Paikka: Kalevala, Meritullinkatu 10.
Aika: ma 25.9.2017 klo 12-14
Osallistujat:
- Jukka Haapamäki, OKM (puheenjohtaja)
- Matti Kajaste, OKM ESTE
- Hanna-Mari Puuska, CSC (sihteeri)
- Mari Ketola, CSC (sihteeri)
- Kalle Korhonen, Koneen Säätiö ESTE
- Tomi Lintonen, Alkoholitutkimussäätiö
- Kati Takaluoma, Suomen Akatemia
- Reino Viita, Suomen Akatemia
- Soile Ollila, Tekes ESTE
- Yrjö Palotie, Paulon Säätiö
- Raine Rapo, CSC ESTE
- Walter Rydman, CSC
- Päivi Tikka, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta
- Leena Jukka, CSC ESTE
Muistio
- Kokouksen avaaminen ja asialistan hyväksyminen
- Kokous avattiin klo 12.03. Asialista hyväksyttiin. Osallistujat esittäytyivät.
- Hanna-Mari Puuska esitteli tutkimustietovarantohankkeen pääpiirteitä.
- Hanketietovaranto on yksi osa tutkimustietovarantoa.
- Tiedoksi Ruotsin tilanne eli Swecris
- Ruotsissa toteutettu Swecris hanketietokanta http://www.swecris.se. Mukana on 11 rahoittajaa, jotka syöttävät tietovarantoon tietoja. Toimii yhtenä mallina Suomessa toteutettavalle hanketietovarannolle. Swecris kokoaa seuraavia tietoja: hankkeen nimi, rahoittaja, koordinoiva organisaatio, hankkeeseen liittyvät henkilöt (hankejohtajat, osallistujat) sekä rahoitustyyppi.
- Myös Hollannissa on tehty vastaavantyyppistä järjestelmää NARCIS: https://www.narcis.nl/
- Hanketietovaranto mahdollistaisi esimerkiksi säätiöiden paremman raportoinnin.
- Tietomallin esittely ja keskustelu
- Käytiin läpi tietomalliluonnoksen sisältöä.
- Todettiin, että on kolme keskeistä järjestelmätoimittajaa, Datalink, Aspicore, Roban Konna, jotka tuottavat monelle säätiölle järjestelmiä.
- Päätös: Järjestetään tapaamiset erikseen kunkin pilotin ja järjestelmätoimittajan kanssa ja keskustellaan säätiöiden järjestelmien ja hanketietovarannon tietomalleista.
CSC yhteydessä järjestelmätoimittajiin.
- Päätös: Järjestetään tapaamiset erikseen kunkin pilotin ja järjestelmätoimittajan kanssa ja keskustellaan säätiöiden järjestelmien ja hanketietovarannon tietomalleista.
- Ajatuksena, että tietovarannossa näkyisivät myös rahoittamatta jääneet hankkeet.
- Tietoturvakysymys: Myönnetyt apurahat ovat julkisia, mutta myöntämättä jääneiden hankkeiden tiedot eivät. Miten menetellään näissä tapauksissa? → Hakija voisi itse päättää, onko ilman apurahaa jäänyt hanke julkinen vai ei. Edellyttäisi jonkinlaista luvitusratkaisua järjestelmiin.
- Tällä hetkellä esitty hanketietovarannon tietomalliluonnos on tehty rahoitettujen hankkeiden näkökulmasta. Jos rahoittamatta jääneet hankkeet halutaan mukaan, edellyttää pieniä muutosia. Ei mahdotonta.
- Esim. Alkoholitutkimussäätiöllä ei rahoituspäätöksistä tietokantaa. Verkkosivuilla on lista rahoituista hankkeista.
- Hanketietovaranto voisi vastaanottaa esimerkiksi excel- tai csv-tiedostoja. Tietojen ei välttämättä tarvitse tulla järjestelmästä.
- Yksi haaste: Saajien listaus ei välttämättä vielä kerro, mitä tutkitaan.
- Hankkeisiin voitaisiin edellyttää lyhyt kuvaus, joka on julkinen. Esim. Akatemialla kuvaus vajaa puoli liuskaa, joka päivittyy vielä, kun raportti tehdään.
- Onko hanketietovarannon tietomallissa esitetyt tiedot rahoittajilla saatavissa?
- Ainakin Akatemialla on, mutta julkinen tietosisältö rajattu. Pitäisi katsoa, miten ovat suhteessa hanketietovarantoon.
- Edellisessä kokouksessa keskusteltua: pyritään pitämään pakolliset kentät minimissä.
- Keskusteltiin hakemustiedon välittämisestä tutkimusorganisaatioon
- Pitäisikö tutkijan antaa itse lupa tiedonkulkuun? Edellyttäisi luvitussysteemiä.
