Verkkopalvelujen visuaalinen sisältö muodostuu kuvista, kuvakkeista, visuaalisista elementeistä ja audiovisuaalisesta sisällöstä, joita näkövammaiset (sokeat ja heikkonäköiset) tai kuulovammaiset eivät näe tai eivät pysty kunnolla hahmottamaan.
Kuvat, videot ja äänen sisältämä tieto esitetään verkossa myös tekstinä. Kaikelle ei-tekstuaaliselle verkkosisällölle tarjotaan tekstivastineet eli alt-tekstit. Tekstivastineita tarvitaan, jotta näkövammaisten käyttämät apuvälineet, esimerkiksi ruudunlukuohjelmat, pystyvät lukemaan sisällön, ja kuulovammaiset voivat katsoa videoita. Myös podcastit tarvitsevat tekstivastineet.
Kuvat
Kuvien tekstivastineet parantavat merkittävästi sisältöjen saavutettavuutta. Informatiiviset kuvat ja infograafit lisäävät sisällön kiinnostavuutta ja ymmärrettävyyttä ja tukevat sisällön esittämistä. Näkövammaisten lisäksi ne auttavat erityisesti niitä, joilla on kognitiivisia vaikeuksia tai oppimisvaikeuksia.
Tekstivastineen käytöstä on vain hyötyä.
- Ruudunlukijan avulla käyttäjä voi hahmottaa kuvaa tekstivastineen avulla ja tarvittaessa kääntää tekstin pistekirjoitukseksi.
- Tietotokoneen tai verkkopalvelun Lue ääneen -toiminto lukee tekstivastineen, ja käyttäjä osaa toimia oikein.
- Hakukoneet indeksoivat kuvat vaihtoehtoisten kuvausten perusteella.
Vältä kuvissa näkyvää tekstiä ainoana tapana esittää tärkeitä tietoja. Jos on pakko käyttää kuvaa, jossa näkyy tekstiä, toista teksti sivulla tai asiakirjassa. Kuvaile vaihtoehtoisessa tekstissä lyhyesti kuvaa, ja mainitse mitä tekstiä siihen sisältyy ja mitä siinä sanotaan.
Tekstivastineet
Tekstivastine tarvitaan vain sellaiselle sisällölle, jolla on käyttäjän kannalta merkitystä. Muu sisältö merkitään kuvituskuviksi, jolloin ruudunlukuohjelmat ohittavat ne. Tekstivastinetta ei myöskään tarvita kuville, joiden sisältämä tieto kerrotaan muuten sivuilla.
Tekstivastine on lyhyt, yleensä 1 - 2 virkettä, mielellään enintään 125 merkkiä, sillä kaikki ruudunlukuohjelmat eivät lue pidempää tekstivastinetta. Käytä välimerkkejä, jolloin ruudunlukuohjelma osaa tauottaa puhetta. Celia suosittelee, ettei kuvassa olevia asioita tarvitse toistaa, vaan kuva ja tekstivastineet jatkavat käyttäjän tekstistä saamaa tietoa.
Jos infograafi on laaja ja moniulotteinen, kirjoita infograafin sisältö erikseen sivulle kuvan yhteyteen tai tekstivastineelle oma sivu, jonka linkität kuvat yhteyteen.
Lue lisää tekstivastineen laatimisesta Celian Saavutettavasti.fi-palvelusta.
Informatiiviset kuvat
Verkkopalvelujen yleisin kuva on informatiivinen kuva, joka sisältää olennaista tietoa. Tällainen kuva on valokuva, piirretty kuva. Vaihtoehtoinen teksti pitää sisältää lyhyen ja selkeän selosteen siitä, mitä kuva esittää.
Tekstiä esittävät kuvat
Älä esitä tekstiä kuvana, sillä ruudunlukuohjelmat eivät pysty sitä lukemaan. Verkkosivun sisältö kannattaa aina esittää tekstinä. Jos kuitenkinkin esität tekstiä kuvana, se tarvitsee tekstivastineen, joka sisältää kuvan sisältämän tekstin kokonaan.
