Päivitetty 14.2.2024

Johdanto

Tämän katsauksen tarkoitus on muodostaa tilannekuva korkeakoulutuksen digitalisaation ajankohtaisista kansainvälisistä aloitteista, verkostoista ja palveluista, painottuen erityisesti koulutus- ja opetusyhteistyöhön. Dokumentin tarkoitus ei ole tarjota kattavaa kuvaa kaikista kansainvälisistä aloitteista, verkostoista ja palveluista, vaan siinä on pyritty tunnistamaan suomalaisen korkeakoulukentän kannalta oleellisimmat asiat. Lisäksi dokumenttia ylläpidetään siten, että siitä voidaan poistaa vanhentuneita kohtia ja toisaalta sinne lisätään uusia kohtia käyttäjien tarpeiden mukaan. Nykyisessä eli neljännessä versiossa on painotettu aikaisempaa enemmän EU-tason aloitteita, että dokumentista saa paremmin kokonaiskuvan siitä, miten kokonaisuus ylätasolla rakentuu ja miten asiat liittyvät toisiinsa.

Dokumentaatio koostuu neljästä osasta. Ensimmäisenä kuvataan korkeakoulutuksen digitalisaation kannalta relevantteja EU:n toimintapoliittisia linjauksia, ohjelmia ja olennaisimpia rahoitusvälineitä. Toinen osa esittelee korkeakoulutukseen liittyviä viitekehyksiä. Kolmas osuus koostuu verkostoista, jotka on tunnistettu ajankohtaisiksi korkeakoulujen digitalisaatioon liittyvän yhteistyön näkökulmasta ja jotka voivat toimia tärkeinä tietolähteinä esim. korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisaation tiekartan ka.csc.fi ylläpidon näkökulmasta. Viimeisenä kokonaisuutena dokumentaatiossa on kuvattu kansainvälisessä yhteistyössä toteutettuja teknisiä ratkaisuja, joita voidaan jatkossa hyödyntää kansainvälisesti ja kansallisesti eri palveluissa sekä varmistaa näiden palveluiden yhteentoimivuus. 

CSC ylläpitää tilannekuvaa osana opetus- ja kulttuuriministeriön palveluostoa. Dokumentaatiota päivitetään säännöllisin väliajoin ja myös korkeakouluilla on mahdollisuus esittää lisäyksiä dokumentaatioon lähettämällä ehdotus lisäyksestä sekä lyhyt kuvaus ehdotetusta kokonaisuudesta CSC:n yhteiseen yhteysosoitteeseen opi@csc.fi. Korkeakoulujen toivotaan myös toimittavan tietoja mahdollisesta omasta toiminnastaan osana tässä katsauksessa esitettyjä verkostoja, palveluita tai projekteja.

Sisällysluettelo 

 Kuva 1. Selvityksessä käsitellyt kansainväliset projektit ja palvelut hahmotettuna OPI-viitearkkitehtuurin oppijan polulla.

1. Keskeiset Euroopan unionin aloitteet ja ohjelmat koulutuspolitiikan ja digitalisaation alalla

1.1 Eurooppalainen koulutusalue (European education area)

Eurooppalainen koulutusalue on Eurooppa-neuvoston kehotuksista noussut komission tavoite, jonka mukaan kaikille nuorille on oltava saatavilla laadukasta koulutusta, nuorten on voitava opiskella ja löytää työtä Euroopan unionin alueelta. Eurooppalaisen koulutusalueen tavoitteena on muun muassa yhdenmukaistaa eurooppalaista korkeakoulukenttää ja luoda askelmerkit sen saavuttamiseksi. Erityisesti tiiviimpi korkeakouluyhteistyö edistäisi komission mukaan yhteistä eurooppalaista elämäntapaa.

Eurooppalaisen koulutusalueen saavuttamiseksi komissio kehittää erilaisia tavoitteita, joista kaksi ensimmäistä toimenpidepakettia on julkaistu vuonna 2018. Edellisten toimenpidekausien tuloksia voi tarkastella täältä (ET2020 portaali).

Toimenpidepakettien keskeisenä sisältönä ovat muun muassa digitaaliset taidot, elinikäisen oppimisen avaintaidot, vahvistettu Erasmus+-ohjelma ja eurooppalainen koulutusyhteistyö. Lisäksi keskeisessä roolissa ovat eurooppalainen opiskelijakortti -aloite sekä eurooppalaiset yliopistot -aloite.

Komissio julkaisi syyskuussa 2020 eurooppalaisesta koulutusalueesta tiedonannon, jossa kuvataan koulutusalueen täytäntöönpanoa vuoteen 2025 mennessä. Tiedonannossa hahmotetaan, miten yhteistyön avulla voidaan parantaa mm. jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien laatua sekä osallistuvuutta. Eurooppalaisella koulutusalueella on kuusi ulottuvuutta:

• laatu
• osallisuus ja sukupuolten tasa-arvo
• vihreä ja digitaalinen siirtymä
• opettajat ja kouluttajat
• kolmannen asteen koulutus (korkeakoulutus)
• geopoliittinen ulottuvuus

Tiedonannossa ehdotetaan puitteita jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön sekä koulutusalan sidosryhmien osallistumiseen uudistuksiin kannustamiseksi ja seuraamiseksi. Puitteisiin on sisällytetty myös raportointi- ja analyysirakenne sekä sovitut koulutustavoitteet. Tiedonannossa on esitelty myös keinoja ja välitavoitteita koulutusalueen toteuttamiseksi Erasmus+-ohjelman tuella. Koulutusalue toimii yhteisvaikutteisesti Euroopan osaamisohjelman, uudistetun ammatillista koulutusta koskevan politiikan sekä eurooppalaisen tutkimusalueen kanssa.

Neuvosto hyväksyi 18.2.2021 päätöslauselman eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030).

Eurooppalaisen koulutusalueen väliarviointi on käynnissä. Siinä tarkastellaan koulutusalueen perustamisen vaikuttavuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja lisäarvoa. Arvioinnin perusteella neuvosto voi tehdä tarvittavat mukautukset vuosia 2026–2030 varten.

1.1.1 Korkeakoulustrategia

EU neuvosto hyväksyi päätelmät korkeakoulustrategiasta ja suosituksen korkeakoulujen yhteistyön syventämisestä 5.4.2022. Eurooppalaisesta strategiasta korkeakoulujen aseman vahvistamiseksi Euroopan tulevaisuutta silmällä pitäen annetuissa päätelmissä kehotetaan tukemaan eurooppalaista yhteistyötä keskittyen neljään tavoitteeseen: 

• vahvistetaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen eurooppalaista ulottuvuutta
• edistetään Euroopan roolia ja johtajuutta globaalisti 
• vahvistetaan Euroopan elpymistä ja reagointia vihreään ja digitaaliseen siirtymään 
• syvennetään Eurooppaan kuulumisen tunnetta

Korkeakoulustrategiaan kuuluu neljä lippulaiva-aloitetta, joilla eurooppalaista korkeakouluyhteistyötä voidaan tukea:

• Eurooppalaiset yliopistot -aloitteen allianssien lisääminen: vähintään 60 eurooppalaista yliopisto-allianssia, joissa on mukana yli 500 korkeakoulua vuoden 2024 puoliväliin mennessä
• Eurooppalaisten korkeakouluallianssien lainsäädännön ja oikeudellisen aseman luominen: pilotointi Erasmus+ -ohjelman alla vuoden 2024 puoliväliin mennessä
• Yhtenäinen eurooppalainen tutkinto (yhteinen tutkinto, joka perustuu yhteisiin eurooppalaisiin kriteereihin): pilotointi Erasmus+ -ohjelman alla
• Eurooppalaisen opiskelijakortin yleinen käyttöönotto: eurooppalaisen opiskelijatunnisteen käyttöönotto kaikille opiskelijaliikkujille vuonna 2022 ja kaikille korkeakouluopiskelijoille 2024 puoliväliin mennessä

1.1.2 Eurooppalaiset yliopistot -aloite (European Universities Initiative) 

Euroopan komission rahoittama Erasmus+-rahoitteinen Eurooppalaiset yliopistot -aloite on osa eurooppalaisen koulutusalueen luomista. Päivitettynä tavoitteena on muodostaa vähintään 60 eurooppalaista yliopistoa-allianssia vuoteen 2024 mennessä.

Aloitteen tavoitteena on yhteinen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kehittämisen strategia, Eurooppalainen korkeakoulukampus, innovatiivista pedagogiikkaa hyödyntävät monialaiset opinto-ohjelmat, henkilökunnan sujuva liikkuvuus verkostossa sekä eurooppalaiset tiimit ratkomassa yhteiskunnallisia haasteita. 

