Käyttötapauksen tila:Valmis

Tunniste

 

Käyttötapauksen nimi

Ylläpidä laskentakaavan pisteityskokonaisuuksia

Prosessi

 

Toimijat

Oph:n tai oppilaitoksen virkailija (pääkäyttäjä/rekisterinpitäjä: oikeus toimenpiteeseen kaikissa niissä organisaatioissa/hakukohteissa, joihin virkailijalla on oikeus; vastuukäyttäjä/katselija: oikeus nähdä tiedot niiden organisaatioiden/hakukohteiden osalta, joihin virkailijalla on oikeus)
Toinen aste: OPH:n virkailija

Tarkoitus

Luoda, lisätä, muokata ja/tai poistaa laskentakaavaan liitettäviä pisteityskokonaisuuksia.

Esiehdot

Virkailijalla on oikeus toimenpiteeseen.

Jälkiehdot

Pisteityskokonaisuus on tallentunut järjestelmään.

Tyypillinen työnkulku

1. Virkailija valitsee toiminnon, jolla voi ylläpitää laskentakaavan pisteityskokonaisuuksia

Pisteityskokonaisuuden luominen (voidaan tehdä ilman lisäämistä)
2. Virkailija luo ja nimeää pisteityskokonaisuuden. Nimeäminen tehdään yhdellä kielellä. Kokonaisuus saa lisäksi automaattisesti generoituvan tunnisteen, jolla se on mahdollista erottaa mahdollisesti muista samoin nimetyistä. Nimen ja tunnisteen lisäksi kokonaisuuteen liittyy tieto niistä hakukohteista/valintaryhmistä, joiden laskentakaavassa sitä käytetään (tulee automaattisesti siinä yhteydessä, kun lisätään jonnekin ja poistuu, kun poistetaan jostakin).
3. Virkailija valitsee pisteityskokonaisuudelle tyypin. Tyyppejä ovat "pohjakoulutus", "työkokemus", "kielitaito", "valintakoe" ja "muu". Tyypin tarkoituksena on helpottaa kokonaisuuden etsintää, eikä se määrittele mitenkään sisältöä.
4. Virkailija määrittelee pisteityskokonaisuuden laskentakaavan. Tässä toimitaan samoin kuin määriteltäessä laskentakaavaa hakukohteelle/valintaryhmälle (kts. käyttötapaus "ylläpidä laskentakaavoja"). Laskentakaava koostuu parametreista ja laskentafuktioista.
5. Virkailija tallentaa luomansa pisteityskokonaisuuden.
6. Järjestelmä ilmoittaa näytöllä onnistuneesta tallennuksesta.

Pisteityskokonaisuuden lisääminen (kun lisätään juuri luotu kokonaisuus)
7. Virkailija valitsee toiminnon, jolla voi lisätä pisteityskokonaisuuden toiseen laskentakaavaan.
8. Virkailija valitsee hakukohteen/valintaryhmän/valmiiksi mallinnetut valintaperusteet, jonka laskentakaavaan tahtoo lisätä luomansa pisteitysmallin. Valinta tehdään luettelosta, jota voidaan rajata nimen tai organisaation mukaan.
9. Järjestelmä avaa valitun kohteen laskentakaavan.
10. Virkailija lisää pisteitysmallin haluamaansa kohtaan laskentakaavaa, ja tekee tarvittavat laskentakaavan muokkaukset sen laskentafunktioihin ja tarvittaessa muihin parametreihin. Virkailija määrittelee myös, voidaanko lisätyn kokonaisuuden kuulumista laskentakaavaan muokata vielä virkailijan muokkausnäytön välityksellä.
11. Virkailija tallentaa muokkaamansa laskentakaavan.
12. Järjestelmä ilmoittaa näytöllä onnistuneesta tallennuksesta.