Koristekuvat
Kuvat, jotka ovat koristekuvia, saavat vaihtoehtoisen tekstin, jonka arvo merkitään nolla-arvo (alt=""). Se kertoo käyttäjälle, että kuvan ainoa tarkoitus on koristaa sivua. Jos et merkitse kuvaa koristekuvaksi, ruudunlukuohjelma lukee yleensä kuvatiedoston nimen.
Toiminnalliset kuvat
Kun kuva käytetään linkkinä tai painikkeena, vaihtoehtoinen teksti kertoo toiminnon tarkoituksen. Esimerkiksi tulostimen ikoni osoittaa tulostamista, ja lomakkeessa oleva Lähetä-painike osoittaa lomakkeen lähettämistä. Kirjoita silloin alt-tekstiin ohje käyttäjälle, mitä hänen pitää tehdä tai millainen toiminto syntyy, kun käyttäjä klikkaa linkkiä.
Monimutkaiset kuvat, kuten graafit ja kaaviot
Jotta kaikki tiedot ja yksityiskohdat olisivat kaikkien luettavissa, on hyvä tehdä kuvalle vastine, joka sisältää kuvan kaikki tiedot. Huom! Vaikka käyttäjä voi poistaa kuvat verkkosivulta ”text-only” -toiminnolla, tekee tämä usein sisällöstä vähemmän saavutettavaa ja käytettävää.
Videot ja muut tallenteet
Kaikkiin videoihin ja äänitallenteisiin tarvitaan tekstivastineet. Jos videossa on myös muuta kuin puhetta, eli se ei ole ainoastaan ns. puhuva pää, siihen kuuluu kuvailutulkkaus.
Verkkosivuilla julkaistut videot on tekstitettävä viimeistään 14 vuorokauden kuluttua niiden julkaisemisesta. Saavutettavuusvaatimukset eivät edellytä suorien lähetysten tekstittämistä.
Videoiden ja äänitallenteiden tekstivastineet
Videoiden ja äänitallenteiden puhutulle sisällölle laaditaan tekstitys. Tarkoituksena on antaa vastine kuuluvalle sisällölle.
Jos pidät webinaarin, joka muodostuu esimerkiksi powerpoint-esityksestä, silloin puhut tai juonnat ääneen kaikkien diojen olennaisen sisällön, ja ääneen puhuttu selostus tekstitetään. Periaatteena on, että kaikki ääniraidalla oleva puhe tekstitetään.
Äänitallenteisiin eli podcasteihin ja sellaisiin videoihin, jotka eivät sisällä ääntä, sisällön voi kuvata erilliseen tekstitiedostoon, joka on tallennettu äänitallenteen yhteyteen (ns. aikasidonnaisen median vastine).
Jos video sisältää kuvan lisäksi myös ääntä, puhutaan synkronoidusta mediasta. Silloin video ja ääni muodostavat kokonaisuuden, jota voidaan pitää informaation osalta suurempana kuin osiensa (ääni ja video) summa. Tällaiseen videoon lisätään videon mukana näkyvä tekstitys (open tai closed captions) sekä näkyvälle kuvasisällölle ääniraitaan upotettu (tai vaihtoehtoisella ääniraidalla tarjottu) kuvailutulkkaus.
Tekstitysvaihtoehdot
Tekstitys voi olla kiinteä eli tavallaan videoon kiinni liimattu tekstitys tai tekstitys, jonka näkyvyyttä käyttäjä voi säätää.
Open captions on videon kiinteä tekstitys, joka näkyy koko ajan videossa ja jonka näkyvyyttä käyttäjä ei voi säätää.
Closed captions on videon tekstitys, jonka käyttäjä voi ottaa halutessaan käyttöön. Videoon voidaan liittää esimerkiksi useita erikielisiä tekstityksiä, jolloin käyttäjä voi valita haluamansa tekstityksen.