Paikka: Louhi, Meritullinkatu 10.

Aika: ma 18.12.2017 klo 13-15

Osallistujat:

  • Jukka Haapamäki, OKM (puheenjohtaja)
  • Matti Kajaste, OKM
  • Hanna-Mari Puuska, CSC
  • Henrik Janér, CSC, ESTE
  • Mari Ketola, CSC (sihteeri)
  • Kalle Korhonen, Koneen Säätiö, ESTE
  • Tomi Lintonen, Alkoholitutkimussäätiö, klo 13-14.20
  • Kati Takaluoma, Suomen Akatemia
  • Reino Viita, Suomen Akatemia
  • Soile Ollila, Tekes, klo 13-14.35
  • Yrjö Palotie, Paulon Säätiö, ESTE
  • Walter Rydman, CSC
  • Päivi Tikka, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta
  • Jaana Valkokallio, TEM, ESTE
  • Leena Jukka, CSC (sihteeri)

MUISTIO


1. Kokouksen avaaminen ja asialistan hyväksyminen

  • Puheenjohtaja avasi kokouksen kello 13, ja asialista hyväksyttiin.

2. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Kokousmuistio 25.9.2017

  • Muistio hyväksyttiin.

3. Tietomalli

Hanketietovaranto_yhteenveto 18-12-2017.pdf
Hanna-Mari Puuska esitteli tietomallin ja pilotoinnin nykytilanteen.

  • Tietomallia kehitetty edellisen kokouksen jälkeen.
  • Organisaatiotauluja on kaksi: Organisaatio-taulu, joka tarkoittaa rahoitusta saavaa organisaatiota sekä Rahoittaja-taulu, joka tarkoittaa rahoittajaorganisaatiota.
  • Patenttitaulu on lisätty, mutta tiedon toimittaminen ei ajankohtaista ainakaan pilotissa.
  • Keskusteltiin siitä, miten esim. HIIT yms. yhteistyöorganisaatiot, joilla ei ole organisaatiotunnistetta, otetaan huomioon. Akatemialla ne ovat yhden osallistuvan yliopiston mukana esim. erillislaitoksena. Akatemian hakijoiksi on tullut myös osuuskuntia, mutta niillä on y-tunnus.
  • Ohjausryhmässä haluttiin yrityskumppanit mukaan, joten ne on mahdollista ottaa organisaationa mukaan organisaatiotauluun.
  • Luokituksista (koodistoista) on vielä sovittava ja päätettiin käydä ne läpi seuraavassa kokouksessa.
    • CSC tekee ehdotuksen, jota varten tutustutaan myös Ruotsin toteutukseen ja CERIF-malliin luokituksiin.

  • Pilottidatan perusteella katsotaan esimerkiksi, miten pitkiä nimet ja julkinen tiivistelmä ovat, ja päätetään tarkempia määrityksiä niiden osalta.
  • Keskusteltiin siitä, miten useasta tieteenalasta valitaan ensisijainen ja toissijainen ala sekä miten tieteenalatietoa käytetään. Esimerkiksi Akatemiassa on viisi alaa ja ne ovat järjestyksessä. Aloilla on merkitystä Akatemian sisäisessä työssä. Tekes puolestaan kohdistaa hakemukset strategisen teeman, ei tieteenalan, mukaan. Poikkitieteellisiä hankkeita tulee aina enemmän, niin pohdinnalla on merkitystä.
    • Teemoittainen luokitus voisi olla myös käytössä, sillä teemat ovat joustavia. Tieteenalaluokituksista puolestaan on standardit olemassa, esim. Tilastokeskuksen käyttämä.
    • Päätettiin, että tieteenaloja voi olla useampia (nimenomaan Tilastokeskuksen tieteenalat), mutta lisätään myö teema-alat.
    • Hanketietovarantoon voitaisiin toteuttaa myös tieteenalojen järjestysnumerointi.

  • Säätiöiden kanssa keskusteltaessa on noussut esille tarve järjestää keväällä säätiöille avoin työpaja, jossa käydään läpi yhteisiä käytäntöjä. 
    • Päätettiin, että CSC järjestää hanketietovarantotyöpajan säätiöille maaliskuussa.

  • Keskusteltiin rahotusmuodoista ja siitä, onko mahdollista muodostaa yhteinen koodisto. Muotoja on useita ja joka rahoittajalla omansa. Tässäkin näkökulma tarkentuu, kun saadaan pilottidataa käyttöön.
  • Keskusteltiin organisaatiotyypin muodostamisesta ja siitä, lisätäänkö siihen yksityishenkilö yhtenä organisaationa eli rahoituksen saajana. Usein rahoitus myönnetään yksityishenkilölle, vaikka hänellä olisikin affiliaatio. Kaikki rahoittajat eivät vaadi affiliaatiotietoja.

