Kokouksen agendana oli käytännönläheinen keskustelu siitä miten pysyviin tunnisteisiin liittyviä asioita voi hoitaa teknisesti. Kokoukseen kutsuttiin pysyvien tunnisteiden kanssa tekemisissä olevia henkilöitä, kutsua sai levittää. "PID:ejä alkaa olla jo kaikenlaisilla asioilla ja niitä tulee koko ajan lisää. Miten asiaa hallinnoidaan eri puolilla, miten niitä resolvoidaan, pidetään ajantasalla ja päivitetään, miltä tietorakenteet näyttävät ...? "

 

Aika: 2.5.2016

Paikka: CSC

Läsnä:

  • Jessica Parland-von Essen, CSC
  • Johanna Lilja, TSV
  • Sami Saarikoski, CSC
  • Pekka Järveläinen, CSC
  • Tuomas Alaterä, FSD
  • Esa Tiainen, MML
  • Johan Kylander, SLS
  • Lassi Lager, KK
  • Juha Hakala, KK
  • Matias Frosterus, KK
  • Martin Matthiesen, CSC
  • Tero Aalto, CSC
  • Antti-Jussi Nygård, TSV
  • Matti Anttila, SKS
  • Jorma Paananen, CSC
  • Markus Merenmies, KA
  • Kylli Ek, CSC
  • Pinja Koskinen, CSC
  • Ari Lukkarinen, CSC
  • Arttu Oksanen, Aalto 
  • Kari Laalo, CSC
  • Joonas Kesäniemi, HY
  • Toni Suutari, Kotus
  • Esa-Pekka Keskitalo, KK/CSC
  • Anssi Kainulainen, CSC

 

MUISTIINPANOT

 

Esa Tiainen (MML) esitteli kehitteillä olevaa paikannimipalvelua (paikkatiedot.fi).

  • paikannimirekisterissä n. 800 000 paikannimeä. Pääsääntöisesti voimassa olevat paikannimet, 1998 alkaen myös muutoshistoria

 

Juha Hakala puhui yleisesti pysyvistä tunnisteista, URN-standardista ja DOI-tunnisteista

  •  iPRES2016-konferenssissa Bernissä (lokakuussa 2016) on työpaja PIDeistä.
  • Kaikkien PID-järjestelmien haaste Juhan mielestä se, että ne ovat ”tyhmiä”: pystyvät vain linkittämään tiettyyn osoitteeseen. Se että käyttäjä haluaa dokumentin, on vain yksi tapaus. PIDin pitäisi osata kertoa myös käyttöoikeudet/käyttöoikeuksiin liittyvät metatiedot tai muita palveluita
    • Tätä kommenoitiin myöhemmin, että esim. URNin "tyhmyys" on toisaalta sen vahvuus: jos URNissa olisi myös metadataa mukana, miten tiedot pysyisivät ajan tasalla?
  • DOI-tunnuksia resolvoitiin viime vuonna 5mrd kertaa

Lassi Lager kertoi URN-tunnisteiden käytöstä Kansalliskirjastossa

  • URN-tunnukset ovat verkossa olevien tietoresurssien pysyviä, ainutkertaisia tunnisteita, joiden avulla ne voidaan identifioida luotettavasti. URN-tunnusten resoluutiopalvelun avulla resursseille voidaan antaa pysyvä osoite, joka toimii vaikka julkaisujärjestelmiä muutetaan.
  • Kansalliskirjaston URN-resolveri ohjaa yleensä metatietoihin, ei itse dokkariin
  • KK:n URN-tietokannassa yli 410 000 tunnusta. Vuoden 2015 aikana n. 80 000 uutta URN-tunnusta.
  • URN-tunnuksia resolvoitiin vuonna 2015 urn.fi-palvelimella noin 8 miljoonaa kertaa. (Luvusta ei ole suodatettu pois botteja.)
  • Kehittäminen: Toiminallisuuksia pyritään kehittämään mm. niin, että yksi URN voisi johtaa kahteen eri osoitteeseen

Resolvoinnista

  • Keskusteltiin pysyvän tunnisteen pysyvyydestä: tunniste on sinänsä pysyvä, vaikka se ei enää johtaisi mihinkään jos dokumentti on poistettu.
  • DSpace-handlen pysyvyydessä myös se ongelma, että handle-juuri viittaa käytössä olevaan DSpace-instanssiin
  • Keskusteltiin URNien käyttötarpeista: tunnisteiden johtaminen metatietoihin/suoraan esim. PDFään), sekä ihmisluettavuus että koneluettavuus
  • Kommentti: URNin tyhmyys on sen vahvuus: jos URNissa olisi myös metadataa mukana, miten se pysyisi ajan tasalla?
  • Kysyttiin, kuinka iso osa URNeista ei resolvoidu. Tätä selvitetään KK:n resolvoimien URNien osalta.

 

Muita esityksiä/puheenvuoroja

 

Yleistä keskustelua

Alustusten jälkeen keskusteltiin mm.

  • ORCIDien, ISNIen ym. hallinnoinnista.
  • Henkilötunnisteista, tietosuojasta/henkilötietolaista, esim. ORCIDissa tutkijan itse täytyy hakea tunnusta ja muokata tietoja jne.
  • Henkilötunnisteina käytössä (tai tulossa laajemmin käyttöön) ISNI, ORCID, ja jatkossa ehkä joku muukin.
  • Tunnusten yhdistäminen, yhdistämispalvelu: tutkijat vievät joka tapauksessa yhdistämispalvelun kautta oman ORCID-tunnuksensa korkeakoulunsa rekisteriin.
  • Tunnisteeseen viittaaminen? Ohjeet tarvitaan?

Jatkotyöskentely ja seuraava tapaaminen

  • Perustetaan wiki (=tämä), jonne lisätään myös muistiinpanoja tästä tapaamisesta, tapaamisessa pidetyt esitykset ja tietoa, mitä tunnisteita on käytössä, missä niistä lisätietoa ja missä niitä käytetään.
  • Sovittiin, että seuraava tapaaminen järjestetään syksyllä Kansalliskirjastossa, KK kutsuu kokoon (EPK nyökytti)
    • silloin voidaan kertoa myös nimitietopalvelusta,
    • laajennetaan vähän näkökulmaa
    • Juhan mielestä kaivataan speksejä, miten esim. handlea pitäisi käyttää (miksi ei ääkkösiä, case sensitivi/in-sensitive jne)
    • Jessica ehdotti, että kutsutaan Finna mukaan, Esa mainitsi Luonnontieteellisen keskusmuseon.
  • No labels