Paikka: Kalevala, Meritullinkatu 10.

Aika: ma 25.9.2017 klo 12-14

Osallistujat:

  • Jukka Haapamäki, OKM (puheenjohtaja)
  • Matti Kajaste, OKM ESTE
  • Hanna-Mari Puuska, CSC (sihteeri)
  • Mari Ketola, CSC (sihteeri)
  • Kalle Korhonen, Koneen Säätiö ESTE
  • Tomi Lintonen, Alkoholitutkimussäätiö
  • Kati Takaluoma, Suomen Akatemia
  • Reino Viita, Suomen Akatemia
  • Soile Ollila, Tekes ESTE
  • Yrjö Palotie, Paulon Säätiö
  • Raine Rapo, CSC ESTE
  • Walter Rydman, CSC
  • Päivi Tikka, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta
  • Leena Jukka, CSC ESTE

 

 

Muistio 

  1. Kokouksen avaaminen ja asialistan hyväksyminen
    • Kokous avattiin klo 12.03. Asialista hyväksyttiin. Osallistujat esittäytyivät.
    • Hanna-Mari Puuska esitteli tutkimustietovarantohankkeen pääpiirteitä.
    • Hanketietovaranto on yksi osa tutkimustietovarantoa.

  2. Tiedoksi Ruotsin tilanne eli Swecris
    • Ruotsissa toteutettu Swecris hanketietokanta http://www.swecris.se. Mukana on 11 rahoittajaa, jotka syöttävät tietovarantoon tietoja. Toimii yhtenä mallina Suomessa toteutettavalle hanketietovarannolle. Swecris kokoaa seuraavia tietoja: hankkeen nimi, rahoittaja, koordinoiva organisaatio, hankkeeseen liittyvät henkilöt (hankejohtajat, osallistujat) sekä rahoitustyyppi.
    • Hanketietovaranto mahdollistaisi esimerkiksi säätiöiden paremman raportoinnin.

  3. Tietomallin esittely ja keskustelu
    • Käytiin läpi tietomalliluonnoksen sisältöä.
    • Todettiin, että on kolme keskeistä järjestelmätoimittajaa, Datalink, Aspicore, Roban Konna, jotka tuottavat monelle säätiölle järjestelmiä.
      • Päätös: Järjestetään tapaamiset erikseen kunkin pilotin ja  järjestelmätoimittajan kanssa ja keskustellaan säätiöiden järjestelmien ja hanketietovarannon tietomalleista.
        CSC yhteydessä järjestelmätoimittajiin.

    • Ajatuksena, että tietovarannossa näkyisivät myös rahoittamatta jääneet hankkeet.
      • Tietoturvakysymys: Myönnetyt apurahat ovat julkisia, mutta myöntämättä jääneiden hankkeiden tiedot eivät. Miten menetellään näissä tapauksissa? →  Hakija voisi itse päättää, onko ilman apurahaa jäänyt hanke julkinen vai ei. Edellyttäisi jonkinlaista luvitusratkaisua järjestelmiin.
      • Tällä hetkellä esitty hanketietovarannon tietomalliluonnos on tehty rahoitettujen hankkeiden näkökulmasta. Jos rahoittamatta jääneet hankkeet halutaan mukaan, edellyttää pieniä muutosia. Ei mahdotonta.

    • Esim. Alkoholitutkimussäätiöllä ei rahoituspäätöksistä tietokantaa. Verkkosivuilla on lista rahoituista hankkeista.
    • Hanketietovaranto voisi vastaanottaa esimerkiksi excel- tai csv-tiedostoja. Tietojen ei välttämättä tarvitse tulla järjestelmästä.

    • Yksi haaste: Saajien listaus ei välttämättä vielä kerro, mitä tutkitaan.
      • Hankkeisiin voitaisiin edellyttää lyhyt kuvaus, joka on julkinen. Esim. Akatemialla kuvaus vajaa puoli liuskaa, joka päivittyy vielä, kun raportti tehdään.
    • Onko hanketietovarannon tietomallissa esitetyt tiedot rahoittajilla saatavissa?
      • Ainakin Akatemialla on, mutta julkinen tietosisältö rajattu. Pitäisi katsoa, miten ovat suhteessa hanketietovarantoon.
      • Edellisessä kokouksessa keskusteltua: pyritään pitämään pakolliset kentät minimissä.

