2018_06_19 Muistio Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhma

1 12:30-12:40 Kokouksen avaus ja työjärjestyksestä päättäminen

• 12:33-
• Vision johtoryhmän kokous käynnissä samaan aikaan
• Hallituksen esityksiä valmisteilla
• Asialistan 7. kohdalla MS-sopimuksen valmistelusta 

10 12:40-12:45 Ohjausryhmän syksyn 2018 kokousajoista päättäminen

• Kokous 2018 / 3, 3.9. ma kello 13-16
• Kokous 2018 / 4, 19.11. ma kello 13-16
• Kokous 2019 / 1, 23.1. ke kello 9-12

2 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen

• 25.4.2018 pidetyn kokouksen muistioluonnos (Liite 1)

3 12:45-13:15 Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisaation tiekartta

• Mäki esittelee muutosehdotukset tiekartan Päätiedot ja Periaatteet -kerroksille

• Ehdotukset näkyvät tiekartalla valitsemalla näkyville kerroksen Päätiedot_luonnos tai Periaatteet_luonnos

• Tiekartta http://ka.csc.fi/ 
• Lista muutosesityksistä (Liite 2)
  • Yhteinen Moodle
    • Siissalo: onko hyödyllistä siirtyä yhdestä Moodlesta toiseen? Hyvönen: hankkeen asia linjata, suunnitelmassa ei ollut kiinnitetty Moodlea
    • Venho: Tuotenimen käyttöä olisi hyvä välttää
    • Pajuluoma: Hankkeen sisällä ajatus häivyttää Moodle pois, tämä alustana mutta näyttää muulta
    • Westman: työpajassa 19.6. agendalla sekä lyhyen että pidemmän aikavälin tarpeet, jaetaan materiaalit
      
    • Mäki: hyvä että kokeillaan Moodle-yhteisössä, yhteisen alustan ajamisen opettelua
    • Puusaari: Vanhojen palveluiden kehittämistä pitäisi myös tehdä ja niitä jäädään usein tekemään, tässä hyvää, kun tehdään nykypohjalta uutta ja katsotaan kauemmaksi 
    • Päätös: Hyvönen: ok, nimeksi tiekartalla Yhteinen oppimisympäristö (LMS)
      
  • Jouheva ristiinopiskelu
    • Pajuluoma: siniseksi, linkki kärkihankkeeseen?
    • Hyvönen: konkreettisia askeleita ei ole päätetty
    • Mäki: kirjoitettu tavoitetilan määrittelyksi, hanke edistää ja johtoryhmä Vision linjaa toimenpanosta
    • Päätös: ok
  • Yhteentoimivat palvelut avoimeen ja joustavaan opiskeluun
    • Venho: yleistasoinen ja mahdollisesti päällekkäinen muiden kanssa, mikä olisi parempi nimi?
    • Mäki: mäppää Vision trackeihin
    • Hyvönen: nimettävä syksyllä uudestaan, ei ratkea nyt
    • Päätös: ok
  • Avoimet oppimateriaalit toimiva osa koulutus ja opetusyhteistyötä
    • Päivitettävä tooltip: Avointen oppimateriaalien käytön edistäminen
    • Päätös: ok
  • Avoimet tutkimus- ja oppimateriaalit yhteiskäytössä
    • Päätös: ok
  • Raudasoja: jatkojalostusehdotus, (uudistettavan) OPI-viitearkkitehtuurin mukaisesti efortit luokiteltuna ja arviot panostuksesta
    • Päätös: ei tässä, mutta jatkossa hahmotetaan, millä tavalla
  • Pajuluoma: Rakenteellinen ehdotus: asiat erikokoisia ja linkit eri paikoissa, voisivatko avautua omalle sivuille (aikataulu, tekijä, rahoitus). Kuvataan mitä on päätetty ja tiedossa.
  • Hyvönen: Väliporras tarvitaan ja tehdään (sis: aikataulu? seurattavat?)
  • Jatkossa nimet vaihtuu ja nämä värit muuttuu sinisiksi, mutta 
  • Puusaari: helpottaa kerroksineen hahmottamista, varsinkin visio-keskustelussa
  • Pajuluoma: olemme AAPA-FUCIO-tvk:iden kesken halunneet kiinnittää huomiota siihen, että muutoksien lisäksi myös uusia as
    
