Kirjaudu Wikiin oikeasta yläkulmasta, jos haluat kommentoida opasta.

|

Log in from the top right corner if you want to comment on the guide.

You are viewing an old version of this page. View the current version.

Compare with Current View Page History

« Previous Version 6 Next »

Typical areas of analysis include international benchmarking and analyses of individual countries, the number of publications and their development, citation impact, the proportion of the number of publications to research years or research funding (input-output analyses), publication collaboration and the distribution of publishing activities by sector within a country.

It can be difficult to identify research trends when only examining a single country. In fact, comparisons between several countries may be more informative. In addition, a temporal comparison gives a more complete and reliable picture of a country’s development.

How are countries analysed?

Examples of perspectives that can be used when examining countries’ publishing activities include:

A country’s fractionalised publication count represents the country’s contribution to co-publications. In the calculation of fractionalised publication numbers, international co-publications are fractionalised equally between the participating countries and the sum of the shares per country is 1.0. It is also possible to fractionalise by the number of authors, for example.

In the calculation of full publication counts, international co-publications are included at full weighting in the number of publications for each country. Calculated in this way, the number of publications indicates the number of publications each country has participated in.

A comparison of publication volumes between countries should be carried out by using fractionalised publication volumes. Examining the trend in the number of publications provides a broader perspective than a single year or four-year period.


  • Distribution of publishing activities within a country

The number of publications or citation impact can be further broken down within a country, by, for example, field of science, sector (universities, research institutions, companies – public and private sectors), language, research funder or participating organisation. The number of publications can also be examined from a perspective such as open access publishing or collaboration (e.g. the proportion of open-access publications or publications produced in collaboration with companies).

  • Julkaisumäärien suhteuttaminen esim. tutkimustyövuosiin tai tutkimusrahoitukseen (panos-tuotos-analyysit)

Mielenkiintoisia, uusia näkökulmia voidaan saada suhteuttamalla julkaisumääriä esimerkiksi tutkimustyövuosiin tai tutkimusrahoitukseen.

  • Julkaisuyhteistyö maiden välillä

Julkaisuyhteistyötä tarkasteltaessa erotetaan toisistaan kansainväliset yhteisjulkaisut (vähintään yksi kirjoittaja tarkasteltavan maan ulkopuolelta), kansalliset yhteisjulkaisut (vähintään kaksi organisaatiota tarkasteltavasta maasta) sekä maan tutkimusorganisaatioiden sisäiset julkaisut. Bilateraalinen yhteistyö tarkoittaa sitä, että julkaisun tekoon on osallistunut tarkasteltavan maan organisaatioiden lisäksi tekijä tai tekijöitä täsmälleen yhdestä toisesta maasta. Tyypillisesti kansainvälisten julkaisujen viittausvaikuttavuus on suurempi kuin kansallisesti tai tutkimusorganisaation sisäisesti tehtyjen julkaisujen. On kuitenkin huomioitava, että kansainvälisyyden merkitys vaihtelee tieteenaloittain ja maittain. Suomessa sen merkitys on suurempi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Viittausten kertymisestä julkaisuihin ja kansainvälisyyden merkityksestä viittausten määrissä, voi lukea lisää tämän oppaan Viittaukset- ja Tieteenalojen välisiä eroja luvuista.

  • Kansainväliset vertailut ja yksittäisten maiden analyysit

Maita voidaan vertailla keskenään esimerkiksi (tieteenalakohtaisten) julkaisumäärien tai vaikkapa julkaisujen saamien viittausten pohjalta. Maata voidaan vertailla toisiin maihin tai vaikkapa maaryhmiin (Esim. EU, OECD). Vertailumaiden valinnassa kannattaa pohtia esimerkiksi maan tki-järjestelmän vastaavuuksia ja -kokoa. Vain yhtä maata tarkastellessa tutkimukseen liittyvien trendien havaitseminen voi olla vaikeaa. Usean maan väliset vertailut voivatkin olla informatiivisempia. Pidemmän välin aikasarja antaa yleensä kattavamman kuvan maan kehityksestä.

Työkaluja maiden tarkasteluun ovat esimerkiksi:

Tieteen tila -tilastoissa tarkastellaan tutkimuksen rahoitusta, henkilöstöä sekä tieteellistä julkaisutoimintaa. Perusnäkökulmina ovat tutkimussektorit ja yksittäiset tutkimusorganisaatiot sekä tieteenalaryhmät, mutta tutkimusrahoituksen ja tieteellisen julkaisutoiminnan kohdalla vertaillaan Suomea keskeisiin verrokkimaihin. Kooltaan ja tutkimusjärjestelmältään Suomeen vertailukelpoiset maat Euroopassa ovat Alankomaat, Belgia, Irlanti, Itävalta, Norja, Ruotsi, Sveitsi ja Tanska. Suurista, perinteisistä tiedemaista mukana ovat Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Yhdysvallat. Kiina on tarkasteluissa mukana edustamassa suuria, nousevia tiedemaita.

