Ryhmäkeskustelusta heränneet ajatukset täydennetään seuraavien otsikkojen alle:
UUDET AVAINKYSYMYKSET | FAKTAT | HUOLET / ONGELMAT | RATKAISUIDEAT JA PARHAAT KÄYTÄNNÖT | PARKKIPAIKKA |
---|
Mikäli keskustelussa ymmärretään, että x-kysymys ei ole relevantti/ pääongelma → syntyy uusi kysymys | Teemaan liittyvät tosiasiat ja tiedot | Teemaan liittyvät huolenaiheet ja ongelmat | Erotellaan helpot ja haastavat ratkaisuideat, sekä Best Practices | Teemaan liittymätön keskustelu ja aiheet |
Mitä tietoa tarvitaan tutkimuspalvelujen näkökulmasta? - Millaista dataa yliopistoilla on? Millaista dataa tutkimusryhmö käsittelee? Mitä muualla on?
Aktiivinen datanhallinan suunnitelma, elävä dokumentti? Mitkä rahoittajat, lehdet tms. vaativat, että julkaisun ja datan tulee olla avointa? → RDA? Mistä tutkija voi tietää missä kannattaa julkaista? Miten johtaminen organisaatioissa tukee datanhallintapolitiikkaa?
| - tietosuoja-asetus ja tiedonhallintalaki vaikuttavat datan tallentamiseen ja käyttöön
- Organisaatioilla on hyvin paljon dataa, jonka omistajuus voi välillä olla epäselvää esimerkiksi kun tutkija lopettaa
| - sensitiiviseen datan käsittely ja siihen parhaat ratkaisut
- tutkimussuunnitelmiin kirjoitettu tieto ei siirry vaiheesta toiseen, workflow puuttuu
- Tutkimussuunnitelmaa tehdessä ei välttämättä tule ajateltua mitä joku tietty osa tutkimusta tuottaa tietoa (case mikroskooppi, joka tuottaa teratavuittain dataa)
- Kustannukset: Mitä tapahtuu kun projekti päättyy ja rahoitus loppuu?
- Rahoituspäätös ja muu rahoittajalta tuleva metadata pitäisi saada korkeakouluille
- Monessa euroopan maassa ei tukirakenne ole niin hyvä ja selkeä
- Missä tutkijoilla on dataa ja miten sitä käsitellään? Päivitetäänkö datanhallinan suunnitelmia? Miten suunnitelmia käsitellään?
- Kuka omistaa datan? Data governance -ohjeet
- Erilaisten työvälineiden ja tallennuspaikkojen tuomat haasteet mitä minnekin saa tallentaa, minne ne voi siirtää ja miten niissä hallitaan eri tasoisia datoja ja niiden elinkaaria ja datan omistajuus
- tutkimustiedon ennakkorekisteröinti
- ennakkorekisteröinnistä oltava hyötyä myös tutkijalle
- tutkimusdatan väärentämisen mahdollisuudet ja riskit kasvavat jatkuvasti
- Hakemusvaiheessa mm. IPR, datanhallintamenetelmät voivat ennakoida tulevia tarpeita
| - Ratkaisuidea sensitiivisen datan hallintaan: ELIXIR
- Aktiivinen datanhallinta
- Labrapäiväkirja, jolla voi todentaa mitä on tehty ja dokumentoida miten tutkimuksen voi todentaa
- PAS-palveluiden parempi markkinointi korkeakouluille (CSC:n PAS-palvelut tosin eivät tällä hetkellä taivu tallenteiden esitykseen)
- Haaste: rahoituksia myöntävät ovat moninainen joukko
- Tutkijan polun tukirakenteen harmisointi koko korkeakoulukentässä (rahoitus, käytännöt tms) → oppijan polkuun
- Tutkijakoulujen yhteinen verkosto, joka jakaa parhaita käytänteitä tutkijoille ja ryhmille
- Datan hallinta ja saatavuus pitäisi nostaa meriitiksi tutkijoille
- Organisaatioiden datapolitiikka vaikuttaa
- Influensserit myös datanhallinnassa, yleensä joku ryhmästä suosittelee ratkaisua
- Suunnitelmien näkyvyyttä voisi lisätä korkeakoulujen sisällä, jotta tutkijat voisivat vertailla suunnitelmia
- Datanhallinnan "pisteytys" (pelillistäminen)
| - RDA:n toiminta
- Heidi Laine Suomen RDA-koordinaattori
- Metadatan hallinta, palvelut, miten nämä saataisiin pelaamaan paremmin yhteen?
- Ennakkorekisteröinnin järjestelmä on vaikea idea, sillä luottamus ja luottamuksellisuus voivat nousta esille
- Ihmiset haluavat myös henkilökohtaista palvelua, ei ainoastaan järjestelmiä
|
Ei vielä taulukoituna