    

4  13:15-13:45 Ideapankki ja uusien palvelukehitysideoiden käsittely

• Pajuluoma esittelee korkeakoulujen tietohallintojohdon verkostojen AAPA:n ja FUCIO:n sekä CSC:n kesken kehitetyn ideoiden käsittelymallin (Liite 4). 
• ideapankki.csc.fi
  
• Raudasoja: Ideoiden kehittäminen ilman CSC:n apua? Onko korkeakoulujen ja kaikkien toimijoiden näkökulmasta vai vain AAPAn ja FUCIOn näkökulmasta? CSC:stä on lisäarvo, kun sen kautta voidaan pitää yllä kokonaiskoordinaatiota ja eri näkökulmia asiassa. Miten osallistetaan Peda-forum ja muita toimijoita?
• Pajuluoma: nyt on käsitelty 26 ideaa ketterän kokeilun hengessä ja näistä 8 on viety jo esiselvitysehdotuksiin. Osa 

• Backman: kuinka paljon prosessiin sitoutuu tekijöitä? Kun viedään esiselvityksiin tai toteutukseen?

  • Venho: tavoittaa satoja korkeakoulujen tietohallinnossa.

  • Mäki: Tietohallinnolla yleisvastuu, hyödynnetään niin että ideatoimikunta toimii proxynä tunnistamaan oikeita tahoja ehdotusten kohteeksi. Nämä oikeat tahot varmistavat toiveikkaasti sitä, mitä  

  • Pajuluoma: Ideoiden reitittäminen ja etenemisen kiidyttäminen
• Nuutinen: datanhallinnan ja laskennan ohjelman näkökulmasta päällekkäisten kustannusten säästäminen tärkeää,  miten tutkimuslaitokset voisivat liittyä tähän prosessiin?
• Matti: samaa mietin, esim. kehittyvän TulaNet-kuvion pohjalta? Kaikki toki eivät ole relevantteja,
• Hyvönen: kannattaisi puhua tarkemmin tästä yhteistyötä tietohallintojohdon ja tutkimuslaitosten osalta
• Hagros: kannustan ja ground breiking työtä. Tässä on nyt vihreä laatikko, jossa ideat ja rahoitus voisivat kohdata. On syytä korostaa, että tämä on yhteisen kokonaisarkkitehtuurin puitteissa eikä koske vain CSC:tä
• Pajuluoma: tämä on alku. Nyt on tehty ideoiden käsittelyä. Seuraavaksi on päästävä projektisalkun hallintaan ja kehittyvien asioiden seuraamiseen ja parantamiseen 
• Puusaari: kokonaiskuva hallussa (ka.csc.fi), ideageneraattori (ideapankki.csc.fi)
• Hyvönen: esimerkki jonkin idean käsittelystä? Pajuluoma: koko pankki
• Mäki: asioiden tarkastelu sarakkeittain: Ideapankissa/Ideatoimikunta/Esiselvityksessä (=ehdotettu esiselvitykseen), myös Ohitettu
  
  
• Raudasoja: miten tästä on viestitty ja miten tätä voisi kouluttaa ja viedä edelleen eteenpäin
• Pajuoluoma: kuunteluoppilaaksi Ideatoimikunnan kokouksiin
• Backman: seurataanko edelleen edenneitä aioita? 
• Hyvönen: miten eri tahoja otetaan mukaan tähän asiaan? - CSC:n kautta ainakin esim. tutkikijoilta 
• Siissalo: jatkokehityksessä pitäisi päästä tasoihin, missä on yhteiset ja korkeakoulukohtaiset asiat
• Mäki: kuuluisiko näiden asioiden etenemisen seuranta yleisesti tämän ohjausryhmän tehtävien piiriin? 
• Siissalo: tietohan ei tee pahaa
• Raudasoja: jos olis yhdellä kuvalla helposti nähtävissä, mitä on tapahtunut, mitä on mennyt eteenpäin, ettei tarvitse katsoa asioita auki