Verkostoihin voivat osallistua sellaiset korkeakoulut, joilla on Erasmus-peruskirja. Partnereita täytyy olla vähintään kolme korkeakoulua kolmesta eri ohjelmamaasta. Lisäksi maantieteellinen tasapaino on yksi kriteeri. Hakukriteereistä ja aikatauluista löytyy lisätietoja OPH:n sivuilta Eurooppalaiset yliopistot.

Kolmessa rahoitushaussa mukaan on valittu tähän mennessä 44 eurooppalaista korkeakouluverkostoa, joissa on mukana yli 340 korkeakoulua, 31 maasta. Suomalaiset korkeakoulut ovat mukana 19:ssa Eurooppalaiset yliopistot -verkostossa.

• CHARMEIGHT: Challenge-Driven, Accessible, Research-based and Mobile European University, Åbo Akademi
• ECIUn+: ECIU University, Tampereen yliopisto
• EC2U: European Campus of City-Universities, Turun yliopisto
• ENGAGE.EU: The European University Engaged in Societal Change, Hanken Svenska handelshögskolan   
• EULiST: European Universities Linking Society and Technology, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT  
• EUNICE - European University for Customised Education, Vaasan yliopisto
• EU4DUAL: European Dual Studies University, Savonia-ammattikorkeakoulu
• E3UDRES2, Engaged and Entrepreneurial European University as Driver for European Smart and Sustainable Regions, Jyväskylän ammattikorkeakoulu  
• FORTHEM: Fostering Outreach within European Regions, Transnational Higher Education and Mobility, Jyväskylän yliopisto
• INGENIUM: INGENIUM – European University, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
• IN.TUNE: Innovative Universities in Music & Arts in Europe, Taideyliopisto   
• INVEST: INnoVations of REgional Sustainability: European UniversiTy Alliance, Karelia-ammattikorkeakoulu
• RUN-EU: Regional University Network – European University, Hämeen ammattikorkeakoulu
• ULYSSEUS: An open to the world, persons-centred and entrepreneurial European University for the citizenship of the future, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
• UNA.Universitas: Una Europa, Helsingin yliopisto
• UNIC: The European University of Post-Industrial Cities, Oulun yliopisto
• Unite: UNITE! University Network for Innovation, Technology and Engineering, Aalto-yliopisto
• UREKA SHIFT: Urban Research and Education Knowledge Alliance, Metropolia- ammattikorkeakoulu
• YUFE 2030: Young Universities for the Future of Europe Alliance, Itä-Suomen yliopisto

Vuonna 2024 rahoitusta on haettavissa kahdessa eri aiheessa:

• tuki uuden Eurooppalaiset yliopistot -verkoston perustamiseen (alustava budjetti 187,7 miljoonaa euroa)
• tukea Community of Practice toiminnan luomiseen Eurooppalaiset yliopistoille (alustava budjetti 1,5 miljoonaa euroa)

Eurooppa-yliopistoaloitteen täysimittainen täytäntöönpano tapahtuu Erasmus+ -ohjelman puitteissa vuosina 2021–2027.

Komissio myönsi alkuvuodesta 2023 rahoitusta neljälle projektille yliopistoverkostojen oikeudellisen aseman perustamisen ja mahdollisuuksien selvittämiseksi. Tampereen yliopisto on mukana ESEU A European Status for ECIU University -hankkeessa.

1.1.3 Eurooppalainen yhteistutkinto 

Eurooppalainen yhteistutkinto, eli yhteinen tutkinto, joka perustuu yhteisiin eurooppalaisiin kriteereihin, on yksi yliopistostrategian neljästä lippulaivahankkeesta. Komissiolta on odotettavissa vuoden 2024 toisella vuosineljänneksellä esitys eurooppalaisesta yhteistutkinnosta, joka tulee tukemaan eurooppalaisen koulutusalueen rakentamista.

Komissio myönsi alkuvuodesta 2023 rahoitusta kuudelle projektille testata eurooppalaista tutkintojen laatuleimaa. Aalto yliopisto on mukana eurooppalaista tutkintomerkintää selvittävässä ETIKETA FilmEU Degree label -hankkeessa. Vuoden 2024 jälkeen pilottien tuloksia analysoidaan.

1.1.4 Eurooppalaista opiskelijakorttia koskeva aloite (European student card initiative) 

Eurooppalaista opiskelijakorttia koskeva aloite pyrkii yksinkertaistamaan ja tehostamaan Erasmus+-vaihtoon liittyviä hallintoprosesseja. Sen tavoitteena on kehittää vihreämpää, digitaalista, osallistavampaa ja sujuvampaa Erasmus+-ohjelmaa ja liikkuvuutta.  

Vuonna 2023 siihen sisältyy kolme liikkuvuutta edistävää ratkaisua:

• Eurooppalainen opiskelijakortti
• Erasmus+ -sovellus
• Erasmus Without Paper (EWP)

Eurooppalainen opiskelijakortti luo korkeakouluopiskelijoille yhteisen eurooppalaisen identiteetin. Opiskelijastatuksen voi näin tarkistaa helposti kaikkialla Euroopassa. Kortti koostuu "ESC-reitittimestä", joka toimii tietokantana korttiin liittyville tiedoille. Jo 1,55 miljoonalla opiskelijalla on eurooppalainen opiskelijakortti (marraskuu 2022).

Aloite linkittyy seuraaviin projekteihin: 2015–2018 Erasmus Without Paper ja EMREX -projektit, 2016-2017 European Student Card -projekti, 2019-2020 MyAcademicID-projekti ja 2020-2022 European Digital Student Service Infrastructure (EDDSI). 

1.1.5 Pienet osaamiskokonaisuudet eli micro-credentials 

Pienet osaamiskokonaisuudet (micro-credentials, mikrokredentiaalit, mikrotutkinnot) todistavat oppijan läpikäymän lyhytkestoisen oppimiskokonaisuuden (mm. kurssit, koulutusjaksot) ja tarjoavat joustavan tavan yksilölle kehittää osaamistaan ja pätevyyttään niin ammatillisessa kuin henkilökohtaisessa kontekstissa. Pienet osaamiskokonaisuudet vahvistavat elinikäistä oppimista. 

Euroopan neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2022 suosituksen pienten osaamiskokonaisuuksien standardoimiseksi. Uusi suositus esittää standardointielementtejä pienille osaamiskokonaisuuksille ja lähtökohtia niiden luomiselle ja myöntämiselle. Suosituksessa eritellään vakiotiedot, joiden tulee löytyä todistuksesta.

Suosituksessa luetellaan alla olevat 10 periaatetta pienten osaamiskokonaisuuksien suunnittelulle ja myöntämiselle:

• Laatu (Quality)
• Avoimuus (Transparency)
• Merkityksellisyys (Relevance)
• Luotettava arviointi (Valid assessment)
• Oppimispolut (Learning pathways)
• Tunnistaminen (Recognition)
• Siirrettävyys (Portable)
• Oppijakeskeisyys (Learner-centred)
• Todistusvoimaisuus (Authentic)
• Tiedotus ja opastus (Information and guidance)

Pienten osaamiskokonaisuuksien standardointi on askel eurooppalaisen koulutusalueen saavuttamiseksi sekä komission digitavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö on perustanut työryhmän määrittelemään korkeakoulujen osaamiskokonaisuuksia ja tukemaan niiden käyttöönottoa https://okm.fi/hanke?tunnus=OKM011:00/2023

Euroopan koulutusalueen strategisen kehyksen aikuiskoulututustyöryhmä (AL) tukee valmiuksien kehittämistä mm. liittyen suositukseen pienistä osaamiskokonaisuuksista. Myös useat EU-projektit ja yliopistoallianssit kehittävät pieniä osaamiskokonaisuuksia ja niihin liittyviä palveluita.

1.1.6 Eurooppa liikkeellä – oppimiseen liittyvän liikkuvuuden mahdollisuudet kaikille 

Komissio antoi marraskuussa 2023 ehdotuksen neuvoston suositukseksi koskien oppimiseen liittyviä liikkuvuuden mahdollisuuksia. Aloitteen tavoitteena on lisätä oppimiseen liittyvää liikkuvuutta kaikilla oppimisen aloilla ja tasoilla. Se on keskeinen osa eurooppalaisen koulutusalueen saavuttamisessa. Siinä tunnistetaan rajat ylittävän oppimiseen liittyvän liikkuvuuden esteitä, annetaan ohjeita niiden välttämiseksi, korostetaan oppimiseen liittyvän liikkuvuuden etuja ja mahdollisia liikkuvuuden kannustimia, pyritään tekemään liikkuvuudesta sosiaalisesti osallistavampaa, ympäristöystävällisempää ja yhdistettyä digitaalisiin oppimismahdollisuuksiin. Neuvoston odotetaan hyväksyvän suositukset keväällä 2024.