Vaihtoehtoinen työnkulku

Pisteityskokonaisuuden lisääminen (vaihtoehtoinen tapa)
1. Virkailija on luomassa tai muokkaamassa jo olemassaolevaa hakukohteen/valintaryhmän/valmiiksi mallinnettujen valintaperusteiden laskentakaavaa.
2. Virkailija valitsee toiminnon, jolla voi lisätä olemassaolevan pisteityskokonaisuuden laskentakaavaan.
3. Virkailija valitsee lisättävän pisteityskokonaisuuden luettelosta. Listaa voidaan rajata nimellä ja pisteitysmallin tyypillä.
4. Virkailija lisää valitsemansa pisteitysmallin laskentakaavaan, ja tekee kaavaan siihen liittyvät laskentafuktiot ja tarvittaessa muiden parametrien muokkaukset.
5. Virkailija tallentaa lisäyksen samalla, kun tallentaa laskentakaavan tai siihen tekemänsä muutokset.
Muokkaaminen
2a. Virkailija hakee pisteityskokonaisuuden, jota tahtoo muokata. Luetteloa voidaan rajata nimen ja tyypin mukaisesti.
3a. Virkailija valitsee haluavansa muokata kokonaisuutta ja tekee haluamansa muokkaukset.
4a. Virkailija tallentaa muokatun pisteityskokonaisuuden.
Muokkaaminen voidaan tehdä myös suoraan hakukohteen/valintaryhmän/valmiiksi mallinnettujen valintaperusteiden laskentakaavassa. Tällöin muokkaukset eivät tallennu mahdolliseen mallinnettuun kokonaisuuteen.
Poistaminen
2b. Virkailija hakee pisteityskokonaisuuden, jonka tahtoo poistaa. Luetteloa voidaan rajata nimen ja tyypin mukaisesti.
3b. Virkailija poistaa pisteityskokonaisuudeen.
4b. Järjestelmä varmistaa virkailijalta tahtooko tämä poistaa pisteityskokonaisuuden? Jos virkailija vahvistaa poiston, poistuu kokonaisuus järjestelmästä. Se ei kuitenkaan poistu niistä laskentakaavoista, joihin se on ollut liitettynä.
5b. Järjestelmä ilmoittaa näytöllä onnistuneesta poistosta.
Kokonaisuuden luominen (vaihtoehtoinen tapa)
1c. Virkailija valitsee laskentakaavan luomisen yhteydessä toiminnon, jolla voi muodostaa kokonaisuuden laskentakaavan osasta. Kokonaisuus voi olla mikä vain kaavaan kuuluva parametrien ja funktioiden joukko, kunhan ne liittyvät kaikilta osin toisiinsa (eli kokonaisuus ei voi muodostus parametreista, joilla ei ole mitään keskenäistä yhteyttä funktioiden kautta).
2c. Virkailija nimeää kokonaisuuden ja valitsee sille tyypin.
3c. Virkailija luo kokonaisuuden määrittämällä, minkä osan laskentakaavasta se käsittää.
4c. Virkailija tallentaa luomansa kokonaisuuden. Kokonaisuus tallentuu samalla sekä uudelleenkäytettäväksi kokonaisuudeksi että kyseiseen laskentakaavaan liitetyksi kokonaisuudeksi.

Poikkeustilanteet

 

Tiedot

Pisteitysmalli, mallin nimi, mallin tunniste, mallin tyyppi, mallin laskentakaava (kts. sisällöstä tarkemmin ylläpidä laskentakaavoja), tieto siitä minkä hakukohteiden/valintaryhmien laskentakaavaan malli on liitettynä, lisäys/muokkaus/poistaminen, kokonaisuuden valinta (käytetään/ei) virkailijan muokkausnäytöllä

Erityisvaatimukset

 

Huomioita

Pisteityskokonaisuuden muodostavat kukin käytännössä oman laskentakaavansa. Niitä voi olla hakukohteen/valintaryhmän laskentakaavassa 0-n, ja niiden välillä voi olla laskentafunktioita.
Valmiiksi tehtävien pisteityskokonaisuuksien tarkoituksena on helpottaa hakukohteen/valintaryhmän laskentakaavan tekemistä. Niitä voidaan käyttää useiden eri kohteiden laskentakaavoissa. Sama toiminnallisuus on kuitenkin aina mahdollista rakentaa myös suoraan laskentakaavaan, joten pisteityskokonaisuudet eivät ole välttämättömiä.

Tässä kokonaisuudessa määritellään myös toisen asteen sukupuolipistelaskenta. Eli se, että hakijan tulee ammatilliseen koulutukseen hakiessa saada 2 lisäpistettä jos ko. valintayksikköön 1. sijaisesti hakeneista alle 30 % on samaa sukupuolta kuin hakija.