5 13:45-14:15 Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visio

• Alusta avoimelle, joustavalle ja jatkuvalle oppimiselle: OppiJana 2030 -esiselvityksen loppuraportti (Liite 3). 
• Hyvönen esittelee
  • Selvityksessä käsiteltävät teemat
  • Teknisiä edellytyksiä
    • tutkinto-opiskelijoiden osallistuminen toisten korkeakoulujen järjestämään opetukseen
    • kenen tahansa osallistuminen
    • avoimia oppimateriaaleja kenen tahansa hyödynnettäväksi
  • Ei oteta kantaa sääntelyyn ym. kannusteisiin, mutta helppous voisi itsessään olla kannuste
  • "Kehittämisohjelma korkeakoulujen kansallisen oppimista tukevan digitaalisen ympäristön kehittämiseksi"
  • Välittömästi käynnistettävät toimenpiteet
    • Yhteinen koulutustarjonnan siirtämisen tietomalli ja rajapintamäärityste valmistely yhteistyössä korkeakoulujen (erityiseti korkeakoulutuksen kehittämishankkeiden, Ristiinopiskelun kehittämishanke, eAMK) ja Opetushallituksen (opintopolku.fi kehitys) kanssa
      • Selvityksen kohta Tarjontatiedot, kehitysaske 1 (vetovastuu: OKM)
    • Oppimateriaalitietovarannon pilotti/kehityshanke
      • Selvityksen kohta Avoimen oppimateriaalin tuottamisen ja hyödyntämisen edistäminen, kehitysaskel 2 (vastuu ja rahoitus OKM:n osastot KTPO/AMOS/YVA, CSC toteuttaa)
  • Muu kehittämishankkeen sisältö
    • Ristiinopiskeluhankkeen tuottaman palveluväylän käyttöönotto korkeakoululaitoksen yhteisenä palveluna
    • Opetukseen ilmoittautumisen ja opintojen rekisteröinnin käytäntöjen yhdenmukaistamien ja tätä tukevien palveluiden kehittäminen
    • IDentiteetinhallinnan kehittäminen
    • Opintopolku.fi palvelun kehittäminen ja jatkuvan oppimisen tukeminen
    • Edelliset sisältävän tietovirta- ja arkkitehtuurikuvauksen luominen ja ylläpito
  • Toimet edellyttävät arkkitehtuurityötä, jota on joiltain osin tehtävä yhdessä kaikkien koulutusasteiden kanssa.
  • Saksalainen selvitys oppimisen alustasta
    • Lähtökohtana tarve yhteiselle ratkaisulle tarjonnan esittämiselle
    • Oppimisalustat hajautetusti
    • Sisältöön (materiaalit, opetussisältö paikallisena asiana) ei oteta kantaa ollenkaan
    • Samoja kehityspolkuja kuin OppiJanassa, tuo vahvistusta sen ajatuksille ja pohjaa valmistelulle
  • Puusaari: raju aihe - Lukiolaisista, toisia ei kiinnosta meidän korkeakoulujen perinteinen opetus yh, tään ja toisia toki vielä kiinnostaa
    • HY ja Aalto ja ehkä Metropolia nippa nappa selviävät tulevaisuudessakin pelkällä statuksella, mutta miten muille käy, kun DDR-tyylillä halutaan pitää yllä tätä hapatusta ja aparaattia ja meidän kolossit tyhjentyvät, kun vain keskitymme keksimään esteitä henkilökohtaiselle, opiskelijan näkökulmasta avoimelle, omia valintoja mahdollistavalle mallille. 
    • Tämä on hurja muutos, että avataan meidän lahojen organisaatioiden ulkopuolelle oppijalle valittevaksi asioita. Opiskelijalle saatavuutta helposti, opiskelijalle päätöksentekoa. Pois sieltä, että me hallinnolliset byrokraatit päätämme ja keksimme esteitä.
  • Raudasoja: olisi kiinnostava nähdä, miten nykyisten kehittämishankkeiden paukut on kohdennettu, edistetäänkö niillä opiskelijan näkökulmaa ja tulevaisuutta
  • Westman: esiselvityksellä haluttiin tunnistaa ja tunnustaa sitä, että tiukasta aikataulusta johtuen ehdittiin vain hyvin vähän keskustelemaan yhdessä korkeakoulujen ja muiden sidosryhmien kanssa. Tässä on nostettu teemoja ja kysymyksiä, joita jatkossa olisi hyvä yhdessä keskustella ja koota näkemystä, miten edettäisiin. KOOTuki on päättänyt 30.5., että OPI-arkkitehtuuria päivitetään heidän mandaatillaan, CSC-koordinoisi, tehtäisiin vision tavoitetilan kulmasta, oppijan näkökulmasta, muille koulutusasteille
  • Hyvönen: ristiinopiskeln palveluiden osalta tämä lienee ratkaisu (nyansseja), rekisteröimisen osalta. Tärkeintä olisi saada kuvattua etenemispolku ja päätöspisteet siitä mitkä komponentit viedään eteenpäin ja mitkä ovat kansallisia.
  • Backman: miten tämä linkkaa ison eurooppalaisen koulutusalueen rakentamiseen? Siihen liittyy yliopistojen verkostojen kehittäminen ja opetusyhteistyön sisällön kehittäminen
  • Hyvönen: onko yhteiseurooppalainen ratkaisu agregaatti vai jotain muuta. Kansalliset ratkaisut ovat jo menneisyyttä, kun kaikki ratkaisut ovat käytännössä kansainväliselle kentälle. 