1.1.7 Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma (2021-2027) 

 Euroopan komissio hyväksyi syyskuussa 2020 uuden digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman. Suunnitelma on jatkoa vuosien 2018–2020 suunnitelmalle, jonka painopisteitä olivat digiteknologian käytön tehostaminen opetuksessa ja oppimisessa, digitaalisessa muutoksessa tarvittavien digitaitojen ja osaamisen kehittäminen sekä koulutuksen parantaminen tehostamalla tutkimustietojen analysointia ja ennakointia.

Uusi toimintasuunnitelma kattaa vuodet 2021–2027 ja sillä on kaksi strategista painopistettä:

• Tehokkaan digitaalisen koulutusekosysteemin kehittäminen
• Digitaaliseen muutokseen tarvittavien digitaitojen ja -osaamisen parantaminen

Näiden täytäntöönpano on jaettu kolmeentoista eri tahdissa etenevään vaiheeseen. Monen vaiheen osalta on tapahtunut paljon edistystä:

• Eurooppalaisen digitaalisten taitojen viitekehys DigComp 2.2 (maaliskuu 2022) tähtää digitaalisen muutokseen tarvittavien taitojen ja osaamisen kartoittamiseen.
• Eettiset ohjeet tekoälyn ja datan käytöstä opetuksessa ja oppimisessa (lokakuu 2022), sisältäen käytännön tukea ja neuvoja pääasiassa perus- ja toisen asteen opettajille.
• Neuvoston suositukset (marraskuu 2023) perustuen strategiseen vuoropuheluun jäsenmaiden kanssa (2021-2023)
  • suositus onnistuneen digitaalisen koulutuksen mahdollistavista tekijöistä, jossa kehotetaan jäsenmaita varmistamaan, että laadukas ja osallistava digitaalinen koulutus on kaikkien saatavilla.
  • suositus digitaalisten taitojen koulutustarjonnan parantamisesta, jossa kehotetaan jäsenmaita aloittamaan digitaalisten taitojen koulutus varhaisessa vaiheessa ja kaikilla koulutustasoilla.
• komissio valmistelee digitaalisten taitojen todistuksen (EDSC) käyttöönottamista. EDSC olisi Euroopassa tunnustettu ja hyväksytty todistus, joka helpottaisi digitaitojen tunnistamista ja todentamista. Se perustuu DigComp-viitekehykseen. Todistusta on pilotoitu vuonna 2023 ja se on tarkoitus julkaista ja ottaa käyttöön vuonna 2024.

Toimintasuunnitelmassa otetaan huomioon myös kokemukset Covid19 -kriisistä, jonka aikana teknologian käyttö koulutuksessa ja opetuksessa lisääntyi merkittävästi.

Eurooppalainen digitaalisen koulutuksen keskus, European Digital Education Hub (EDEH), perustettiin tukemaan toimintasuunnitelman tavoitteita sekä lisäämään yhteistyötä ja tiedonvaihtoa EU:ssa. EDEH on avoin yhteistyöalusta digitaalisen koulutuksen sidosryhmille. Euroopan komissio perusti syksyllä 2023 EDEH:in alaisen työryhmän, EDEH workgroup on interoperability, jonka keskiössä on korkeakoulutuksen yhteentoimivuusperiaatteiden suunnittelu ja kehittäminen. Lue lisää ryhmästä Kansainvälinen verkostotoiminta -osioista.

Euroopan koulutusalueen strategisen kehyksen digitaalista koulutusta käsittelevä työryhmä: oppiminen, opettaminen ja arviointi (DELTA) – on perustettu edistämään vastavuoroista oppimista sekä tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä. Työryhmä tukee digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman toteuttamista.

1.2 Asetus tekoälyn harmonisoiduksi sääntelyksi (Artificial Intelligence Act) 

Euroopan komissio on osana Euroopan digitaalistrategiaa ehdottanut tekoälyjärjestelmiä koskevia sääntöjä, tekoälyasetusta. Sen tavoitteena on varmistaa, että järjestelmät eivät vaaranna ihmisten turvallisuutta, terveyttä tai perusoikeuksia. Järjestelmiä säädellään niiden aiheuttamien riskien perusteella ja ne luokitellaan neljään kategoriaan: 

1. Riski on vähäinen tai olematon - vapaa käyttö
2. Vähäinen riski - avoimuusvelvoitteet
3. Suuri riski - vaatimuksia ja velvoitteita
4. Ei hyväksyttävä - kielletään

Koulutuksen osalta korkean riskin kategoriaan kuuluu esimerkiksi opiskelijavalinnat ja arviointi, joka voi määrittää henkilön pääsyn tiettyyn koulutukseen ja työuralle (Ehdotus asetukseksi, Liite III, kohta 3). Asetuksen mukaan tällaisia järjestelmiä saisi käyttää, mutta niitä arvioitaisiin huolellisesti sekä ennen markkinoille saattamista että koko niiden elinkaaren ajan.

Jäsenmaat ja Euroopan parlamentti saavuttivat yhteisymmärryksen tekoälyasetuksesta joulukuussa 2023. Neuvoston tiedotteen mukaan asetusta ei kuitenkaan sovelleta tekoälyjärjestelmiin, joita käytetään yksinomaan tutkimus- ja innovaatiotarkoituksiin.

1.3 Yhteentoimiva Eurooppa -säädös ja korkeakoulutuksen eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet  

Komissio antoi marraskuussa 2022 ehdotuksen julkisen sektorin yhteentoimivuuspolitiikan vahvistamisessta tavoitteena Yhteentoimiva Eurooppa. Sen tarkoituksena on luoda uusi yhteistyökehys julkisen sektorin yhteentoimivuudelle. Se auttaisi yhteistyössä, tiedon jakamisessa ja julkisten palveluiden tarjoamisessa saumattomasti yli maa-, sektori- ja organisaatiorajojen. EU:n lainsäätäjät saavuttivat alustavan sopimuksen tekstistä marraskuussa 2023. Esitykseen sisältyy: 

• Yhteentoimiva Eurooppa -lautakunta, joka voi sopia yhteisistä uudelleenkäytettävistä resursseista, tukea innovaatioita ja päivittää Euroopan yhteentoimivuuskehystä. 
• Yhteentoimiva Euroopa -yhteisö.
• Velvoite arvioida tietotekniikkajärjestelmien muutosten vaikutuksen rajat ylittävään yhteentoimivuuteen EU:ssa.
• Yhteentoimiva Eurooppa -portaali yhteentoimivuusratkaisuille, tiedon jakamiselle ja yhteisölle.

Komissio on luvannut esittää korkeakoulutuksen yhteentoimivuusperiaatteet ja perustanut eurooppalaisen digitaalisen koulutuksen keskuksen alaisen työryhmän, EDEH workgroup on interoperability, jonka tarkoituksena on osallistua kehyksen luomiseen ja tukea yhteistyötä datan ja osaamisen vaihtoa korkeakoulujen välillä. 

Periaatteet tullaan kehittämään kolmessa vaiheessa:

• Marraskuuhun 2023 mennessä asiantuntijaryhmä kehittää luonnoksen arkkitehtuurista infrastruktuurille ja korkeakouluallianssit kutsutaan arvioimaan ja kommentoimaan ehdotusta
• Kesäkuuhun 2024 mennessä mukaan kutsutaan laajempi joukko korkeakoulujen edustajia keräämään käyttötapauksia, haasteita, pullonkauloja ja identifioimaan kaavoja ja protokollia standardoidun kehyksen luomiseen
• Helmikuuhun 2025 mennessä työryhmä tuottaa lopulliset yhteentoimivuusperiaatteet, joka sisältää käytännön ohjeita sen toteuttamiseen, ylläpitoon ja hallintoon

1.4 Rahoitus

Erasmus+ on keskeisimpiä korkeakoulutuksen alalla olevia rahoitusinstrumentteja. Erasmus+ -ohjelma tarjoaa nuorille, opiskelijoille ja aikuisille mahdollisuuksia kansainvälistymiseen ja rahoitusta kouluttautumiseen, opiskeluun tai harjoitteluun ulkomailla. Lisäksi ohjelma tarjoaa oppilaitoksille ja organisaatioille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.