Vipusen bibliometristen raporttien avulla voi tarkastella Suomen ja eri vertailumaiden julkaisumääriä, tieteellistä viittausvaikuttavuutta ja julkaisuyhteistyötä tieteenaloittain. Suomen osalta tarkasteluja on esitetty myös kansallisten tutkimusorganisaatioiden julkaisuyhteistyön sekä Suomen yhteistyömaiden mukaan.

Lukuja tieteestä ja tutkimuksesta -osiossa on visualisoitua tietoa Suomen tutkimuksen rahoituksesta, henkilövoimavaroista sekä julkaisutoiminnasta ja tieteellisestä viittausvaikuttavuudesta. Osio sisältää myös Suomen kansainvälistä vertailua esimerkiksi EU- ja OECD-maihin.

Tiedot perustuvat opetushallinnon Vipunen-tilastopalveluun, Tilastokeskuksen tilastoihin ja Maahanmuuttoviraston tietoihin. Kansainvälisessä vertailussa käytetään OECD:n tilastoja ja Euroopan Unionin CORDIS-palvelua. Julkaisutoiminnan ja tieteellisen vaikuttavuuden osiossa käytetään myös Clarivate Analyticsin Web of Science -julkaisutietokannan tietoja.


Kansainväliset toimijat, kuten OECD (OECD iLibrary (oecd-ilibrary.org)), EU (EUROSTAT Publications - Science, technology and innovation - Eurostat (europa.eu) ja Euroopan komissio Statistics | European Commission (europa.eu)), NordForsk ja pohjoismainen ministerineuvosto (Nordic Statistics database) julkaisevat tilastoja ja raportteja mm. tki-toiminnasta.

ETER-tietokannasta (European Tertiary Education Register (eter-project.com)) löytyy Euroopan korkeakouluja koskevaa tilastotietoa. Avoin portaali Scimago Journal & Country Rank (scimagojr.com) perustuu Scopuksen dataan.


 

Olisiko tarpeen kuvata lisäksi maita koskevaa bibliometristä tutkimusta

Maiden vastuullinen analysointi

Bibliometristen indikaattoreiden tulkinta makrotasolla maita tarkastellessa ei ole yksinkertaista, ja niiden tulkinnassa vaaditaankin kriittisyyttä. Maakohtaiset tarkastelut voivat perustua erilaisiin indikaattoreihin, joiden tulokset saattavat olla keskenään ristiriidassa. Tämä tarjoaa mahdollisuuden myös tarkoitushakuiseen indikaattoreiden valintaan.

Niinkin yksinkertaisen indikaattorin kuin maan tuottamien julkaisujen lukumäärän laskeminen voidaan tehdä monella tavalla. Kansainvälisten yhteisjulkaisujen laskemisessa on ainakin kolme tapaa. Julkaisut voidaan osittaa maiden kesken sen mukaan, miten monesta maasta kirjoittajia on (ositettu julkaisumäärä) tai ne voidaan suoraan laskea mukaan jokaisen maan julkaisuihin (osittamaton julkaisumäärä). Kolmas tapa on laskea julkaisut vain niiden ensimmäisen tekijän edustamalle maalle. Osittamaton julkaisumäärä kuvaa sitä, kuinka moneen julkaisuun maa tai organisaatio on osallistunut. Ositettu julkaisumäärä kuvaa maan tai maaryhmän kontribuutiota yhteisjulkaisuihin. Maiden julkaisumäärien vertailu kannattaa tehdä ositettujen julkaisumäärien avulla.

Myös maiden tarkastelussa on huomioitava, että viittausindikaattorit tarjoavat yhden näkökulman tieteellisen vaikuttavuuden tarkasteluun mutta eivät yksinään anna kokonaiskuvaa tutkimuksen tasosta. Erityisesti humanististen alojen ja monien yhteiskuntatieteiden julkaisut ovat puutteellisesti edustettuna kansainvälisissä viittaustietokannoissa. Pelkästään näissä tietokannoissa indeksoitujen julkaisujen laskeminen ei kuvaa julkaisutoiminnan todellista laajuutta tarkasteltavassa maassa. Tieteellisen laadun arvioinnissa vertaisarviointi on keskeinen menetelmä.

Vain yhtä maata tarkastellessa tutkimukseen liittyvien trendien havaitseminen voi olla vaikeaa. Usean maan väliset vertailut voivatkin olla informatiivisempia. Vertailumaiden valinnassa kannattaa pohtia esimerkiksi maan tki-järjestelmän vastaavuuksia ja -kokoa. Vastuullinen arviointi ottaa myös huomioon maan kansainvälisen yhteistyön laajuuden ja sen mahdollisen vaikutuksen julkaisutuottavuuden tai -viittausvaikuttavuuden analyysiin.

Viittausperusteisia analyysejä tehtäessä on hyvä muistaa, että viittauksien kertyminen artikkeleille tapahtuu hitaasti.

  • No labels