...
- Widgren-Sallinen: Olisi hyvä saada enemmän taustoitusta ja täsmällisempiä kysymyksiä, joihin pyydetään kommentteja. Tässä laajuudessa on hyvin työlästä lähteä kommentoimaan. Tämä saattaa näkyä sillä tavalla, että ei saada riittävästi palautetta.
- Mauno: Onko näkemyksiä, että mIten parhaiten varmistetaan yhteentoimivuus yhteisten palvelujen kuten esim. VIRTA kanssa?
- Kohtanen: Yksi tärkeimmistä kohdista on, jos tunnistetaan lisäys- tai muutostarpeita VIRTA-tietomalliin. Tähän keskusteluun on tärkeää ottaa mukaan myös Opetushallitus, jotta pystytään takaamaan yhteentoimivuus KOSKI-luovutuspalvelun kanssa. Kun tarpeita tunnistetaan, niin miten nopeasti toivotte näihin näkemyksiä? Voidaanko kokoontua käymään asioita yhdessä?
- Mauno: Tuossa oli jo hyvä ehdotus eli alustavat huomiot nopeasti, mutta kun mennään tarkemmalle tasolle niin työhön pitää varata aikaa ja se pitää aikatauluttaa erikseen
- Hautakangas: Kevään mittaan voidaan harjoitella toimintatapaa väljemmällä aikataululla ja saada kokemusta toimivasta työskentymallista. Löytyisikö ns. nopean toiminnan joukkoja, kun tehdään ketterää kehitystä. Nyt työn alla jatkuvan oppimisen tarjotin.
- Kohtanen: Onko Digivision puolella riittävästi ymmärrystä VIRTA- ja KOSKI-datasta, jotta hahmotatte tarkennustarpeet? VIRTA-tiimin resurssit osallistua työhön ovat rajallisia. Mikä tilanne OPH:n Opetushallituksen osalta?
- Mauno: Hanketoimistossa sisäisesti on keskusteltu, että miten pystyttäisiin varmistamaan riittävän osaavat resurssit aktiiviseen työskentelyyn. Työpajoissa on keskusteltu asiasta, mutta ei ole kovin vahvaa näkemystä, että miten riittävää osaaminen on ollut
- Hautakangas: Työssä on pyritty varmistamaan ekosysteemiedustukset, VIRTA-osaaminen, XDW-osaamista ja arkkitehtuuriosaamista. Nyt lähdetään aktiivisemmin tunnistamaan tarpeita ja että saataisiin jokaisesta korkeakoulusta VIRTA-osaamista. Haasteena on se, että vaihdellaan tietojoukoittaain prosessialueelta toiselle, joten ei voi olla vain yksi ryhmä, joka olisi työssä mukana koko ajan. VIRTA-osaajat on yksi ryhmä mutta sitten tarvittaisiin myös esim. koulutustarjontaosaamista. Työ rytmittyy vuosikellon mukaan eri ryhmien osalta aktivisiin työstökausiin. Pitäisi alkaa listaamaan ryhmittäin tarvittavat näkökulmat työn resurssoinnin suunnittelemiseksi.
- Puranen: Samaa asiaa miettinyt, Opetushallitus ei ole pystynyt olemaan mukana aktiivisesti ja tietomallien kommentoinnin osalta olisi hyvin haastavaa löytää tarpeelliset resurssit kommentoimaan. IT-arkkitehdit eivät pysty kommentoimaan prosessinäkökulmasta, joten osallistujia tarvittaisiin useita. On kuitenkin huomioitava, että kehityshankkeita on käynnissä useita ja resursseja täytyy jakaa.
- Kantola: Hautakangas kuvasikin tilantee hyvin, miten mallinnustyöhön on saatu asiantuntijoita mukaan. VIRTA-yhteyshenkilöiden piiiristä löytyy laajaa osaamista.
- Mauno: Hyvä ja aiheellinen kommentti. Näin on tarkoitus toimia eli korvata asiantuntijoile osallistuminen hankkeen työhän. Osatoteuttajatyön hallinnointi on kohtuullisen raskas prosessia ja sitä on jouduttu harjoittelemaan.
- Haapamäki: Miten osatoteuttajamalli tällä hetkellä tapahtuu, miten taakkaa jaetaan?
- Mauno: Periaate on yksinkertainen - on tarve ja korkeakoulut voivat tarjota asiantuntijaresurssia ja hankkeeseen valitaan sopivimmat. Hitaus tulee siitä, miten hanketoimistossa sisäisesti suunnitellaan ja tehdään valinnat. Tapa ei ole kovin ketterä.