Erasmus+ ohjelman keskeisimmät tavoitteet rahoituskaudella 2021-2027 ovat:

• tukea ihmisten koulutuksellista, ammatillista ja henkilökohtaista kehitystä koulutuksen, nuorison ja urheilun alalla Euroopassa ja kumppanimaissa
• edistää kestävää kasvua, työllisyyttä, sosiaalista koheesiota ja innovaatioita
• vahvistaa eurooppalaista identiteettiä ja aktiivista kansalaisuutta.

Ohjelmassa painotetaan erityisesti inkluusiota, digitaalisuutta, vihreyttä sekä yhteiskunnallista osallistumista. Hakukuulutukset julkaistaan EU:n koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston EACEA:n verkkosivuilla.

Lisäksi koulutukseen ja tutkimukseen suunnattuja hakukuulutuksia löytyy mm. komission koulutussivustolta (kts. yllä).

Digitalisaatio on keskeinen painopiste nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021-2027. Digitalisaatiota tuetaan komission erityisesti Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kautta. Ohjelman painopistealat ovat:

• suurteholaskenta
• tekoäly
• kyberturvallisuus
• pitkälle viety digitaalinen osaaminen
• digiteknologioiden laaja käyttö koko taloudessa ja yhteiskunnassa

Muita digitalisaatioon keskittyviä rahoitusvälineitä ovat Verkkojen Eurooppa, jonka digitalisaatioon keskittyvistä määrärahoista rahoitetaan digitaalisten yhteyksien infrastruktuureja, muun muassa hankkeita, jotka edistävät digitaalisia sisämarkkinoita.

Horisontti Eurooppa, eli EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma, rahoittaa kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavia tutkimus- ja innovointihankkeita ja yksittäisten tutkijoiden tutkimushankkeita.

2. Viitekehykset

2.1 Eurooppalainen tutkintojen viitekehys

Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (European Qualifications Framework, EQF) tarkoituksena on helpottaa eri maiden koulutusjärjestelmien vertailua yhtenäisen mallin pohjalta. Se on yhteensopiva eurooppalaisen korkeakoulututkintojen viitekehyksen (European Higher Education Area Qualifications Framework) kanssa.

Viitekehyksessä on kahdeksan vaatimustasoa, jotka on määritelty osaamistavoitteiden kautta. Tasot kuvaavat kuinka oppijan tiedot, taidot ja vastuu lisääntyvät tämän edetessä tasolta toiselle. Tämä mahdollistaa selkeämmän tiedon saamisen siitä, mitä osaamista tutkinnon haltijalta voi odottaa. Viitekehyksen avulla eri Euroopan maiden tutkintoja on helppo vertailla, joka helpottaa esimerkiksi työntekijöiden rajat ylittävää liikkuvuutta.

Suomen tutkintojen viitekehys perustuu EQF:n malliin. Tähän mennessä 38 maata on virallisesti linkittänyt kansalliset tutkintojen viitekehykset eurooppalaisen tutkintojen viitekehykseen. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys ei kuitenkaan esimerkiksi automatisoi tutkintojen tunnustamista EU:n jäsenvaltioiden kesken mutta voi helpottaa sitä.

2.2 European Framework for Digitally Competent Educational Organisations (DigCompOrg Framework)

Euroopan komission tuottama DigCompOrg-viitekehys on tarkoitettu tukemaan eri koulutustoimijoiden visioita ja missioita laadukkaasta koulutuksesta. Digitaalisten oppimisteknologioiden integroinnille DigCompOrg-viitekehyksen näkökulmasta keskeisiä ulottuvuuksia ovat pedagoginen, teknologinen ja organisatorinen ulottuvuus, joiden prosesseihin tarvitaan muutosta. Tarkoituksena on tarjota kokonaisvaltainen ja yleispätevä käsitteellinen viitekehys, joka kuvastaa prosessin kaikkia näkökulmia, jotka mahdollistavat digitaalisen oppimisen integroinnin eri koulutustoimijoille eri sektoreilla.

DigCompOrg-viitekehyksellä on seitsemän avainelementtiä ja 15 alielementtiä, jotka ovat yhteisiä kaikille koulutussektoreille. Jokaiselle elementille on omat kuvaajansa, joita on yhteensä 74. Elementit ja kuvaajat kuvataan diagrammissa, joka on jaettu eri sektoreihin, jotka kuvaavat elementtien välisiä suhteita ja riippuvuuksia.

Kuva 2. DigCompOrg Framework.

DigCompOrg-viitekehyksen tarkoituksena on rohkaista koulutusalalla toimivia organisaatioita itsearviointiin ja itsereflektointiin digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan käyttöönotossa. Sen tarkoituksena on myös mahdollistaa poliittisille päättäjille sellaisten ohjelmien ja projektien suunnittelu ja toimeenpano, joilla voidaan integroida digitaalisia oppimisteknologioita koulutuksen järjestelmiin. Viitekehys keskittyy nimenomaan opetukseen, oppimiseen, arviointiin ja niihin liittyvään opetusta tukevaan toimintaan eikä hallinnollisiin tai johtamiseen keskittyviin järjestelmiin, joita organisaatiossa on käytössä.

2.3 ESCO-luokitus 

ESCO, eurooppalainen taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokitus, (European Skills, Competences, Qualifications and Occupations) on luokitus, jota voidaan hyödyntää yhteisten tietomallien rakentamisessa ja siten yhteentoimivien palveluiden kehittämisessä. ESCO-luokituksessa määritetään ja luokitellaan taitoja, osaamista, tutkintoja ja ammatteja, jotka ovat merkityksellisiä Euroopan työmarkkinoiden sekä opetus- ja koulutusalan kannalta. Luokitusjärjestelmä esittää systemaattisesti näiden väliset suhteet, ja sen kehitys perustuu avoimuudelle. ESCO-luokitusta voidaan hyödyntää sovelluksissa, jotka tuottavat esimerkiksi työnhakualgoritmeja. Myös Europassi hyödyntää ESCO-luokitusta. Luokitukseen on odotettavissa merkittävä päivitys, ESCO v1.2, toukokuussa 2024.

3. Kansainvälinen verkostotoiminta

Tässä osiossa on kuvattu esimerkinomaisesti korkeakoulujen koulutus- ja opetusyhteistyön näkökulmasta ajankohtaisia kansainvälisiä verkostoja. CSC:n kansainvälistä toimintaa on kuvattu julkisesti verkkosivuilla: https://www.csc.fi/tki-toiminta.

Koonti verkostojen tapahtumista on löydettävissä korkeakoulujen yhteistyöalueelta: https://wiki.eduuni.fi/x/ZxXTB.

Tällä hetkellä selvityksessä kuvatut verkostot:

3.1 European Association for International Education (EAIE)

European Association for International Education (EAIE) on eurooppalainen kansainväliseen koulutusyhteistyöhön keskittyvä voittoa tavoittelematon organisaatio. Organisaation toiminnan tavoitteena on jakaa parhaita käytäntöjä ja kouluttaa asiantuntijoita vastaamaan kansainvälistymisen haasteisiin, luoda alusta strategiselle tiedon vaihdolle, ja luoda verkostoja euroopanlaajuisesti. 

EAIE tarjoaa erityisesti koulutusta, työpajoja, akatemioita ja muita tiedon jakoon keskittyviä toiminnan muotoja. EAIE-konferenssi järjestetään kerran vuodessa. Tapahtuma on Euroopan suurin ja kattavin korkeakoulutukseen keskittyvä tapahtuma, johon osallistuu yli 5000 asiantuntijaa ympäri maailman. 

EAIE:n jäseneksi voivat liittyvä vain yksittäiset henkilöt. Organisaatiot eivät voi olla EAIE:n jäseniä. Suomalaisista korkeakouluista kohderyhmänä ovat erityisesti kansainvälisen yhteistyön parissa työskentelevät asiantuntijat.

EAIE tarjoaa mahdollisuuden esitellä kansainvälisessä yhteistyössä ja kansallisesti tuotettuja ratkaisuja, rakentaa uusia yhteistyömahdollisuuksia ja verkostoitua kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. 

3.2 EDUCAUSE 

EDUCAUSE on voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka keskeisenä tavoitteena on edistää korkeakoulutuksen kehittymistä informaatioteknologian avulla ja tuoda yhteen korkeakoulutuksen kehittämiseen sitoutuneet IT-johtajat ja -asiantuntijat ympäri maailman. 

