Versions Compared

Key

  • This line was added.
  • This line was removed.
  • Formatting was changed.

...

Warning
iconfalse

Yhteenveto

Pisteen kuvaus: Tutkimustieto ymmärrettiin kontekstissa laajasti. Keskustelun pääpaino oli datan hallinnassa - tämä on ajankohtainen aihe kansallisesti, mutta myös kansainvälisesti. Tutkimusta tehdään hyvin paljon yhteistyössä.

Nosteet: Pisteellä keskusteltiin paitsi datasta, myös muusta tutkimusta koskevasta tiedosta, kuten rahoituspäätöksistä. Pisteellä keskusteltiin siitä missä dataa on, kuinka paljon ja kuka sen omistaa.

Tutkimustiedon hallinta aiheen alla käskiteltiin myös siitä miten käsitellä sensitiivistä dataa, millaisia järjestelmiä siihen liittyy ja millaista tukea tutkijat tarvivat IT:n ja lainsäädännön näkökulmasta. Aiheeseen liittyy myös tutkimusetiikan näkökulma. Pisteen keskusteluissa nousi esiin myös aineistohallinnan näkökulma: paljon potentiaalia, mutta vasta vähän aktualisoitunut. Grant writerit touchpointtina - tämä on yksi kohta päästä kiinni. Julkaisijat asettavat entistä enemmän vaatimuksia.

Hyödylliseksi tulevaisuuden yhteiseksi tavoitteeksi ehdotettiin tutkijan polkua täysin sensitiivisen datan näkökulmasta.

-voisiko tutkimussuunnitelmista kerätä analysoitavaa dataa?

-tai rahoitushakemuksista?

-pitäisikö tutkimussuunnitelmien päivittyä tutkimuksen edetessä? myös ns. no-go tutkimussuunnitelmissa on arvokasta tietoa


Keskeiset kehitystarpeet:

  • DMP-työkalujen, esimerkiksi kansallisen DMPTuuli palvelun tehokkaampi hyödyntäminen



Ryhmäkeskustelusta heränneet ajatukset täydennetään seuraavien otsikkojen alle:

UUDET AVAINKYSYMYKSETFAKTATHUOLET / ONGELMATRATKAISUIDEAT JA PARHAAT KÄYTÄNNÖTPARKKIPAIKKA

Mikäli keskustelussa ymmärretään, että x-kysymys ei ole relevantti/ pääongelma → syntyy uusi kysymys

Teemaan liittyvät tosiasiat ja tiedotTeemaan liittyvät huolenaiheet ja ongelmatErotellaan helpot ja haastavat ratkaisuideat, sekä Best PracticesTeemaan liittymätön keskustelu ja aiheet

Mitä tietoa tarvitaan tutkimuspalvelujen näkökulmasta?

  • Millaista dataa yliopistoilla on? Millaista dataa tutkimusryhmö käsittelee? Mitä muualla on?

Aktiivinen datanhallinan suunnitelma, elävä dokumentti?

Mitkä rahoittajat, lehdet tms. vaativat, että julkaisun ja datan tulee olla avointa? → RDA? Mistä tutkija voi tietää missä kannattaa julkaista?

Miten johtaminen organisaatioissa tukee datanhallintapolitiikkaa?



  • tietosuoja-asetus ja tiedonhallintalaki vaikuttavat datan tallentamiseen ja käyttöön
  • Organisaatioilla on hyvin paljon dataa, jonka omistajuus voi välillä olla epäselvää esimerkiksi kun tutkija lopettaa
  • sensitiiviseen datan käsittely ja siihen parhaat ratkaisut
  • tutkimussuunnitelmiin kirjoitettu tieto ei siirry vaiheesta toiseen, workflow puuttuu
  • Tutkimussuunnitelmaa tehdessä ei välttämättä tule ajateltua mitä joku tietty osa tutkimusta tuottaa tietoa (case mikroskooppi, joka tuottaa teratavuittain dataa)
  • Kustannukset: Mitä tapahtuu kun projekti päättyy ja rahoitus loppuu?
  • Rahoituspäätös ja muu rahoittajalta tuleva metadata pitäisi saada korkeakouluille
  • Monessa euroopan maassa ei tukirakenne ole niin hyvä ja selkeä
  • Missä tutkijoilla on dataa ja miten sitä käsitellään? Päivitetäänkö datanhallinan suunnitelmia? Miten suunnitelmia käsitellään?
  • Kuka omistaa datan? Data governance -ohjeet
  • Erilaisten työvälineiden ja tallennuspaikkojen tuomat haasteet mitä minnekin saa tallentaa, minne ne voi siirtää ja miten niissä hallitaan eri tasoisia datoja ja niiden elinkaaria ja datan omistajuus
  • tutkimustiedon ennakkorekisteröinti
    • ennakkorekisteröinnistä oltava hyötyä myös tutkijalle
  • tutkimusdatan väärentämisen mahdollisuudet ja riskit kasvavat jatkuvasti
  • Hakemusvaiheessa mm. IPR, datanhallintamenetelmät voivat ennakoida tulevia tarpeita
  • Ratkaisuidea sensitiivisen datan hallintaan: ELIXIR (Eurooppalainen biologisen tiedon tutkimusinfrastruktuuri)
  • Aktiivinen datanhallinta
  • Labrapäiväkirja, jolla voi todentaa mitä on tehty ja dokumentoida miten tutkimuksen voi todentaa
  • PAS-palveluiden parempi markkinointi korkeakouluille (CSC:n PAS-palvelut tosin eivät tällä hetkellä taivu tallenteiden esitykseen)
    • Haaste: rahoituksia myöntävät ovat moninainen joukko
  • Tutkijan polun tukirakenteen harmisointi koko korkeakoulukentässä (rahoitus, käytännöt tms) → oppijan polkuun
  • Tutkijakoulujen yhteinen verkosto, joka jakaa parhaita käytänteitä tutkijoille ja ryhmille
  • Datan hallinta ja saatavuus pitäisi nostaa meriitiksi tutkijoille
    • Organisaatioiden datapolitiikka vaikuttaa
  • Influensserit myös datanhallinnassa, yleensä joku ryhmästä suosittelee ratkaisua
  • Suunnitelmien näkyvyyttä voisi lisätä korkeakoulujen sisällä, jotta tutkijat voisivat vertailla suunnitelmia
  • Datanhallinnan "pisteytys" (pelillistäminen)
  • RDA:n toiminta
    • Heidi Laine Suomen RDA-koordinaattori
  • Metadatan hallinta, palvelut, miten nämä saataisiin pelaamaan paremmin yhteen?
  • Ennakkorekisteröinnin järjestelmä on vaikea idea, sillä luottamus ja luottamuksellisuus voivat nousta esille
  • Ihmiset haluavat myös henkilökohtaista palvelua, ei ainoastaan järjestelmiä

...