- Hautakangas: Myös näkymä etukäteen ei ole aina riittävä - ei osata sanoa, milloin tarvitaan ja millaista resurssia, että töitä voitaisiin suunnitella
- Widgren-Sallinen: Palaisin VIRTA-asiantuntijoihin, joita korkeakoulutasolla on niukasti, kenties vain yksi. On vaikeaa irrottaa henkilöä korkeakoulun omista tehtävistä. Pitäisi olla Digivision tarpeista näkymää pitkällä aikavälillä.
- Hautakangas: Toisaalta voi olla hyvin täsmällisiä tarpeita - esim. tuki muutamaan kolmen tunnin työpajaan
- Aho: Olin mukana työryhmässä. Kaikilla yhteisiin ryhmiin kuuluvilla on paljon osaamista ja tunnetaan nykyiset käyttötapaukset. Tässä työskentelyssä suunnitellaan sellaista, mikä on vasta tulossa, miten esim. koulutusmuodot tulevat muuttumaan, miten tunnistetaan osaamista, tuleeeko uusia tapoja suorittaa tutkinto jne. Tämä on vaikeaa, ja arvaukset eivät ehkä osu oikeaan.
- Haapamäki: Missä vaiheessa korkeakoulutuksen visiointipuoli Digivisiotyössä on - millaista korkeakoulutus on vuonna 2030?
- Mauno: Erilaisia aihioita vision osalta on. RRF-rahaston kautta tullut Jatkuvan oppimisen tarjotin on ollut nyt tekemisen fokuksessa ja tässä tavoiteaikataulu vuoden 2024 loppuun mennessä. Eli visiotyön osalta ei olla pystytty etenemään kovinkaan paljon. Hankkeessa tehdään kyllä skenaariotyötä, joka kurkottaa vuoteen 2030, mutta omalla työpöydälläni tekemisen tavoite on tällä hetkellä lähempänä
- Hautakangas: Yhtenä konkreettisena esimerkkinä ovat koulutustarjonnan muodot. Vielä ei tiedetä, että miten luokitellaan uudenlaisia koulutuksen muotoja erityisesti informaalissa oppimisessa - esim. videoluennon jakaminen. Yhtenä taustavaikuttajana on ollut OECD:n luokittelut formaalista, informaalista ja epäformaalista koulutuksesta. Jonkinlainen kehikko tarvittaisiin jo työn alkuvaiheessa, että työtä pystytään edistämään.
...
- Kohtanen: Mistä johtuu, että esityksessä puhuttiin KOSKI-palvelusta ja lakiesityksessä KOSKI-tietovarannosta?
- Ikkelä: Lainsäädännössä puhutaan KOSKI-tietovarannosta. Teknisellä tasolla on kuitenkin kyse KOSKI-palvelusta eli hyödynnettään olemassa olevaa
- Keskusteltin siitä, että erillisten järjestelemien käyttämisestä tulee ylimääräistä työtä.
- Widgren-Sallinen: Ei ole vielä opintohallinnon kesken hahmotettu, että mitä nämä koulutukset voisivat olla. Perusperiaatteena olisi hyvä käyttää niitä välineitä, jotka ovat olemassa eli esim. VIRTA-tietovarantoa
- Kohtanen: VIRTA-opintotietopalvelun näkökulmasta tekninen muutos on aika yksinkertainen eli lisätään uusia koodistoarvoja. Varsinainen työ tehdään korkeakouluissa. Voidaanko opiskelijarekisteriin ja sitä kautta VIRTAan tuoda ei-säänneltyjä koulutuksia ja millä ehdoilla? Nyt opintosuoritusten täytyy olla ECTS-mitoitettuja, jotta niitä voi tuoda VIRTAan. Korkeakoulujen olisi hyvä ottaa kantaa tähän lausunnoissaan.
- Ikkelä: lainsäädännössä on määritelty, minkälaista koulutusta voi sisällöllisesti hankkia. Ei rajattu ECTS- tai opintopistemitoitukseen.
- Widgren-Sallinen: Toimitaanko JOTPAn osalta korkeakoulujen koulutusvastuiden rajoissa?
- Ikkelä: Asia koskee myös muita toimijoita kuin korkeakouluja. Säännelty koulutus on koulutusvastuun mukaista. Muun kuin säänneltyjen koulutusten osalta toteuttajat voivat olla muitakin.