    • Keskusteltiin hakemustiedon välittämisestä tutkimusorganisaatioon
      • Pitäisikö tutkijan antaa itse lupa tiedonkulkuun? Edellyttäisi luvitussysteemiä.
      • Yleensä apurahan hakija hakee omissa nimissään apurahaa, eli yliopistot eivät välttämättä tiedä, ketkä tutkijat hakevat apurahoja/mitä rahoja haetaan. Jos haetaan henkilökohtaista apuraha, ei yliopistoaffiliaatiota välttämättä tarvita mihinkään. Eri yliopistot ja laitokset kohtelevat apurahan saajia erilailla.
      • Hakemuksessa usein kuitenkin metatietona organisaatio. Esim. infrakulut voivat mennä tutkimusorganisaatoille. Mutta esim. yksittäisellä historioitsijalla ei välttämättä ole oleellista tutkimusorganisaatioaffiliaatio.
      • Tietojen siirto yliopistolle kuitenkin eri asia kuin tiedon julkistaminen kokonaan.
      • Esim. SA: Tutkija saa kieltäytyä tiedon julkistamisesta, mutta päätöksen tiedot julkisia eli kysyttäessä saatavissa.

    • Miten Kv-/EU-rahoitus näkyisi tietovarannossa?
      • Esim. ERA-NETin kautta tuleva rahoitus näyttäytyy Akatemia-rahana, eli ns. kansallista rahaa.
    • Entä konsortiot? Konsortioilla vain yksi hakemus, mutta monta rahoituspäätöstä. Tietomallissa voisi olla esim. KonsortioKytkin ja Konsortiohankkeen tunniste.
    • Hakemuksen yhteistyökumppanitietojen julkisuus - Missä vaiheessa tiedot ovat julkisia?
    • Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus?
      • Monimutkainen ja uusi asia, esim. Akatemialla ensimmäistä kertaa. Harjoitellaan, miten raportoidaan. Hankalaa, koska vaikuttavuutta voidaan mitata vaikkapa vasta vuosien kuluttua.
    • Henkilötietovaranto yliopistojen toiveissa. Onko säätiöiden puolella relevanttia?
      • Jos on työsuhde, niin apurahaa ei myönnetä. Apuraha virkavapaan ajaksi → edellytetään todistus virkavapaudesta. Jotkut säätiöt pyytävät kyllä identifioimaan affiliaation yliopistoon/organisaatioon/laitokseen, jossa työ tehdään.

  4. Hanketietovarannon pilotointi
    • Alkoholisäätiö: Hakujärjestelmä tuottaa yhteenvedon haetuista apurahoista ja hakusummista, listaan täydennetään myöntösummat.
    • Keskeiset järjestelmätoimittajat voisivat mahdollisesti toteuttaa kertaratkaisuna rajapintoja useammalle rahoittajalle, koska rajapintoja joka tapauksessa olemassa jo nyt.
    • Täytyisi toteuttaa niin, ettei ainakaan tulisi lisätyötä apurahahakijoille.
    • Säätiöiden hakuprosessit nyt eri vaiheissa. Miten olisi järkevää toteuttaa pilotointi? Tarvitaan testidataa. Voisiko kysyä esim. pieneltä porukalta lupia tietojen testikäyttöön?
    • Kuka maksaa pilotointikustannukset, jos järjestelmätoimittajat laskuttavat?
    • Toteutetaan tietomalliin liittyvät keskustelut edelleen mahdollisimman laajalla porukalla, mutta erityisesti järjestelmien toteuttajien kanssa.
    • Tiedustellaan Koneen Säätiötä mukaan pilottiin.
    • Pohdinnassa myös: Yksi yhteinen hakujärjestelmä rahoittajille? Säätiöt voisivat keskittää hakusysteemiään. Jokaiselle säätiölle täytetään nyt oma hakemus ja säätiöillä myös eri painotuksia. Taipuuko yhtenäisempään suuntaan?

    • Keskustelua tietomallista jatketaan ja mallia lähdetään rakentamaan eteenpäin järjestelmien toimittajien kanssa. Pilotit tämän ryhmän säätiöiden kanssa.
      • Selvitetään, millainen tiedonsiirtolupamenettely tarvittaisiin.

  5. Muut asiat
      • CSC tiedottaa myös keskeisille järjestelmätoimittajille.

  6. Seuraava kokous
    • Rakennerahastoille oma aloituskokous.
    • Tällä ryhmällä kokous sitten kun tietomalli pidemmällä ja kun pilotointia oltaisiin valmiita aloittelemaan.
    • Loka-marraskuussa keskusteluja järjstelmätoimittajien kanssa.
    • Joulukuun aikana kokous. DOODLE.

  7. Kokouksen päättäminen
    1. Kokous päätettiin klo 13.39.


  • No labels