6 14:15-15:00 Asiat FUNET-työvaliokuntana

• Kanner esittelee Funet-asiat (Luottamukselliset liitteet, toimitetaan myöhemmin)

6.1. FUNET-yhteisön vuosikokouksen (4.6.) terveiset

6.2. Kustannustenjako

Asia käsiteltiin Haatajan johdolla, Hyvösen jouduttua poistumaan välillä korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -vision toimeenpanon johtoryhmän kokoukseen.

• Keskustellaan Funet-kustannustenjaon kehittämisestä
• Raudasoja: vaikuttaa siltä, että kustannusten kohtuullisuus jatkuu edelleen
• Hagros: nämä investoinnit pitää nähdä strategisena, näiden infrojen on toimittava, toki on oltava kustannuskilpailukykyistä
• Haataja: lausunnolla mukana oleva LVM:n laajakaistastrategian tavoitetaso määritellään tulevaisuudessa gigabittiin

6.3. Ideatoimikunnan Funetin palvelukehityskaistalle esiselvitettäväksi ehdottamat ideat 

• Panopto - videojulkaisujärjestelmän testaus ja arviointi korkeakoulujen eri tarpeisiin CSCIDEAPANKKI-9 - Panopto - videojulkaisujärjestelmän testaus ja arviointi korkeakoulujen eri tarpeisiin ESISELVITYKSESSA
  • Funet-valikoimassa on vastaava tuote, Kaltura, jota käyttää neljä korkeakoulua
  • Sekä Kaltura että Panopto ovat yhteispohjoismaisen kilpailutuksen voittajia eli molemmat voidaan ottaa valikoimaan
  • Aiemmin on päätetty, että tarjotaan vain yhtä tuotetta, mutta realistisempaa voisi olla valikoiman tarjoaminen
  • Käytännössä kuitenkin Kalturan kanssa havaittiin, että broker-rooli ei toimikaan vaan on voimakasta kysyntää tuelle, koulutusta järjestelmän käyttöönottoon, tukea integrointiehin, tukea käyttöönottoon
  • Mikäli edetään, olisi CSC:n selvitettävä liiketoimintamallia, hinnoittelua  
  • Hyväksyttiin esiselvitettäväksi?

• Monimediapalveluiden toiminnallisuusvertailu CSCIDEAPANKKI-27 - Monimediapalveluiden toiminnallisuusvertailu ESISELVITYKSESSA

  • Aikaisemmin on tehty kymmenen vuoden aikana kaksi videoteknologiaselvitystä, jotka ovat olleet varsin laajoja

  • Tässä olisi kyseessä varmaankin kevyempi selvitys

  • Westman: Tämä on arkkitehtuuriulottuvuutta suhteessa OPI-viitearkkitehtuurin päivittämiseen

  • Hagros: mihin näitä tarvitaan, kun on Gartnereiden ym. toiminnallisuusvertailut, sen sijaan meidän pitäisi ymmärtää erilaisia digitaalisia sisältöjä, metadatoja
  • Tehdään tämmöinen

• Onko tarpeen antaa valtuuksia CSC:lle oman harkinnan mukaan käynnistää Ideatoimikunnasta tulleita ehdotuksia?