EDUCAUSE-yhteisöön kuuluu yli 100 000 yhteisön jäsentä noin 45 maasta. EDUCAUSEn jäsenorganisaatiot palvelevat yhteensä yli 16 miljoonaa opiskelijaa. EDUCAUSE tekee aktiivisesti tutkimusta ja tuottaa laajasti erilaisia materiaaleja avoimeen käyttöön. Organisaatio julkaisee EDUCAUSE Review -lehteä sekä kirjoja ja muita julkaisuja. Keskeinen julkaisu on mm. vuosittaisen EDUCAUSE konferenssin yhteydessä julkaistava seuraavan vuoden TOP 10 IT Issues, jota myös Suomessa on hyödynnetty laajalti kansainvälisten trendien seurannassa. Vuosittainen konferenssi järjestetään tavallisesti loka-marraskuussa.

Suomesta EDUCAUSEn jäsenistöön kuuluu tällä hetkellä neljä korkeakoulua: Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Aalto-yliopisto ja Tampereen yliopisto. Yksittäisiä henkilöjäseniä Suomesta on lähes 50. 

EDUCAUSEn seurantatietoa esim. tulevista trendeistä on hyödynnetty muun muassa tiekartta- ja arkkitehtuurityössä korkeakoulujen toiminnan tueksi. EDUCAUSE-konferenssi tarjoaa mahdollisuuden kartoittaa tapausesimerkkejä maailmalta niin teknisistä ratkaisuista kuin tavoista järjestää korkeakoulujen toimintoja.

Useat suomalaiset korkeakoulut osallistuvat myös EDUCAUSEn ECAR Student Study -kyselyyn, jolla kartoitetaan opiskelijoiden teknologian käyttökokemuksia ja näkemyksiä sen hyödyntämisestä korkeakouluopiskelussa. Kyselyn tuloksia käytetään korkeakouluissa muun muassa opetuksen ja palveluiden kehittämisen työkaluna sekä kansallisella tasolla korkeakoulujen digitalisaatiokehityksen seuraamiseen. Kyselyn tulokset mahdollistavan myös vertailutiedon saamisen Suomen korkeakoulutuksen kehityksestä kansainvälisesti. Suomalaisten korkeakoulujen kyselystä vastaavien ECAR-ryhmän koonti vuoden 2019 kyselyn tuloksista on luettavissa täällä. 

3.3 EUNIS 

EUNIS (European University Information Systems Organization) on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka on perustettu vuonna 1993. EUNISilla on yli 100 jäsentä ja sen jäsenistö koostuu korkeakouluista (yliopistot, ammattikorkeakoulut) sekä yritys- ja yksityisjäsenistä. EUNISin toiminnan keskeinen tavoite on tuoda yhteen korkeakoulutuksen asiantuntijoita ympäri Eurooppaa kouluttautumaan, jakamaan tietoa ja rakentamaan pitkäjänteistä yhteistyötä. Tapahtumiin osallistuu laajasti asiantuntijoita korkeakouluista eri tasoilta. 

Suomi on tunnistettu yhdeksi aktiivisimmista maista EUNISin toiminnassa ja tunnustettu organisaation kannalta tärkeäksi toimijaksi. EUNISin kautta jaetaan tietoa kansallisista ratkaisuista ja kehityspoluista ja rakennetaan pitkäjänteistä eurooppalaista yhteistyötä. EUNISin kautta ylläpidetään kokonaisnäkymää eurooppalaiseen korkeakoulutuksen kenttään, mikä tukee kansallista kehitystyötä niin järjestelmä- kuin ekosysteemitasolla. Tietoisuus Suomesta ja suomalaisesta korkeakoulujärjestelmästä kasvaa aktiivisen osallistumisen ja mm. Suomessa järjestettyjen tilaisuuksien kautta. EUNISin kautta CSC on rakentanut kattavan verkoston kansainvälisiä kollegoita ja koulutuksen IT:n asiantuntijoita, joiden kanssa on yhteistyössä jaettu kokemuksia, parhaita käytäntöjä sekä tietoja omien ratkaisujen rakentamiseksi. CSC rakentaa näin pitkäjänteistä yhteistyötä ja ylläpitää sitä korkeakoulutuksen IT:n eri tasojen ja toimijoiden kanssa.

EUNISin suurin tapahtuma on vuosittain järjestettävä konferenssi. EUNISin ympärivuotisen toiminnan keskiössä ovat eri aihealueisiin keskittyvät Task Forcet ja Special Interest Groupit (SIG), jotka järjestävät säännöllisesti omia tapaamisiaan ja yleisötapahtumia, kuten webinaareja ja työpajoja, joiden keskeisenä tavoitteena on jakaa tietoa ja parhaita käytäntöjä eri maiden välillä sekä rakentaa yhteistyötoimintaa. Työryhmä ja SIG-toimintaan osallistumisen vahvistaminen on konkreettinen ja tehokas tapa varmistaa kansallisten ratkaisujen kansainvälinen yhteentoimivuus.

EUNISin työryhmiä ja SIGejä:

• Learning and teaching SIG

• Diplomas & Micro-Credentials SIG

• Business Intelligence (BI) SIG

• Enterprise Architecture (EA) SIG (suomalaisten korkeakoulujen KA-SIG -verkosto on aktiivisesti mukana ryhmän toiminnassa)

• Student Mobility

• Benchmarking (BencHEIT)

• Information Security (InfoSec)

• Cloud Management Community Group

• AR/VR SIG

Suomalaiset korkeakoulut ja muut koulutuskentän organisaatiot ovat aktiivisesti osallistuneet EUNISin toimintaan. CSC tukee yhteistyön ylläpitämistä osallistumalla mm. EUNIS:n hallitus- ja SIG-toimintaan. EUNIS:n kautta saadaan syötettä kansallisen toiminnan tueksi kartoittamalla muissa jäsenmaissa toteutettuja ratkaisuja ja linjauksia. EUNIS tarjoaa alustan esitellä ja kerätä näkemyksiä suomalaisen korkeakoulukentän keskeisistä hankkeista. 

3.4 GÉANT ja NORDUnet

GÉANT yhdistää 38 kansallista tutkimus- ja koulutustietoverkkoa (NREN, National research and education network) ympäri Eurooppaa. NORDUnet toimii GÉANTin Pohjoismaisten jäsenten yhteistyöelimenä.

GÉANTin yleiseurooppalainen tietoliikenneverkko yhdistää yli 50 miljoonaa tutkimus- ja koulutusalan käyttäjää Euroopassa ja muualla maailmassa. GÉANT kehittää ja tuottaa kehittyneitä verkkoja ja digitaalisia palveluita. Suomessa Funet-verkkoa operoi CSC. CSC on Suomen edustaja GÉANTin General Assemblyssä, sekä puheenjohtaja NORDUnetin kokoonpanossa.

GÉANTin toiminnan muotoja ovat mm. erilaiset hankkeet ja yhteiskilpailutukset sekä työryhmät ja SIGit, joista yksi on NREN Task force on Education (TF-EDU). Verkoston tärkein tapahtuma on vuosittainen TNC-konferenssi. Verkoston toimintaan osallistumisen hyötyinä nähdään tutkimuksen ja koulutuksen tietoverkon uudistaminen ja lisäpalvelumalli, koulutuksen palveluiden portfolio ja sen kehittäminen NRENeissa ja niiden yhteistyössä.

Task Force on Education (TF-EDU) edistää tiedonkeruuta, keskustelua ja työkalujen ja parhaiden käytäntöjen kehittämistä yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. Pääalueita ovat digitaalinen oppimisympäristö ja oppimisen hallintajärjestelmät (LMS), Oppimisanalytiikka (LA), eduID ja avoimet opetusresurssit (OER). Lisätietoja: https://wiki.geant.org/x/qzpwBg

Yhteiskilpailutuksissa Euroopan korkeakoulu- ja tutkimusyhteisöt (GÉANT) kilpailuttavat yhdessä kaupalliset IaaS-pilvipalvelut OCRE 2024-projektissa. Projektin tarkoituksena on edeltäjänsä OCRE 2020 -projektin tavoin jatkaa kaupallisten pilvipalvelujen tuomista tutkimus- ja opetusyhteisön käyttöön keventämällä organisaatioiden julkisen hankinnan taakkaa. Puitejärjestelyn odotetaan tuovan edelleen huomattavia alennuksia IaaS-alustojen hintoihin. Kilpailutuksen seurauksena GÉANT solmii puitesopimuksen useamman Suomessa toimivan IaaS-toimittajan kanssa. Suomalaiset korkeakoulut voivat jatkossakin tehdä IaaS-hankintoja CSC:n ja puitesopimuksen kautta. Lue lisää projektista: https://connect.geant.org/2023/08/17/geant-launches-market-consultation-for-upcoming-ocre-2024-tender.

