Aika: Torstai 25.05. klo 11.00-13.00

Paikka: Teams

Jäsenet

  • Tomi Kytölä, erityisasiantuntija, opetus- ja kulttuuriministeriö (puheenjohtaja)
  • Tero Huttunen, kehittämispäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö (I varapuheenjohtaja)
  • Thomas Vikberg, erityisasiantuntija, opetus- ja kulttuuriministeriö (II varapuheenjohtaja)
  • Juho Helminen, opetusneuvos, Opetushallitus
  • Sami Mäkinen, IT-arkkitehti, Opetushallitus
  • Elina Harjunen, arviointineuvos, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
  • Jukka Marjanen, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
  • Harri Ketamo, tutkija, Satakunnan ammattikorkeakoulu
  • Mikko-Jussi Laakso, professori, Oppimisanalytiikan tutkimusinstituutti, Turun yliopisto
  • Ari Korhonen, vanhempi yliopistonlehtori, Aalto-yliopisto
  • Arto Hellas, vanhempi yliopistonlehtori, Aalto-Yliopisto
  • Petri Ihantola, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
  • Hanni Muukkonen, professori, Oulun yliopisto 
  • Timo Väliharju, toiminnanjohtaja, COSS
  • Kaisa Honkonen, toiminnanjohtaja, Suomen eOppimiskeskus ry
  • Topi Litmanen, asiakasratkaisupäällikkö, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy (sihteeri)
  • Anna Lindfors, projektipäällikkö, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Asiantuntijavieraat

  • Markus Humaloja
  • Kalle Huhtala
  • Kiira Noponen
  • Victor Nyberg
  • Manne Miettinen

Muistio

1. Kokouksen avaus ja työjärjestyksestä päättäminen

  • Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 11.03
  • Asialista hyväksyttiin ilman muutoksia

2. Edellisen kokouksen keskustelumuistion hyväksyminen

3. Ajankohtaiset asiat

4. Automaattinen päätöksenteko ja EU:n tekoälyasetus

Tero Huttunen ja Thomas Vikberg alustivat

Thomas Vikbergin esitys asian automaattisesta ratkaisusta

Tero Huttusen esitys tekoälysäädöksestä

Edistymistä voi seurata https://digital-strategy.ec.europa.eu/fi/policies/regulatory-framework-ai

Thomas Vikberg esitteli asian automaattisen ratkaisun uudistuvaa lainsäädäntöä. Muutoksina on käytetyt käsitteet (automaattisesta päätöksenteosta automaattiseen ratkaisumenettelyyn) ja dokumentaatiovelvoitteen väheneminen ja selkeytyminen. Automaattinen ratkaisumenettely koskee hallintopäätöksiä, joten suuri osa oppimisanalytiikasta rajautuu ulkopuolelle. Oppimisanalytiikalle relevanttia on esimerkiksi monivalintatenttien arviointi, joka uudistetunkin lain puolesta sallittua eikä automaattista ratkaisumenettelyä. Automaattinen ratkaisumenettely, joka hyödyntäisi oppimisanalytiikkaa, voisi olla esimerkiksi perusopetuksen päättöarvosanojen automaattinen päättely palvelun avulla (eli antaa hallintopäätöksen).

Tero Huttunen esitteli tekoälyasetuksen tilannetta. Säädös on vielä neuvotteluvaiheessa. Asetuksen versioissa haasteena on ollut tekoälyn määrittely sekä oikeasuhtaisuus. Asetuksessa on määritelty kiellettyjä tekoälykäytäntöjä sekä suuririskisiä järjestelmiä. Suuririskisissä järjestelmissä on koulutuksen puolelta esimerkiksi koulutukseen pääsyyn ja arviointiin liittyvät järjestelmät. Lisäksi jatkossa jäsenmaiden tulee edistää tekoälylukutaitoa.

 Tekoälysäädökseen palataan syksyllä jaostossa mikäli asetus etenee oletetusti.

Mikko-Jussi Laakso: Suuririskinen järjestelmä ja arviointi. Tarkoittaako arviointi sitä, että asetetaan arvosana vai riittääkö, että tehdään sähköistä koetta?

Tero Huttunen: Oletettavasti liittynee hallinnolliseen arvosanapäätökseen kuten loppuarvosanaan tai jatko-opintokelpoisuuteen vaikuttavan arvion antamiseen. Eli samankaltaisesti kuin automaattisen ratkaisumenettelyn kohdalla.

Kytölä Tomi: Työtä voi seurata täältä https://digital-strategy.ec.europa.eu/fi/policies/regulatory-framework-ai Ja siellä on jo otettu kantaa esimerkiksi ammatilliseen opintoihin pääsyyn liittyvään kohtaan. Korkea riski ei myöskään tarkoita etteikö toimia voisi tehdä ollenkaan, vaan että pitää huomioida asioita.


5. xAPI

Anna Lindfors alusti katsauksella xAPIin (käsittelyssä standardin nykytilanne, verrokkimaiden edistämistoimet ja asiantuntijahaastattelujen yhteenveto).

Katsauksessa on vertailtu xAPI -työtä Iso-Britanniassa, Norjassa, Virossa ja Alankomaissa. Haastatteluissa oli 

Huhtikuussa toteutettiin kahdeksan 30-45 minuutin asiantuntijahaastattelua. Haastatteluissa kartoitettiin haastateltavien näkemystä oppimisanalytiikan yhteentoimivuudesta ja xAPIsta.