  • Periaatteena, että Ideapankki toimii läpinäkyvyyden välineenä

  • Valtuudet annetaan Ideapankista tulleiden ehdotusten esiselvittämiseen

7 15:00-15:10 Yhteiskilpailutusten vaatimukset yhteistyölle

• Mäki esittelee (Liite 5)
• Yhteisistä ICT-hankinnoista ja -kilpailutuksista viestiminen organisaatioiden hankitayksiköihin?
• Siissalo: CSC:n rooli yhteiskilpailuttajana on tärkeä ja sitä kohden tulisi kehittyä. Lisenssi-SIG:n porukka riittäisi tässä ehkä uuden laajemman tehtävän puolesta asian hanskaavaksi verkostoksi?
• Pajuluoma: olisiko määrämuotoista, kvarttaaleittain tai lähetettäisiinkö tieto suoraan, kun tapahtuu jotain?
• Venho: tärkeää, että ei merkitä luottamukselliseksi asiaa, jota pitäisi levittää
• Mäki: heti ja suoraan välitettävät asiat
• Siissalo: on eri asia, mitä kilpailutetaan, jonka mukaan asiantuntijat määräytyvät, mutta olennaista on, että tieto menee AAPAn ja FUCIOn kautta 
• Jatkossa AAPAn ja FUCIOn kuukausikirjeisiin osa "hankinnat" ja lisäksi seurataan asioita ohjausryhmän päätöslistassa yhdessä paikassa
• Siissalo: Microsoftin lisenssineuvotteluista
  • Nuppiluvun määrittelytavassa on päästy sopimusneuvotteluissa parempaan ehdotukseen kuin alkuperäinen "knowledge worker"-käsite
  • Neuvottelu on nostettu yhteispohjoismaiselle tasolle, jotta hinta per nuppiluku olisi sama
  • Suurina huolenaiheina edelleen tietyt lisätuotteet, esim. VDI, virtuaaliset windows-pöydät
  • 15.8. iltapäivällä valmistellaan neuvotteluja pohjoismaiden kesken Kööpenhaminassa
  • 16.8. neuvotellaan kokopäivän työpajassa MS:n ylimmän johdon kanssa, Suomen edustajina Ilkka Siissalo ja Christa Winqvist
  • Olemassa olevaa sopimusta voitaisiin vielä jatkaa periaatteessa, tärkeää on kuitenkin pysyä yhteispohjoismaisessa rintamassa

8 15:10-15:20 Tietosuoja OKM:n ja korkeakoulujen yhteispalveluissa

• Mäki esittelee (Liite 6)
• Keskustellaan ohjausryhmän roolista ja kokonaisuuden ohjauksesta: etenemistapa ja toimeenpanosuunnitelma korkeakouluille yhteisissä rakenteissa ja CSC:n palveluissa, korkeakoulujen ja CSC:n puitesopimukset
• Siissalo: tässä on tarpeen tehdä tässä ryhmässä asioiden tilan seurantaa ja tarvittaessa ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen
• Pajuluoma: riskinhyväksymistoimikuntana meidän roolimme voisi olla poistaa hölmöä regulaatiota 

9 Seurattavat asiat

• Yhteinen lista: https://wiki.eduuni.fi/display/CSCTIES/Seurattavat+asiat
• Tiedoksi ohjausyhteistyön tilannekuva (päivitykset ryhmissä ja niiden kokoonpanoissa) https://ka.csc.fi 
• Yhteisten arkkitehtuurien tilanne, alaosassa sivua https://ka.csc.fi:
  • Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuurin päivitys koulutus- ja opetusyhteistyön sekä korkeakoulutus- ja tutkimus 2030-vision vaatimusen mukaiseksi käynnistetty (KOOTuki 30.5.2018)
    
  • Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuurin ja Kansallisen digitaalisen kirjaston kokonaisarkkitehtuurin alueella käynnistetään kirjastojärjestelmien yhteentoimivuuden vaatimuksien kuvaamisen esiselvitys
    
  • Tutkimuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri ei ole edistynyt luonnosasteelta
    

11 15:20-15:25 Muut esille tulevat asiat

12 Ilmoitusasiat 

• Vuonna 2018 rahoitettujen korkeakoulujen kehittämishankkeiden rahoituspäätökset sekä hakemukset koostettu wikisivuille: https://wiki.eduuni.fi/x/_B0vB

13 15:25 Kokouksen päättäminen

• 15:31