- Yleensä apurahan hakija hakee omissa nimissään apurahaa, eli yliopistot eivät välttämättä tiedä, ketkä tutkijat hakevat apurahoja/mitä rahoja haetaan. Jos haetaan henkilökohtaista apuraha, ei yliopistoaffiliaatiota välttämättä tarvita mihinkään. Eri yliopistot ja laitokset kohtelevat apurahan saajia erilailla.
- Hakemuksessa usein kuitenkin metatietona organisaatio. Esim. infrakulut voivat mennä tutkimusorganisaatoille. Mutta esim. yksittäisellä historioitsijalla ei välttämättä ole oleellista tutkimusorganisaatioaffiliaatio.
- Tietojen siirto yliopistolle kuitenkin eri asia kuin tiedon julkistaminen kokonaan.
- Esim. SA: Tutkija saa kieltäytyä tiedon julkistamisesta, mutta päätöksen tiedot julkisia eli kysyttäessä saatavissa.
- Miten Kv-/EU-rahoitus näkyisi tietovarannossa?
- Esim. ERA-NETin kautta tuleva rahoitus näyttäytyy Akatemia-rahana, eli ns. kansallista rahaa.
- Entä konsortiot? Konsortioilla vain yksi hakemus, mutta monta rahoituspäätöstä. Tietomallissa voisi olla esim. KonsortioKytkin ja Konsortiohankkeen tunniste.
- Hakemuksen yhteistyökumppanitietojen julkisuus - Missä vaiheessa tiedot ovat julkisia?
- Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus?
- Monimutkainen ja uusi asia, esim. Akatemialla ensimmäistä kertaa. Harjoitellaan, miten raportoidaan. Hankalaa, koska vaikuttavuutta voidaan mitata vaikkapa vasta vuosien kuluttua.
- Henkilötietovaranto yliopistojen toiveissa. Onko säätiöiden puolella relevanttia?
- Jos on työsuhde, niin apurahaa ei myönnetä. Apuraha virkavapaan ajaksi → edellytetään todistus virkavapaudesta. Jotkut säätiöt pyytävät kyllä identifioimaan affiliaation yliopistoon/organisaatioon/laitokseen, jossa työ tehdään.
- Jos on työsuhde, niin apurahaa ei myönnetä. Apuraha virkavapaan ajaksi → edellytetään todistus virkavapaudesta. Jotkut säätiöt pyytävät kyllä identifioimaan affiliaation yliopistoon/organisaatioon/laitokseen, jossa työ tehdään.
- Hanketietovarannon pilotointi
- Alkoholisäätiö: Hakujärjestelmä tuottaa yhteenvedon haetuista apurahoista ja hakusummista, listaan täydennetään myöntösummat.
- Keskeiset järjestelmätoimittajat voisivat mahdollisesti toteuttaa kertaratkaisuna rajapintoja useammalle rahoittajalle, koska rajapintoja joka tapauksessa olemassa jo nyt.
- Täytyisi toteuttaa niin, ettei ainakaan tulisi lisätyötä apurahahakijoille.
- Säätiöiden hakuprosessit nyt eri vaiheissa. Miten olisi järkevää toteuttaa pilotointi? Tarvitaan testidataa. Voisiko kysyä esim. pieneltä porukalta lupia tietojen testikäyttöön?
- Kuka maksaa pilotointikustannukset, jos järjestelmätoimittajat laskuttavat?
- Toteutetaan tietomalliin liittyvät keskustelut edelleen mahdollisimman laajalla porukalla, mutta erityisesti järjestelmien toteuttajien kanssa.
- Tiedustellaan Koneen Säätiötä mukaan pilottiin.
- Pohdinnassa myös: Yksi yhteinen hakujärjestelmä rahoittajille? Säätiöt voisivat keskittää hakusysteemiään. Jokaiselle säätiölle täytetään nyt oma hakemus ja säätiöillä myös eri painotuksia. Taipuuko yhtenäisempään suuntaan?
- Keskustelua tietomallista jatketaan ja mallia lähdetään rakentamaan eteenpäin järjestelmien toimittajien kanssa. Pilotit tämän ryhmän säätiöiden kanssa.
- Selvitetään, millainen tiedonsiirtolupamenettely tarvittaisiin.
- Selvitetään, millainen tiedonsiirtolupamenettely tarvittaisiin.
- Muut asiat
- CSC tiedottaa myös keskeisille järjestelmätoimittajille.
- CSC tiedottaa myös keskeisille järjestelmätoimittajille.
- Seuraava kokous
- Rakennerahastoille oma aloituskokous.
- Tällä ryhmällä kokous sitten kun tietomalli pidemmällä ja kun pilotointia oltaisiin valmiita aloittelemaan.
- Loka-marraskuussa keskusteluja järjstelmätoimittajien kanssa.
- Joulukuun aikana kokous. DOODLE.
- Kokouksen päättäminen
- Kokous päätettiin klo 13.39.