miten lupien kanssa edetään (luvat tietojen välittämiseksi tutkimustietovarantoon jatkossa).
    
    • Esimerkiksi HS-säätiö on toiminut siten, että he ovat kysyneet kaikilta vuoden 2017 apurahan saajalta luvan käyttää tietoja pilotissa.
    • Jatkossa voidaan pyrkiä siihen, että lupa tietojen luovuttamiseksi tutkimustietovarantoon kysytään hakulomakkeessa tai myöntölomakkeessa.
    • Todettiin, että lupaprosessia voisi auttaa, jos hakijalle voidaan esittää konkreettista näkymää siihen, mitä prosessissa tapahtuu, mihin tiedot menevät ja miten tietoja näytetään.
    • Pilotissa tietoja ei julkaista tai luovuteta ulospäin missään vaiheessa. Jos pilotin tietoja käytetään tulevaisuudessa "oikeana" hanketietovarannon/tutkimustietovarannon datana, tähän tuotantosiirtoon kysytään erikseen lupa.

• • Tutkimustietovarannossa käynnistetty myös korkeakoulupilotit:
    
    • Korkeakoulut haluaisivat omien hankkeidensa tiedot - hanketietovaranto mahdollistaisi tämän yhdestä paikasta.
    • Pilottidataa ei käytettäisi tähän, vaan vasta sitten kun on tuotantodataa.

4. Hanketietovarannon pilotointi

A) Pilottiorganisaatioiden tilanne (excel)

• Keskusteltiin uudesta kentästä: Aluetieto. Tieto on kiinnostava tieto, mutta tätä voi olla hankalaa määritellä, koska voi olla isoja hankkeita, joissa monta paikkaa.
  • Pidetään tietomallissa, ei pakollisena kenttänä. Täsmennetään määritelmää.
    
    
• Valkokallio (TEM) toi esiin EU-rakennerahastohankkeiden erityispiirteitä: Monenlaisia kehittämishankkeita - ei perinteisiä tutkimushankkeita, vaan ns. arkityötä ja kehittämistyötä. Koetaanko nämä relevanttina hanketietovarannon kannalta?
  • Todettiin, että ovat oleellisia erityisesti siltä osin, kun korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat hankkeiden toteuttajia tai osatoteuttajia.
  • Ammattikorkeakouluilla rakennerahastot ovat keskeinen osa TKI-toimintaa.
  • Rakennerahastohankkeiden määrät ja volyymit ovat kiinnostavaa tietoa.
  • Rakennerahastohankkeista on saatavissa pilottia varten tietosisältöä X-muodossa. Voidaan lähteä liikkeelle tästä ja katsoa, kuinka tämä tieto olisi ladattavissa hanketietovarantoon. Ei juurikaan teknisiä resursseja tehdä mitään muutoksia tietosisältöön.

• Pohdittiin, nähdäänkö matka-apurahojen mukaanotto hanketietovarantoon relevanttina.
  
  • Hanketietovarannolla on kaksi keskeistä tarkoistusta: a) Tutkimuksen vaikuttavuuden näkökulma (mm. millaista tutkimusta tehdään) sekä b) tietovirtanäkökulma (siirretään tietoja järjestelmästä toiseen manuaalisen työn vähentämiseksi).
  • Matka-apurahat ovat kiinnostavaa tietoa liikkuvuudesta ja määristä, mutta toisaalta apurahat matkoihin eivät aina ole erikseen, vaan näitä sisältyy myös ns. normaaliin hankerahoitukseen.
  • Säätiöiden vaikuttavuuden kannalta olisi myös kiinnostava ottaa kaikki rahavirrat mukaan.
  • Todettiin, että matka-apurahoista olisi saatavissa samat tiedot kuin hankkeista kohtalaisen hyvin.
  • Mistä matka-apurahat & post doc tiedot olisi saatavissa?
    
    • Nostettiin esiin myös Post doc -pooli (www.postdocpooli.fi), joka on 12 säätiön rahoituskonsortio (haku 2 kertaa vuodessa, post docit hakevat ulkomailla tehtävän tutkimuksen tueksi rahaa).
      • Säätiöt laittavat rahat pooliin, mm. Paulon säätiö mukana.
      • Auttaa hakijoita - hakemus menee jokaiselle säätiölle, yhteinen arviointipooli.
      • On kiinnostava tietoa, onko rahoitus saatu postdoc-pooliin kautta.
    • Suoraan säätiöstä voisi tulla tieto myös siitä, onko kyse postdocpooli-rahoituksesta.
    • Alkoholitutkimussäätiöllä matka-apurahat saatavissa; HS-säätiöllä ei yksittäisiä matka-apurahoja, vaan hankerahoituksen sisällä jo.
      • CSC on yhteydessä Alkoholitutkimussäätiöön matka-apurahojen saamiseksi pilottiin.

