Versions Compared

Old Version 63

changes.mady.by.user Suvi Remes

Saved on

compared with

New Version Current

changes.mady.by.user Jessica Parland-von Essen

Saved on

Key

  • This line was added.
  • This line was removed.
  • Formatting was changed.

Selvitys



Hankesuunnitelma viety osaksi Yhteinen tiedon hallinta -hankkeen materiaaleja (löytyy jatkossa: https://wiki.julkict.fi/julkict/yti)


Tunnuskäytänteet julkisessa hallinnossa - linjaukset ja kehitysehdotukset 

Johdanto - pysyvien tunnusten tarve

Yhteiskunnan ja sen osana julkisen hallinnon toiminta on yhä laajemmin ja syvällisemmin tietointensiivistä ja toimintoja rakennetaan tietojen varaan. Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa [1] on asetettu tavoitteeksi uudistaa julkiset palvelut käyttäjälähtöiseksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla ja hyödyntämällä jo olemassa olevaa tietoa monipuolisesti. Yhteisesti käytössä olevien tietoaineistojen tarjoaminen yhden luukun periaatteella edellyttää hyvää tunnusten ja pysyvien tunnusten käytänteitä ja hallinnointia. Tavoite kysyä samaa tietoa vain kerran niin kansalaiselta, yrityksiltä kuin muilta viranomaisilta vaatii tehokkaita yhteisiä tiedon hallinnan toimintatapoja, joista yksi on pysyvien tunnusten käyttö ja hallinta.

...

Pysyvien tunnusten hallinta on osa julkisen hallinnon arvokkaiden tietoaineistojen ja tietovarantojen käyttöä ja informaatioekosysteemin kasvupohjaa.   

Työn odotetut hyödyt

Tietoaineistojen yksilöinnin kansallisten periaatteiden laatimisen ja jatkossa pysyvien tunnusten käytön hyötyjiä ovat kaikki tietoa käsittelevät tahot. Tunnnukset liittyvät erottamattomasti myös tietoturva- ja tietosuojanäkökulmiin, kun tietoa ristiin kytketään yhä laajemmin.  

...

Julkisen hallinnon hallussa olevia tietoaineistoja ja tietoja hyödynnetään myös esimerkiksi tutkimuksen ja tieteen tarpeisiin. Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämisen näkökulmasta tunnukset liittyvät muun muassa tutkimusaineistojen avaamiseen ja aineistojen ja julkaisujen linkittämiseen tulosten ja tuotosten verifioimiseen tieteen logiikan mukaisesti.   

Työn kohde ja rajaus

Tässä suunnitelmassa kuvatun työn tavoitteena on laatia suositukset digitaalisessa muodossa olevien tietoaineistojen yksilöinnistä ja tunnusten käytöstä julkisessa hallinnossa. Näiden laadittavien yleisten suositusten varaan voidaan pitkällä aikavälillä luoda tarvittavia tarkempia ohjeita ja määräyksiä julkisen hallinnon toiminnan ja hyvien tiedon hallinnan käytäntöjen kehittämisestä (esimerkiksi pysyvien tunnusten viitearkkitehtuuri julkiseen hallintoon), jotta kokonaisvaltainen yhteentoimivuus, tehokkuus ja asiakaskeskeisyys olisivat mahdollisia toteuttaa julkisissa palveluissa.  

...

Henkilötietoihin liittyvät juridiset kysymykset ja henkilöön liittyvät tunnukset rajataan tämän työ ulkopuolelle niin pitkälle kuin se on työn toteuttamisen näkökulmasta mahdollista. EU:n tietosuoja-asetuksesta tehtävät tulkinnat voivat vaikuttaa muun muassa henkilötiedon määritelmään; esimerkiksi paikkatiedon voidaan katsoa olevan myös henkilötietoa, sillä paikannusverkostojen dataa yhdistelemällä erilaisten mobiilikäyttäjien tunnistaminen on jokseenkin helppoa muun muassa ajallisten sijaintien mukaan [3]. Tietosuoja ja sen toteuttaminen nousee siten yhä tärkeämmäksi ja keskeisemmäksi myös tunnusten käytössä. Laadittavien linjausten osalta tehdään tarvittavilta osin yhteistyötä henkilötunnuksiin liittyvästä kehitystyöstä vastaavien tahojen kanssa.

Työkohteet

Suunnitellut työkohteet ovat seuraavat:

...

Tarkennetaan missä yhteyksissä tunnusten relaatiot ja elinkaari on dokumentoitava erityisen tarkasti (ontologia, tunnuksen metatiedot) sekä millaisia vaatimuksia eri tunnuksiin liittyy esimerkiksi linkitettävyyden tai syntaksin suhteen eri tilanteissa. Esimerkiksi, monissa yhteyksissä käytetyt URL-viittaukset (verkko-osoite) on tutkimuksissa havaittu nopeasti vanhentuviksi, minkä seurauksena linkitykset katkeavat nopeasti. Vaarallisin tilanne on se, että tarjottu linkki ohjaa myöhemmin eri aineistoon kuin mitä alun perin on tarkoitettu. Selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan suositetaan standardeja, esimerkiksi aineistoja kuvaavien metatietojen kytkentään (esimerkiksi W3C:n PROV-soveltuvuus).