- Haapamäki: Kun puhutaan tutkinnon osista niin toiminta on vakiintunutta. Uudessa mallissa puhutaan koulutuksista, joita on tähän asti voitu tehdä esim. erillisrahoitusten kautta. Näyttäytyykö tässä esitelty ei-säänneltyjen koulutusten osio houkuttelevana korkeakouluille?
- Ikkelä: jatkuvan oppimisen avustuksista noin puolet meni korkeakouluille ja suurin osa oli säänneltyä koulutusta. Muun kuin säännellyn koulutuksen hankintapalikka on uusi, mutta ELY-keskuksilla tällaista on ollut. Näissä ainakin ammattikorkekaouluja ja näiden tytäryhtiöitä on ollut mukana hauissa.
- Haapamäki: Miten tieto siirtyy VIRTA-opintotietopalvelusta uuteen tietovarantoon (KOSKI-palveluun). Ovatko henkilöiden tunnistetiedot tiedossa tiedonsirtoja varten?
- Mäkinen: Ajatus on se, että kyseessä olisi looginen kokonaisuus. Tunnisteavaimilla voitaisiin hakea rajapinnan kautta VIRTA-tietovarannosta tarvittavat tiedot. Tämä vaatisi rajapintakehitystä.
- Ikkelä: Viranomaispäätöstä ei voi ulkoistaa eli JOTPA tekee opiskelijavalintapäätökset jossa yhteydessä saadaan tarvittavat tunnistetiedot. Tähän ollaan rekrytoimassa henkilö, joka määrittelisi kokonaisuuden.
- Mäkinen: VIRTAantulee suoritusmerkintä, joka haetaan suoraan VIRTA-tietovarannosta
- Aho: Kun hyväksyntä on tehty, niin opiskelijat pitää siirtää korkekakoulun omaan järjestelmään. Muodostuu opiskeluoikeus ja HOPS ja sitten myöhemmin syntyy suorituksia. Tietoja siirtyy kerran vuorokaudessa VIRTAan. JOTPA tarvitsee oman rahoituskoodin samoin kuin ELY-keskusten rahoittamat,
- Widgren-Sallinen: ELY-keskusten koulutuksia (tilauskoulutuksia) on ollut, tiedonsiirroissa tulee huomoida, että ko. henkilöt eivät ole ylioppilaskunnan jäseniä tai oikeutettuja YTHS:n palveluihin.
- Ikkelä: ELY-keskukset voivat tällä hetkellä hankkia myös tutkinnon osia ja niitä tämä uusi lainsäädäntö ei koske. JOTPAn tekemä opiskelijavalinta ei koske säänneltyjä koulutuksia.
- Haapamäki: Kuulostaa siltä, että kyse on yhden viranomaisen operatiivisesta rekisteristä, niin onko siitä pakko säätää laissa?
- Ikkelä: Ymäärtääkseni on
- Kohtanen: HE:ssä puhutaan yhteisrekisterinpitäjyydestä OPH Opetushallitus ja JOTPA. Onko tämä siksi, että näiden katsotaan olevan kaksi eri viranomaista?
- Ikkelä: Lainsäädännön näkökulmasta ovar erilisiä rekisterinpitäjiä vaikka ovat yhtä organisaatiota.
...
Opetus- ja kulttuuriministeriö asettanut valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa (884/2017) tarkoitettujen rekisterien, tietovarantojen sekä palveluiden kehittämistyön koordinoimiseksi kehittämisyhteistyöryhmän
- ensimmäinen kokous 14.1.
- Työryhmän tarkoituksena on koordinoida eri tietovarantoja ja niiden kehittämistä. Jäsenistö koostuu OKM:n ja OPH:n edustajistaOpetushallituksen edustajista. Ensimäisessä kokouksessa käytiin läpi nykytilannetta ja tarkoitus on kartoittaa tarpeita lainsäädännön muutoksille. Tiedotetaan asiasta myöhemmin lisää.
- Arkistolain uudistusta ollaan aloittamassa. KPMG tekee selvitystä, millä tavalla eri viranomaisten ja muiden julkisten toimijoiden tietoja arkistoidaan. Olisiko mahdollista toteuttaa keskitettyä arkistointiratkaisua? VIRTA-otp:n osalta on oltu yhteydessä Haapamäkeen mutta hän on ohjeistanut kontaktoimaan korkeakouluja ja CSC:tä
...