• Avainsanoja ei ole pilotissa toimitettu kaikilta.
  • Ei todennäköisesti tulla pitämään pakollisena tietona hanketietovarannossa.
  • Avainsanat voivat kuitenkin toimia apuna esim. portaalihauissa, eli niitä voi toimittaa, jos olemassa.
  • Toisaalta myös kuvauksesta voitaisiin mahdollisesti tehdä tunnistusta aihealueista.
• ORCIDin käyttöä suositellaan, mutta sen asettaminen pakolliseksi on haastavaa, koska kaikki eivät sitä vielä käytä.
  
  • Alkoholitutkimussäätiö on ainakin lisäämässä tietokentän omaan järjestelmäänsä, mutta toistaiseksi vielä vapaaehtoisena.

• Pohdittiin, olisiko teema-aloista mahdollista luoda jonkinlaista koodistoa.
• Ehkä, ja kevyttä mäppäystä myös tieteenalaluokitukseen voisi kokeilla hahmotella.
• Huomioitava kuitenkin, että on myös monitieteellisiä / laajojen aihealueiden hankkeita, kuten ilmastonmuutostutkimus.
• Suomen Akatemia: strategisen tutkimuksen hankkeissa käytössä teema-alueet.
• Kokeiltu myös tunnistaa tutkimussuunnitelmista tekstiä tutkimalla teemakokonaisuuksia.
• Pohdittiin, voitaisiinko myös julkisesta kuvauksesta hahmottaa teema-alueita.
  • Riippuu paljon kuvauksen laadusta.
• Asiaan palataan.
  
  
• Minkä tyyppisiä yhteishankkeita on olemassa?
  • Voi olla useita itsenäisiä hankkeita, joilla yhteys, tai Akatemia-tyyppinen konsortio, jossa yhteinen tutkimussuunnitelma ja rahoitusta haetaan osana konsortion yhteistä hakemusta.
  • Rakennerahaston esimerkkejä: yksi hakija -- yhteishanke, jossa useampi hakija -- tuen siirto, eli siirto yhteistyökumppanille jonkun osion tekemiseksi.
  • • Mutta tieto siitä, mihin hankekokonaisuuksiin hanke liittyy on vapaatekstikenttänä.

• Edelleen pohdittavana myös kysymykset päivityssykleistä.
  • Tämä on paljolti myös rahoittajakohtaista.
  • Jos esim. päivitys päivittäin, niin pitäisi olla sellaiset rajapinnat, että tieto on helposti siirrettävissä automaattisesti.
• Keskusteltiin tietovarannon ylläpidosta:
  • Perusajatus on, että kukin tuottava organisaatio tuottaa tiedon hanketietovarantoon ja että lähettävä pää vastaa itse kuluistaan. OKM ylläpitäisi jatkossa koko tutkimustietovarantoa, mutta perimmäisenä ajatuksena koko tietovarannossa on myös kustannussäästöt, sillä pyritään kehittämään tietovirtoja ja vähentämään manuaalista työtä.
• Pyritään kuitenkin siihen, että tiedonsiirtotapoja olisi monia, mikä helpottaisi myös pieniä toimijoita.

• Minkälaiset hankkeet kuuluvat tutkimustietovarantoon?
  • Keskeinen määritelmä: Kun rahoitus koskee tutkimusta tai osapuolena on tutkimusorganisaatio; tutkimukseen suunnatut henkilökohtaiset apurahat.
  • Ei kulttuuriapurahoja ainakaan alkuvaiheessa.
  • Taiteen väitöskirjat ehdottomasti.
  • Tieteen popularisointi sisältyisi myös.
  • Taiteellinen työ taidekorkeakouluissa (kyllä) vs. yksittäisen henkilön taideapuraha (tällaisen luultavasti ei sisällä tutkimusta).
  • Säätiöittäin määriteltävä asia, mutta ei todennäköisesti tuota ongelmaa, koska määrittelyä kyllä tehdään tutkimuksen ja muun välillä.

• Keskusteltiin yrityskytkimen tarkemmasta määrittelystä:
• Todettiin, että on myös monimutkainen asia, sillä tutkimus alkaa organisoitumaan uudella tavalla (mm. osuuskunnat tutkimuksentekijänä), ja on nouseva trendi, että tehdään enenevissä määrin myös yhteistyötä yritysten kanssa.
• Laboratoriokytkennät & yrityskytkennät
• Nostettiin esiin myös Podoco (=säätiöiden ja yritysten yhteinen hanke, jossa säätiöt + yritykset rahoittajina).
• Ehdotus: YritysKytkin = kyllä, jos hanketta rahoittaa myös yritys.
• Pilotin tulosten pohjalta katsotaan, minkälaista tietoa antaa ja mahdollisesti ohjausryhmään päätettäväksi.

5. Muut asiat

• Tarkastellaan, millaista yhteistyötä Aurora-tietokannan kanssa voisi tehdä.
• Korkeakoulujen tutkimuspalvelupäivät 23. -24.8.2018 Helsingissä.

6. Seuraava kokous

• ke 19.9. klo 10-12.

7. Kokouksen päättäminen

• Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.52.