NORDUnet on pohjoismaalainen NREN-yhteistyötaho, joka koordinoi verkko- ja teknologiapalveluiden rakentamista. Verkoston keskeiset tapahtumat ovat joka toinen vuosi järjestettävä NORDUnet Conference ja välivuosina järjestettävä Community workshop. Nordunet on kilpailuttanut ja välittää CSC:n kautta korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille monimediapalveluita (Funet Miitti Zoom, FUNET Panopto, FUNET ETuubi Kaltura, Funet Teksti Amberscript). 

3.5 Groningen Declaration Network

Groningen Declaration -verkoston (GDN) tavoitteena on edistää opintotietojen digitalisointia ja tietojen siirrettävyyttä kansainvälisesti ja eri organisaatioiden välillä. Groningenin julkilausuman maailmanlaajuisesta digitaalisten opintotietojen saatavuudesta allekirjoittaneet verkoston jäsenet sitoutuvat osaltansa jakamaan digitaalisten suojattujen järjestelmien parhaat käytännöt ja koordinoimaan parhaita käytäntöjä muun muassa järjestelmien yhteentoimivuuden ja tietojen vertailukelpoisuuden osalta.

Groningenin julistus maailmanlaajuisesta digitaalisten opintotietojen saatavuudesta allekirjoitettiin huhtikuussa 2012 Groningen Declaration -verkoston perustamisseminaarissa (Global Founding Seminar of Digital Student Data Depositories Worldwide). CSC on allekirjoittanut julistuksen ainoana suomalaisena organisaationa.

Verkostoon kuuluu noin 100 julistuksen allekirjoittanutta organisaatiota, korkeakoulua ja muutamia kansainvälisiä verkostoja lähes 30 eri maasta. Allekirjoittaneiden joukossa ovat mm. norjalainen NOKUT (Norwegian Agency for Quality Assurance in Education), 37 yliopiston muodostama Ladok-konsortio Ruotsista, JISC ja UK NARIC Britanniasta, CHESICC Kiinasta, National Student Clearinghouse ja Stanfordin yliopisto Yhdysvalloista, sekä Alankomaiden opetus-, kulttuuri- ja tiedeministeriö.

GDN järjestää vuosittain konferenssin jäsenilleen ja lisäksi verkostossa toimii erilaisia työryhmiä (Task Force). Verkosto ylläpitää parhaiden käytäntöjen jakamiseen tarkoitettua T.R.U.S.T. Hub -sivustoa, johon on koottu GDN:n allekirjoittaneiden organisaatioiden tietoja ja heidän ylläpitämiä projekteja. EMREX User Group on myös erikseen allekirjoittanut julistuksen.

Tällä hetkellä Groningen Declaration -verkostossa ei ole suomalaisia luottamustehtävissä. Vuosimaksun maksavat jäsenorganisaatiot voivat ehdottaa luottamustehtäviin jäseniä. Verkoston johtoryhmän jäsenet nimitetään tehtäviin kolmen vuoden kausiksi, ja erovuorossa on nykyisen käytännön mukaan kerrallaan neljä jäsentä. Tavoite on, että ryhmässä on jäseniä kaikilta kuudelta mantereelta.

3.6 Nordforum

Nordforum on Pohjoismaista ja Alankomaista koostuva opintotietojärjestelmiä (SIS, Student Information System) tuottavien organisaatioiden verkosto. Verkoston tavoitteena on erityisesti jakaa tietoa ja käytäntöjä korkeakoulutuksen järjestelmäkehityksestä, organisoitumisesta, vastuunjaosta ja uusista aloitteista eri maissa.

Nordforum on luonteva linkki opiskelijatietoja jakavien järjestelmien valmistelussa, joten verkoston kautta saatuja ratkaisuja voidaan huomioida ja hyödyntää kun suunnitellaan suomalaisten koulutuksen, opetuksen, oppimisen ja osaamisen tietovarantojen avaamista yhteiseen käyttöön. CSC:n lisäksi Nordforumin toimintaan ovat osallistuneet Suomesta Peppi-konsortion ja Funidatan edustajat.

Verkostoon kuuluvat CSC:n lisäksi:

• Sikt - Norwegian Agency for Shared Services in Education and Research (ent. Unit, ent. CERES) (Norja)
• DUO, Dienst Uitvoering Onderwijs (Alankomaat)

• IT department of the Ministry of Higher Education and Science (Tanska)

• The Ladok Consortium (Ruotsi)
• Swedish Council for Higher Education, UHR (Ruotsi)
• University of Iceland (Islanti)
• Universities Estonia (Viro)

Verkosto tapaa pääsääntöisesti kerran vuodessa, jonka lisäksi yhteyttä pidetään myös muiden tapahtumien yhteydessä, kuten EUNIS-konferenssissa. Verkosto on järjestänyt myös suurempia seminaareja seuraava seminaari järjestetään huhtikuussa 2024 Tukholmassa (https://ladokkonsortiet.se/nordforum-seminar-24-april-2024).

Nordforumin kautta rakennetaan pitkäjänteistä yhteistyötä verkostoon kuuluvien maiden kanssa - tutut ja luotettavat toimijat varmistavat tiedonjaon puolin ja toisin. Nordforumin kautta saadaan runsaasti vertailukelpoista tietoa, jota voidaan hyödyntää eri projekteissa ja esim. tiekarttatyössä. Nordforum-verkoston kautta saatuja tietoja tulevista aloitteista, kokemuksista ja kustannuksista jaetaan kotimaisten sidosryhmien kanssa. 

3.7 EUNIS Think Tank on Digital Ecosystem for Education 

Think Tank on Digital Ecosystem for Education on monimuotoinen eurooppalainen asiantuntijaryhmä, joka tukee turvallisen, itsenäisen, avoimen ja joustavan eurooppalaisen digitaalisen koulutuksen ekosysteemin luomista. Ryhmä pyrkii vaikuttamaan, mobilisoimaan ja tukemaan keskeisiä sidosryhmiä tällä alalla. Ryhmässä on yli 60 jäsentä 15 eri maasta. Ryhmä tapaa säännöllisesti ja CSC osallistuu think tankin koordinaatioryhmään, mutta EDEH yhteentoimivuudtyöryhmän työn käynnistymisen myötä ryhmän toiminta on hiljentynyt.

3.8 EDEH yhteentoimivuustyöryhmä (workgroup on interoperability)

Euroopan komissio perusti syksyllä 2023 eurooppalainen digitaalisen koulutuksen keskuksen alaisen työryhmän, jonka keskiössä on korkeakoulutuksen yhteentoimivuusperiaatteiden suunnittelu ja kehittäminen. Yhteentoimivuusperiaatteet tähtäävät tarjoamaan eurooppalaisille korkeakouluille käytännöllisen kehyksen yhteentoimivien virtuaalisten oppimisympäristöjen ja virtuaalistenkampuksien takaamiseksi vuoteen 2026 mennessä. Yhteentoimivuusperiaatteet linkittyvät vahvasti eurooppalaisiinyliopistoalliansseihin.

Työryhmä koostuu ydinryhmästä ja laajennetusta ryhmästä. CSC on mukana molemmissa kokoonpanoissa, minkä lisäksi Digivisio sekä Tampereen yliopisto ja Aalto yliopisto osallistuvat laajennettuun ryhmään. Työryhmään on toivottu mukaan yliopistoallianssien edustajia.  

3.9 NUAS (Det Nordiska Universitets Administratörs Samarbetet) 

NUAS, pohjoismainen korkeakouluhallinnon liitto, on jäsentensä verkosto hallinnon ja palveluiden tiedon, osaamisen ja luovuuden vaihtamiseksi. Sen tavoitteena on tehdä yhteistyötä korkeakoulujen hallinnollisten ratkaisujen parantamiseksi ja ammattimaistamiseksi. NUASin jäsenistöön kuuluu 65 korkeakoulua. NUAS:lla on 14 alaryhmää, jotka keskittyvät tiettyihin hallinnollisiin aloihin, joissa on yhteensä 125 aktiivista jäsentä. Tämän lisäksi NUAS järjestää seminaareja, työpajoja ja NUAS-ohjelman hallinnon johtajille (NUAS Programme for Leaders in Administration).

Suomalaiset korkeakoulut ovat mukana NUAS:n toiminnassa jäseninä sekä monissa alaryhmissä.

4. Projektit ja palvelut

4.1 Data Space for Skills -projektit: DS4Skills & EDGE-Skills 

Data Space for Skills, DS4Skills, oli 1-vuotinen projekti (2022-2023), jonka tarkoituksena oli tunnistaa tietolähteet osaamisen data-avaruuteen (data space for skills) ja ehdottaa lähestymistapoja data-avaruuden kehittämiseksi. Projekti tuotti interaktiivisen luettelon olemassaolevista osaamiseen liittyvistä aloitteista sekä suunnitelman tulevan data-avaruuden kehittämiseksi. CSC oli mukana projektin neuvottelukunnassa.

