Jos käyttäjällä on rajoitteita verkkopalvelujen käytössä, hän käyttää yleensä avustavaa teknologiaa.
Avustavat teknologiat voidaan jakaa karkeasti kahteen eri ryhmään
- teknologioihin, jotka auttavat käyttäjää havaitsemaan sisältöjä
- teknologioihin, joiden avulla käyttäjä voi ohjata päätelaiteitta.
Apuvälineet toimivat vain, jos palvelut ovat saavutettavia.
Näkövammaiset
Suomessa on noin 55 000 näkövammaista, joista valtaosa on iäkkäitä ja heikkonäköisiä. Näkövammaisista 74 % on heikkonäköisiä ja 22 % sokeita (4 %:lla näkövammaisista näkövammaisuuden astetta ei ole määritelty).
Näkövammaisille on monenlaisia apuvälineitä ja menetelmiä verkkopalvelujen ja mobiilisovellusten käyttöön. Näkövammaiset käyttävät tietokonetta tai mobiililaitetta usein ruudunlukijan avulla, suurentamalla näytön elementtejä tai käyttämällä käänteisiä värejä.
Hiiren asemesta käytetään usein näppäimistöä. Näkövammaiset ruudunlukijakäyttäjät eivät ole homogeeninen ryhmä: esimerkiksi osalla näkö on heikentynyt syystä tai toisesta, osa käyttäjistä on synnynnäisesti sokeita ja osa kuurosokeita.
Jos käyttäjällä on kognitiivisia tai lukemiseen liittyviä haasteita, ruudunlukijan käyttäminen saattaa tehdä sisällöstä helpommin ymmärrettävää. Lisäksi käyttötavoissa on eroja, kuten minkä tahansa muun apuvälineen kanssa: on edistyneitä käyttäjiä, jotka käyttävät laajasti ruudunlukijan eri ominaisuuksia sekä käyttäjiä, jotka käyttävät ainoastaan ruudunlukijan perustoimintoja.
Tyypillisiä näkövammaisten apuvälineitä tai menetelmiä ovat
- tekstin ja kuvien koon suurentaminen tai pienentäminen
- fonttien, värien ja välistyksen säätäminen yksilöllisesti
- ruudunlukuohjelmat ja tietokoneen käyttö näppäinkomennoilla
- sisältöjen äänitallenteiden kuuntelu
- tekstin lukeminen pistekirjoituksella.
Kuulovammaiset
Kuulovammaisia ovat kuurot ja huonokuuloiset. Kuulovammaiset kokevat rajoitteita audiovisuaalisen sisällön käytössä, esimerkiksi video- ja äänitallenteista voivat puuttua tekstit. He käyttävät videoita ja muuta audiovisuaalista sisältöä tekstitettyinä tai lukevat sisällön erillisten tekstivastineiden avulla. Tekstittämisestä on apua myös niille, joiden kielitaito on heikko tai joilla on oppimisvaikeuksia tai lukihäiriö.
Verkkopalvelut, jotka eivät tue viittomakieltä sekä puhutun ja kirjoitetun kielen lukemista, ovat estäneet kuurojen integroitumista tietoyhteiskuntaan.
Fyysiset rajoitteet
Fyysiset rajoitteet estävät tietokoneen ja verkkopalvelujen käytön, sillä fyysisten rajoitteiden vuoksi tietokonetta ja verkkopalveluja ei voida käyttää ilman apuvälineitä.
Fyysisten rajoitteiden vuoksi käyttäjille on suunniteltu erilaisia apuvälineitä, päätelaitteita ja sovelluksia
- ergonomisesti suunniteltu näppäimistö ja hiiri
- hiiren ja näppäimistön ohjaaminen suulla ja muut kirjoittamisen apuvälineet
- äänen tunnistaminen
- tietokoneen ohjaaminen katseella
- silmän seuranta
- kytkinohjain
- pallohiiri
- esitystavan muuttaminen
- katseohjaus.
Kognitiiviset rajoitteet
Kognitiivisilla vaikeuksilla tarkoitetaan muun muassa
- oppimisvaikeuksia
- tilan hahmotukseen liittyviä vaikeuksia
- keskittymis- ja suunnittelukykyyn liittyviä vaikeuksia sekä
- puhutun ja kirjoitetun kielen tuottamiseen ja ymmärtämiseen liittyviä vaikeuksia.
Kognitiivisten vaikeuksien vuoksi käyttäjät tarvitsevat selkeiksi suunniteltuja sisältöjä ja ohjeita niiden käyttöön, kuten helposti tunnistettavia linkkejä, eri tapoja navigoida, mahdollisuutta sulkea liikaa ärsyttävät multimediaaliset toiminnot. Verkkopalvelussa käytetään yksinkertaista kieltä, jota kuvat, kuviot ja muu visualisointi tukevat.
Lue lisää avustavasta teknologiasta
Lisätietoa avustavasta teknologiasta Papunetin sivuilla