  • ORCIDia ei edellytetä, mutta sen käyttöä toivottaisiin. Vaikka ORCID ei ole pakollinen, niin sen käyttö yleistyy ja mitä enemmän ORCID-tunnisteet näkyvät käytännössä, sitä useammin sitä ruvataan kyselemään. Tällä hetkellä Akatemia ja Tekes odottavat, että ORCID yleistyy enemmän, eivätkä vaadi sitä pakollisena.


4. Hanketietovarannon pilotointi

  • Hanna-Mari Puuska esitteli pilottiorgansiaatiot.
  • Akatemian pilottiaineisto valmiiksi vuodenvaihteen tienoilla.
  • Pilottidatan toimitusta varten pystytetään SFTP-yhteys.
  • Tekesin kanssa on pidetty tapaaminen, jossa keskusteltiin VIRRAN mahdollisesta käytöstä hanketietoraportoinnissa. Keskustelua jatketaan tammikuussa.
  • Datalinkin kanssa on pidetty kokous ja käyty läpi tietomallia. Datalinkillä on paljon säätiöitä asiakkaina. Koneen Säätiö on antanut luvan Datalinkille toimittaa rahoituspäätökset pilotointiin.
  • Aspicoren kanssa on pidetty kokous ja käyty läpi tietomallia.
  • Alkoholitutkimussäätiön kanssa tietomalli on käyty läpi, ja kuluvalla viikolla ollaan yhteydessä järjestelmätoimittajaan (CSC).
  • Alkuvuodesta saadaan testidatoja ja tietomalli täsmentyy niiden myötä.
  • Keskusteltiin siitä, otetaanko tietovarantoon myös ne hakemukset, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen - ja jos otetaan, julkaistaanko tiedot vai välitetäänkö ne ainoastaan kotiorganisaatiolle.
    • Yhtenä käyttötapauksena nähtiin tilanne, jossa yliopisto haluaisi seurata henkilöstönsä toimintaa ja toisena tilanne, jossa säätiöt voisivat seurata, onko hankkeeseen haettu rahoitusta muualta. Järkevää olisi ottaa tietovarantoon kaikki, mutta se, julkaistaanko niitä, on eri asia.
  • Tietojen siirtotahti on rahoittajakohtaista
    •  esim. kerran vuodessa haun jälkeen
    • myös jatkuva siirto mahdollista, jos on jatkuva haku
  • Keskusteltiin myös tilanteesta, jossa hanke liittyy toiseen hankkeeseen. Rahoittajilla on erilaisia käytöntöjä (kaikki eivät kerää tietoa). Tietomallissa otettu huomioon konsortiot, mutta voidaan huomioida myös kytkös vanhempaan hankeeseen mikäli tarvetta esiintyy.
  • Jos hankkeen alku- ja loppupäivämäärästä ei ole tietoa, niin oletuksena rahoitusvuoden 1.1. ja 31.12.
  • Keskusteltiin siitä, onko tarvetta määritellä tutkimushanketta. Miten estetään puhtaiden taide- ja kulttuurihankkeiden päätyminen mukaan vai onko niille vastaavaa käyttötarvetta?
    • Yleensä rahoittajilla on jaoteltu kulttuuri ja tiede, joten erottelu tehtävä säätiöissä. Jos rahoitus menee tutkimusta tekevälle laitokselle esim. yliopistolle, niin silloin on tutkimusta.
  • Ohjausryhmä nosti kokouksessaan keskusteluun kansainväliset rahoittajat. Nykyinen tietomalli ei ole ristiriidassa kv-rahoitustietojen kanssa. Ministriöiden rahoittama tutkimus ei ole vielä mukana, mutta asia mietinnässä. Valtion avustuksissa pääpaino on yleisavustuksissa, ei erityisavustuksissa.

  • Keskusteltiin, voisiko Auroran korvata hanketietovarannon kanssa yhteensopivalla mallilla. Auroran rahoittajat ovat sidosryhminä mukana hanketietovarannossa, joten yhdistäminen voisi olla mahdollista.
    • Päätettiin, että CSC järjestää Auroran ylläpitäjien kanssa erillisen kokouksen, johon Päivi Tikka kutsutaan mukaan.

  • Alustavasti on myös pohdittu JUSTUS-konseptin (JUSTUS-palvelu) kopiointia säätiöiden raportointiin.
    • Ideaa voidaan esitellä säätiöille hanketietovarantotyöpajan yhteydessä maaliskuussa. Pilottidataa on silloin valmiina, ja mukaan voisi kutsua Aspicoren ym. järjestelmätoimittajat.

  • Päätettiin tutustua ResearchFishin tapaan tuottaa kootusti vaikuttavuustietoa ja mahdollisuuksiin toteuttaa hanketietovarannossa jotain saman tyyppistä.



5. Muut asiat

  • TEMin edustajan kanssa sovitaan erikseen tapaaminen rakennerahastoista.

6. Seuraava kokous

  • Seuraava kokous pidetään huhti-toukokuussa. Tarkempi ajankohta haetaan doodlella.

7. Kokouksen päättäminen

  • Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 14.37.




  • No labels