EDGE-Skills-projekti (European Dataspace for Growth and Education - Skills) jatkaa data-avaruuden kehittämistä tammikuusta 2024 alkaen. EDGE-Skills keskittyy osaamisekosysteemien käynnistämiseen innovatiivisten rakennuspalikoiden ja esteettömän markkinapaikan avulla.

4.2 DC4EU-projekti & EUDI-lompakko 

Digital Credentials for Europe (DC4EU) on kaksivuotinen projekti (2023-2025), joka keskittyy parantamaan henkilöiden tunnistamista koskevaa eIDAS kehystä. Suomesta mukana on mm. Opetushallitus. Projektin tavoitteena on luoda toimiva pilottiasennus eurooppalaisen digitaalisen identiteetin EUDI-lompakkokehyksen mukaisesta digitaalisesta lompakosta. Hankkeessa testataan eurooppalaisen digitaalisen identiteetin EUDI-lompakon käyttöä koulutus- ja sosiaaliturva-aloilla. Pilottihanke on linjassa eurooppalaisen oppimismallin (European Learning Model) kanssa. Se käyttää Euroopan lohkoketjupalveluinfrastruktuuria (EBSI) EUDI-lompakon yhteydessä. Tavoitteena on myös yhdistää EMREX-verkko EUDI-lompakkoon.

4.3 EMREX ja ELMO 

EMREX poistaa opintosuoritusten manuaalisen käsittelyn ja nopeuttaa hyväksiluvun prosessia kansainvälisesti. EMREX mahdollistaa opintosuoritustietojen siirtämisen korkeakoulusta toiseen niin kotimaisesti kuin kansainvälisesti opiskelijan itsensä toimesta. Koska opiskelijat toimittavat opintosuoritustietonsa korkeakoulusta toiseen itse, ei tietojen siirto vaadi erillisiä sopimuksia korkeakoulujen tai muiden toimijoiden välillä ja opiskelija pysyy tietojensa haltijana.

EMREX sai alkunsa EU-projektista, jossa keskityttiin EU:n tavoitteeseen, että 20 % korkeakouluopiskelijoista suorittaa liikkuvuusjakson ulkomailla. Projekti päättyi vuonna 2017, josta lähtien EMREX-palvelua on rahoitettu EMREX-verkostoon (EMREX User Group) kuuluvien organisaatioiden toimesta. Vuonna 2023 verkostossa on kymmenen aktiivista jäsenmaata: Ruotsi, Norja, Suomi, Puola, Kroatia, Alankomaat, Tanska, Saksa, Kreikka ja Italia. EMREX:n toimintaa ohjataan vuosikokouksen sekä joka toinen vuosi valittavan hallituksen kautta. Hallitus valitaan vuosikokouksessa ja sen tehtäviin kuuluu ylläpitää ja kehittää verkostoa. Verkoston yksi keskeisimmistä tavoitteista on laajentaa toimintaansa uusiin organisaatioihin ja maihin. CSC toimii Suomessa EMREX-palvelun ylläpitäjänä sekä kansallisena tiedontarjoajana (EMP).

EMREX käyttää projektin puitteissa valmisteltua ELMO-skeemaa tiedon siirtämiseksi yhteensopivasti, koneluettavasti ja uudelleen käytettävästi. ELMO-skeema mahdollistaa tiedon siirtämisen korkeakoulujen välillä yhteisellä XML-skeemalla. Skeema koostuu kolmesta pääosasta: issuer (organisaation tiedot), learner (opintotiedot) sekä learning opportunity ja learning opportunity instance (suoritustiedot ja koulutusten kuvailutiedot). Jatkuvasti päivittyvän skeeman GitHub-projektisivuilla on käyttäjillä mahdollisuus ehdottaa muutoksia skeeman sisältöön ja seurata tehtyjä muutoksia. Uusin 2.0 versio ELMO-skeemasta tullaan julkaisemaan talvella 2024.

Suomessa EMREX-palvelu hakee opiskelijoiden tiedot VIRTA-opintotietopalvelusta. Suomessa opiskellut opiskelija voi siis suorittaa siirron kansainvälisesti mille tahansa EMREX-tiedonhyödyntäjälle käyttäen yhtä luotettavaa tietolähdettä. Suomessa EMREX-palvelua voi käyttää osana Peppi-opintotietojärjestelmää, ja näillä näkymin lähitulevaisuudessa myös SISU-korkeakouluille tulee järjestelmätuki.

Tulevina vuosina kehityssuuntina on koulutuksen kuvailutietojen sisällyttäminen EMREX-tiedonsiirtoihin. VIRTA-opintotietopalvelu ei sisällä nykyisellään kuvailutietoa, joten tavoite edellyttää laajempaa yhteistyötä. Kehittämistä tukee rinnakkaisena ristiinopiskelupalvelun käyttöönotto, joka EMREXin tavoin perustuu keskinäisiin rajapintaratkaisuihin. Ristiinopiskelupalvelu tukee ritiinopiskelusopimuksen puitteissa tapahtuvia tiedonsiirtoja.

4.4 European Blockchain Services Infrastructure (EBSI)

European Blockchain Services Infrastructure (EBSI) on Euroopan komission ja jäsenmaiden muodostaman European Blockchain Partnershipin (EBP) yhteinen aloite. EBSI:n tarkoituksena on tarjota EU:n laajuisia digitaalisia palveluita lohkoketjuteknologian avulla. Lohkoketjuteknologia perustuu hajautettujen ja läpinäkyvien tietokantojen luomiseen, ja se mahdollistaa sopimusten tekemisen sekä transaktioiden ja informaation pysyvän tallennuksen luotettavasti ja turvallisesti.

EBSI:iin jo valittuja käyttötapauksia ovat mm. identiteetti, sosiaaliturva, asiakirjojen jäljitettävyys sekä tutkintotodistukset. Tutkintotodistusten osalta tarkoituksena on mahdollistaa tutkintotietojen siirtäminen koneluettavassa muodossa turvallisesti ja luottamusta parantaen, siten säästäen aikaa ja vähentäen tunnistamiseen ja verifiointiin liittyviä kustannuksia. Tietojen hajauttamisen lisäksi lohkoketjuteknologia mahdollistaa hajautettujen identiteettien luomisen antaen tällä tavalla henkilöille mahdollisuuden luoda ja kontrolloida omia identiteettejään ilman tarvetta tukeutua viranomaisratkaisuihin. Tavoitteena on mahdollistaa teknologian käyttöönotto niin, että se on linjassa EU-lakien kanssa ja sille on selkeät hallintamallit.

Vuonna 2021 käynnistettiin Early Adopters -ohjelma, johon kuuluu 21 projektia. Lue lisää Early Adopters Programme -sivulta.

EBSI-VECTOR-projekti (EBSI enabled Verifiable credentials and Trusted Organisations Registries) on kaksivuotinen (2023-2025) projekti, jossa hyödynnetään Euroopan lohkoketjupalveluinfrastruktuurin (EBSI) ominaisuuksia keskeisissä käyttötapauksissa, kuten koulutuksessa, sosiaaliturvassa ja yritysrekistereissä. Projektin tavoitteena on soveltaa lohkoketjuteknologiaa näillä aloilla parantaakseen palveluita ja tarjotakseen kansalaisille etuja.

4.5 European Digital Student Service Infrastructure (EDSSI & EDDSI L2)

EDSSI yhdistää ja integroi useita käynnissä olevia ja päättyneitä digitaalisia aloitteita. EDSSI:n tavoitteena on kehittää ydininfrastruktuuri, joka mahdollistaa korkeakouluille turvallisen pääsyn Erasmus+ -opiskelijatietoihin sekä sähköisiin palveluihin ja työkaluihin. EDSSI-projektit rahoitetaan CEF - Verkkojen Eurooppa rahoitusohjelmasta. GÉANT on mukana projektissa.

EDDSI level 2 jatkaa digitaalisen ekosysteemin palojen toimintaa, valtavirstaistaa suojatun todentamisen ja jatkokehittää yhteentoimisuusverkostoa opiskelijapalvelunatarjoajien kanssa.

EDSSIn tämänhetkinen kokonaisarkkitehtuuri rakentuu neljän komponentin alle:

• todentaminen ja valtuuttaminen
• yhteentoimivuus
• verkkopalvelujen kehittäminen
• EU Student eCard core service platform

Kuva 4. Päivitetty European Digital Student Service Infrastrucure (EDSSI) arkkitehtuurikuva.