Haastattelujen perusteella tarvittaisiin yhteentoimivuuden edistämiseksi tarvittaisiin kansallinen tahtotila ja ymmärryksen lisäämistä sekä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Jos työssä edettäisiin, pitäisi määritellä minimitaso ja sitoutua pitkäjänteiseen työskentelyyn.

Sami Mäkinen toi esiin, että xAPIa kehittävä ADL on yhdysvaltain puolustusvoimien tuottama ja puhutaan total learning architechturesta. Siellä olisi paljon muutakin mielenkiintoista hyödynnettävää. Pitää miettiä, miten puolustusvoimien tuottama standardi soveltuu.

Anna Lindfors kertoi, että esiin ei ole tullut näkemyksiä siitä, että puolustusvoima -tausta olisi haaste. Virossa esimerkiksi kahden standardin ratkaisu.

Kalle Huhtala totesi, että työ vaatisi yhteistyötä ja pitkäjänteistä työtä. Jos aktiivisia tekijöitä löytyisi, LRS-hiekkalaatikon kautta voisi testata asioita käytännössä.

Juho Helminen totesi, että meidän ei tarvitse odotella. Nyt olisi oikea aika liikkua. Yhteiset tavoitteet ja tahtotila ovat olemassa. Norja on mielenkiintoinen esimerkki. Sanastoa ja verbejä pitäisi edistää, jotta päästään eteenpäin työssä.

Tero Huttunen totesi, että oppimisen tavoitteet tulevat opetussuunnitelmasta ja esitettävät asiat tulisi yhdistää siihen. Keskustelu näiden yhteydestä on tärkeää. Mitä on hyvä ottaa huomioon, kun pohditaan miten se mitä esitetään vaikuttaa oppijan käsityksiin.

Tomi Kytölä totesi, että kaikilla yhteinen tahtotila yhteentoimivuuden edistämisen näkökulmasta. Ajatuksena oli, että pitäisi yhteisesti sopia. Keiden kaikkien pitäisi yhteisesti sopia ja mitkä tahot pitäisi osallistaa päätöksentekoprosessia?

Anna Lindfors totesi, että koulutuksen järjestäjät, järjestelmän toimittajat ja oppimateriaaleja tuottavat tahot pitäisi saada yhteiseen pöytään. Yhteinen visio ei ole kaikkien tiedossa.

Tomi Kytölä totesi, että laajempi keskustelu tarpeen. Tarvitaan monipuolista keskustelua eri tavoin toteutettuna.

Tomi Huttunen totesi kannattavansa ehdotusta laajemmasta keskustelusta. Lisäksi olisi hyvä melko varhaisessa vaiheessa keskustella tutkijoiden kanssa sitä, millä tavoin esitetty analytiikka edistää oppimisen tavoitteita ja millaisia toteutuksia erityisesti tulisi välttää. 

Kiira Noponen totesi olevansa samaa mieltä ymmärryksen kasvattamisesta laajasti koulutustoimialalla. Myös siitä, mikä on laadukas digitaalinen ympäristö. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/pedagogisesti-laadukas-digitaalinen-ymparisto  Ennen laajaa ymmärrystä pedagogisesti laadukkaasta analytiikasta ja sen käyttämisestä.

6.Identiteetinhallinnan ajankohtaiset

Manne Miettinen alusti katsauksella henkilön sähköiseen tunnistamiseen koulutustoimialalla

Tunnistamisessa ollaan siirtymässä koulutuksen järjestäjien hallitsemista identiteeteistä oppijan omassa hallussa oleviin, eri organisaatiot kattaviin järjestelmiin. Yksi esimerkki tällaisesta on korkeakoulujen DIgivisio 2030 tunnistuksenvälityspalvelu.

Anna Lindfors totesi, että sähköinen lompakko voisi ola ratkaisu xAPIn person object -haasteeseen, mutta EU:n nykyinen suunniteltu toteutus tuskin ratkaisee tätä.

Tomi Kytölä kertoi, että datan liikkuvuus ja kenellä data on hyödynnettävissä liittyvät identiteetinhallinnan maailmaan. Ympäristöt eivät aina ole koulutuksen järjestäjän ympäristöjä. Koulutuksen järjestäjän lisäksi käyttäjä voisi olla aktiivinen toimija.

Manne Miettinen totesi, että malleissa on ajatuksena, että käyttäjä päättää mitä luovuttaa. EU:n lompakossa sääntelyllä pyritään rajoittamaan kenelle tietoja voi luovuttaa.

Tomi Kytölä totesi, että  on mietittävä pyrimmekö rajaamaan vai opettamaan miten eri tavoin järjestelmää voi hyödyntää. Tässä lähestytään myös omadata-maailmaa. Tulevaisuudessa voi tulla yllättäviäkin yhtymäpintoja oppimisanalytiikan ja identiteetinhallinnan välillä.

7. Oppimisanalytiikan sanasto: oppimisanalytiikka tyypin mukaan jaoteltuna

Anna Lindfors alusti sanaston käsiteltävät määritelmät ja huomautukset

Anna Lindfors esitteli oppimisanalytiikan tyyppejä ja pyysi jaostolta kommentteja käsitteisiin tämän wikisivun kommentteihin tai suoraan sähköpostilla. Kommentit toivotaan 8.6. mennessä

8. Syksyn kokousaikataulu

Syksyn kokousaikatauluista laitetaan Doodle. Kokoukset syys-lokakuun ja marras-joulukuun vaihteessa.

9.  Muut asiat

Ei muita asioita.

  • No labels