Yhteenveto

Pisteen kuvaus: Palveluita tarjoavat organisaatiot ja palvelut itsessään ovat jatkuvassa muutostilassa, eli kokonaiskuvan muodostaminen on haastavaa. Tutkija on identiteetiltään ensisijaisesti tutkija, eikä organisaationsa edustaja. Tarpeet on useimmiten uniikkeja, joten yhtenäisten tarpeiden tunnistaminen voi olla useinkin vaikeaa.

Nosteet: Sirpaleinen Nykyisellään todellisuus on sirpaleinen ja muuttuva todellisuus. Organisaatiot ovat keskenään ja joskus jopa sisäisesti siiloutuneita. Yhteisessä keskustelussa todettiin, että tutkija vie usein työtavat ja työkalut organisaatiosta toiseen. Akateeminen vapaus, jolloin väliin meneminen on vaikeaa. Polku ajattelu Tutkijan tutkijan arjessa saattaa kaatua haasteisiin ja siiloihin. Akateeminen vapaus, jolloin väliin meneminen on vaikeaa. Reaktiisisuudesta proaktiivisuuteen. Mitä palvelupolkuja voidaan löytää ja muotoilla siten, että siiloista päästään pois. Pisteen keskusteluissa huomioitiin, että tulisi olla myös opettajan polku, jossa mapattaisiin parhaat opetuksen parhaat käytännöt.. Palveluista olisi tärkeää olla lisää tietoa, ja sen lisäksi ymmärrys tutkijoiden tarpeista - tarvitaan palvelumuotoilua. On tärkeää, että palvelutarjonta adaptoituu tutkijan tilanteeseen, eikä toisinpäin. Tutkija on tärkeä tavoittaa nivelvaiheessa, eli uuden projektin alussa tai kun vanhat ratkaisut eivät enää toimi.

Pisteestä nostettu ajatusPisteestä nostettu yllättävä uusi idea; data management plan, ja sen merkitys , eli ja ennen kaikkea se miten voimme hyödyntää siitä saatavaa dataa, joka jää tällä hetkellä hyödyntämättä.

－vaikea löytää yhteisiä työkaluja ja palveluja, jos tutkimusryhmissä toimijoita eri organisaatioista (esim. Valtor ei salli), eritoten kansainväliset kumppanit osana tutkimusryhmää

－sensitiivinen data: toimijoiden vaikea hahmottaa onko dataa käsitelty kunnolla

－oikeuksien siirto: kuka omistaa datan? kenelle kuuluvat oikeudet?

.

Pisteen keskusteluissa huomioitiin, että tulisi olla myös opettajan polku, jossa mapattaisiin parhaat opetuksen parhaat käytännöt.

Keskeiset kehitystarpeet:

• Data managemet plan hyödyntäminen, esimerkiksi kansallinen DMPTuuli palvelu
  
  • DMP kautta saamme tärkeää dataa tutkijan palvelutarpeista
• Palveluiden tulisi adaptoitua tutkijan tarpeisiin
  • Helppokäyttöinen tarjonta, tutkijoista kattava joukko toivoisi palvelupakettia (vs. irralliset legot)
• Dataan liittyvä politiikat, lainsäädännöt ja parhaat käytännöt
  • Tutkijoilla ei välttämättä ole näistä paras ymmärrys, miten tuetaan? Miten varmistetaan, että asiat menevät oikein?
  • Oikeuksien siirto - Kuka omistaa datan? Kenelle kuuluvat oikeudet?
  • Datan sensitiivisyys