Työn toteutus

Työ toteutetaan osana Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanketta, jota koordinoi valtiovarainministeriö. Työ toteuttamiseen organisoidaan työryhmä julkisen hallinnon ja muistiorganisaatioiden tiedon hallinnan asiantuntijoista. Työryhmän työtä koordinoi sen puheenjohtaja yhdessä Yhteinen tiedon hallinta -hankkeen vastuutahon kanssa. Työryhmän työhön osallistutaan osana oman organisaation työtä. Työn toteuttamiseen tarvittavaan selvitystyöhön ja työryhmän työssä tuotettavien ohjeiden ja linjausten dokumentointiin palkataan YTI-hankkeen hankintana editori; arvio editorin työmäärästä on noin 4-5 htkk. Työryhmä ja editori raportoivat Yhteinen tiedon hallinta -hankkeelle. Hankkeen ohjaustahona valtiovarainministeriön JulkICT hyväksyy työn ja voi osaltaan päättää jatkokehitysehdotuksena annettujen projektiaihioiden edistämisestä. Tuotetuista linjauksista voidaan pyytää lausunnot ja/tai käyttää muita julkisen hallinnon yhteisiä hyväksymismenettelyitä, esimerkiksi JHS-suosituspolkua.

...

  • Kansalliskirjasto (KK)
  • Kansallisarkisto (KA)
  • Museovirasto (MV)
  • Väestörekisterikeskus (VRK)
  • Maanmittauslaitos (MML)
  • Kuntaliitto / kuntien edustus
  • CSC
  • Trafi
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
  • Heldig: Helsinki Centre for Digital Humanities 
  • Opetushallitus (OPH)
  • Tilastokeskus (TK)
  • Valtioneuvoston kanslia (VNK, Vahva-hanke)

Sidosryhmät


Liitokset muihin hankkeisiin ja toimijoihin sekä liitoksen kuvaus (RACI-mallilla):

...


Sidostoimijoita tunnistetaan lisää työpajassa ja taulukkoa voidaan täydentää myös työn edetessä.

Aikataulu:

Työn valmistelu on käynnistynyt PID-verkoston [4] työnä marraskuussa 2016. Verkoston ja Yhteinen tiedon hallinta -hankkeen yhteistyönä on valmisteltu alustava hankesuunnitelma.  

...

Tavoiteaikataulu suunnitellulle selvitystyölle ja laadittaville linjauksille ja ohjeille on 10/2017 loppuun.  

Esimerkkejä käyttötapauksista

Alla on esitetty muutamia esimerkkejä mahdollisista käyttötapauksista – kaikki nämä objektit tarvitsevat uniikin pysyvän tunnuksen: 

  • Asia A siirretään viranomaiselta X viranomaiselle Y. Siihen liittyvät dokumentit (=asiakirjat koostuvat tiedoista) a, b ja c.
  • Kansalainen 1 haluaa antaa katseluoikeuden itseään koskevaan dokumenttiin d (viranomaisen Z hallinnassa) viranomaiselle X sekä kansalaiselle 2. (Asiakirjat koostuvat tiedosta.)
  • Kansalainen 3 haluaa kaikki viranomaisten hallussa olevat julkiset dokumentit, jotka koskevat hänen kotikatuaan Q.
  • Viranomainen Z määrittelee palvelun taustaksi tietomallin (soveltamisprofiilin = luokkia ja ominaisuuksia) hyödyntäen julkisen hallinnon yhteisiä yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä. Nämä sekä syntyvä uusi tietomalli ilmaistaan avoimina linkitettyinä tietomäärityksinä "kansallisessa metatietopalvelussa" Yhteentoimivuuden välineistöä hyödyntäen.
    • Viranomainen F rakentaa palvelua ja haluaa sen olevan tietojen osalta yhteentoimiva viranomaisen Z palvelun kanssa. Viranomainen F tarvitsee palvelunsa tietomalliin osaksi samoja tietomäärityksiä kuin viranomainen Z on käyttänyt omassa tietomallissaan. 
  • Viranomainen G haluaa kuvailla avoindata.fi -palveluun hallussaan olevan tietoaineiston, jotta toiset viranomaiset voivat hyötyä jo tehdystä työstä. Viranomaisella on käytössään erikoisasiasanasto, jota hän haluaa käyttää tietoaineiston kuvailuun. Tähän saakka viranomainen on käyttänyt asiasanastoa sisäisesti ja haluaa nyt julkaista sen sanasto- ja ontologiapalvelu Fintossa ja käyttää sitä jatkossa palvelun kautta. Sisäisesti viranomainen on käyttänyt asiasanastolle paikallista tunnistetta.


Aiemmin tehty työ ja selvitykset - liittyvät asiakirjat

...