Mukana olevat aloitteet:

• European Student Card Initiative (ESCI)
• Electronic Identification, Authentication and trust Services (eID.AS)
• eduGAIN
• Erasmus Without Paper (EWP)
• MyAcademicID (MyAID)
• Online Learning Agreement (OLA)
• Erasmus Dashboard
• European Student Card (ESC)

4.6 Europassi 

Europassi on Euroopan komission ylläpitämä työkalu ja palvelu, jonka avulla voi koota osaamisportfolion ja etsiä työpaikkoja ja opiskelumahdollisuuksia. Sen tavoitteena tukea työllistymistä ja osaamisen kehittämistä unionin alueella. Europassi on tarkoitettu kaikille, jotka tarvitsevat työkalua osaamisen tunnistamiseen. Europassi auttaa opiskelijaa tai työntekijää esittämään tietonsa ja taitonsa ymmärrettävästi. Osaamisen selkeä dokumentointi mahdollistaa työvoiman osaamisen paremman hyödyntämisen. Europassi auttaa opetuksen, koulutuksen ja ohjauksen ammattilaisia neuvomaan koulutukseen hakeutuvia paremmin. Europass-työkaluilla voi luoda ansioluettelon ja saatekirjeen ja testata digitaaliset taidot ja saada niistä todistuksen. Europass-sivuille on koottu tietoa opiskelu- ja työmahdollisuuksista Euroopassa sekä tutkinnoista ja tutkintojen viitekehyksistä.

Opetushallitus Suomen Europassi-keskuksena tukee oppilaitoksia ja korkeakouluja Europassiin liittyvissä asioissa.

4.7 Eurooppalainen digitaalinen opintotodistus 

Eurooppalainen digitaalinen opintotodistus on standardoitu sähköinen asiakirja, joka kuvaa niiden omistajalla olevia tiettyjä taitoja tai tiettyjä oppimistuloksia muodollisen, epävirallisen tai arkioppimisen yhteydessä. Ne vastaavat laillisesti paperisia todistuksia kaikissa Euroopan koulutusalueen jäsenmaissa. Käytännössä ne voivat olla digitaalinen versio tutkintotodistuksesta, kurssitodistuksesta tai muusta vastaavasta. 

Euroopan komissio kehittää yhteistä eurooppalaista digitaalisen osaamistodistuksen infrastruktuuria tukemaan osaamistodistusten tehokasta ja turvallista käyttöä Euroopassa. Osaamistodistuksia, joita palvelun kautta voidaan esittää ja todentaa, ovat esimerkiksi tutkintotodistukset ja korkeakoulututkintotodistuksen liite (Diploma Supplement).   

4.8 Eurooppalainen oppimismalli  

Eurooppalainen oppimismalli (European Learning Model ELM) on monikielinen tietomalli, joka tarjoaa yhden sanaston oppimisen kuvaamiseen Euroopassa. Tämä mahdollistaa käsitteiden ymmärtämisen samalla tavalla kaikissa EU maissa ja eri organisaatioissa, mikä helpottaa tiedonvaihtoprosessia organisaatioiden välillä.  Eurooppalaisen oppimismallin käyttötarkoituksia ovat mm. tietojen antaminen oppimismahdollisuuksita ja pätevyyksistä, opintotodistusten luominen ja myöntämine ja opintojen tunnistusprosessin helpottaminen. ELM on yhteentoimiva ELMO:n ja EBSI:n kanssa ja se linkittyy muihin viitekehyksiin kuten EQF ja ESCO. ELM on osa eurooppalaisen osaamistietoavaruuden rakentamista.

ELM koostuu neljästä tasosta

1. Eurooppalainen tietomalli - määritelmät, standardit ja sanastot
2. Eurooppalainen oppimismalli - ontologia kaikista oppimiseen liittyvistä käsitteistä
3. Sovellusprofiilit - säännöt ja rajoitukset annettavista tiedoista
4. Kansalliset, alueelliset ja alakohtaiset laajennukset

Komissio julkaisi mallin version 3 keväällä 2023. Tämä versio tarjoaa uuden yhteisen ontologian ja standrardisoidun sanaston koko yhdistetylle mallille. Ontologia mahdollistaa myös tietograafien, knowledge graph, luomisen datapisteiden välisten suhteiden selittämiseksi.

4.9 Single Digital Gateway ja Your Europe -sivusto

Euroopan unionin digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseksi rakennetaan yhteistä digitaalista Sinun Eurooppasi, Your Europe -palveluväylää, jonka avulla kehitetään rajoja ylittäviä sähköisiä palveluita. Kehittämistyö perustuu vuonna 2018 EU:n antamaan asetukseen yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta (Single Digital Gateway, SDG-asetus). Uudistus luo merkittäviä uusia vaatimuksia kaikille EU:n jäsenmaille ja osa uuden palveluväylän kautta tarjottavista palveluista koskevat myös korkeakouluja. Esimerkiksi korkeakouluun hakeminen, opiskelupaikan vastaanottaminen tai opintolainen hakeminen olisi mahdollista palveluväylän kautta.

Vuoteen 2024 mennessä tavoitteena on, että palveluväylä tarjoaa:

• Pääsyn 21 digitaaliseen palveluun kaikissa EU-maissa: Tärkeimmät hallinnolliset prosessit eri EU-maissa tulee olla saatavilla verkossa.
• Rajat ylittävät digitaaliset julkiset palvelut: Käyttäjien tulisi päästä käyttämään sähköisesti toisten EU-maiden julkisia palveluita.
• Yhden kerran -periaate: Käyttäjien tulisi pystyä toimittamaan tietyt asiakirjat tai tiedot (esimerkiksi tutkintotodistus tai kaupparekisteriote) viranomaiselle vain kerran. Dokumentteja ei tarvitse toimittaa uudelleen toisen EU-maan viranomaiselle

Tällä hetkellä Your Europe -sivustolla on tietoa kansalaisten oikeuksista mm. asumisesta, opiskelusta, työskentelystä ja liiketoiminnan harjoittamisesta toisissa EU-maissa. Sivustolla on tietoa perusoikeuksista, linkit kansallisiin portaaleihin sekä neuvontapalveluiden yhteystiedot.

5. Lopuksi

Kuva 5. Kansainvälinen toiminta ja yhteistyö vaikuttavat korkeakoulun jokapäiväisen toiminnan toteuttamiseen läpileikkaavasti. Yllä olevassa kuvassa on esimerkinomaisesti esitetty sellaiset palvelut (harmaalla), joihin kansainvälisten aloitteiden ja palveluiden on erityisesti nähty vaikuttavan oppijan näkökulmasta.

Kansainvälisen toiminnan kehittäminen ja syventäminen on korkeakoulukentällä tunnistettu keskeiseksi kehitettäväksi ulottuvuudeksi korkeakoulujen toiminnassa. Kansainvälinen yhteistyö vahvistaa korkeakoulujen vetovoimaa ja kilpailukykyä. ka.csc.fi sivulle koottu korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisoitumisen tiekartta kartoittaa tulevia muutoksia, trendejä ja linjauksia, jotka vaikuttavat korkeakoulujen digitalisoitumiseen. Oppijoille digitalisaatio mahdollistaa yhä monipuolisemmat liikkuvuuden ratkaisut ja moninaisemmat opiskelumahdollisuudet.

Korkeakoulujen Digivisio 2030 -hankkeessa Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen on yksi keskeisistä tavoitteista. Digivision tavoitteena on luoda avoin ja tunnustettu oppimisen ekosysteemi, joka perustuu Digivision digitaalisille palveluille, korkeakoulujen yhteiselle opintotarjonnalle sekä vuorovaikutukselle yritysten ja yhteiskunnan kanssa. Ekosysteemissä kiertävät data, koulutus ja osaaminen. Digivision mukaisen ekosysteemin palvelut eivät ole vain kansallisia vaan myös kansainvälisiä ja esimerkiksi kansainvälinen koulutustarjonta nähdään keskeisenä kehittämiskohteena. Digivision tavoitteiden saavuttamisen todetaan edellyttävän myös kansainvälistä yhteistyötä ja kansainvälinen benchmarking nostetaan keskeiseksi osaksi korkeakoulujen jokapäiväistä työtä. 

Koulutuksen digitalisaatio on selkeästi esillä Euroopan komission aloitteissa. Eurooppalainen koulutusalue, Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma ja muut tässä selvityksessä esitellyt projektit ja hankkeet todentavat tätä ja samalla osoittavat Suomen vision korkeakoulutuksen tulevaisuudesta olevan oikeasuuntainen ja ajan hermoilla. Rahoitusta korkeakoulutuksen digitalisaatiolle on jaossa merkittävästi EU:n eri rahoitusohjelmien kautta.