1 Kokouksen avaus ja työjärjestyksestä päättäminen

• Hyvönen avasi kokouksen kello 9:04 ja kertoi ajankohtaisista asioista
  • Budjettiriihen tulokset ja budjetin valmistelun eteneminen, Arenen ja Unifin esittämän korkeakoulujen digivision rahoittamiseksi ei riihipäätöksessä osoitettu toivottuja kehyksen ulkopuolisia investointeja. 
  • Jatkuva oppiminen parlamentaariseen valmisteluun, huomioidaan tiedoksi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisaation tiekartalla.
  • Koulutuspoliittinen selonteko on tarkoitus valmistella 2020 loppuun mennessä. Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visioksi muotoillun ministeriön, korkeakoulujen ja muiden sidosryhmien yhteisen näyn taustalla oli saman kaltainen ajatus yli vaalikausien tavoitteita kartoittavasta laaja-alaisesta työstä. 
• Asialista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.

2 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen

• Hyväksyttiin muistio ohjausryhmän kokouksesta 21.5.2019, 2019_05_21 Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhma (liite 1)
  

3 Kokonaiskuva korkeakoululaitoksen digitalisaatiosta

3.1 Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisaation tiekartta https://ka.csc.fi/

• Mäki esitteli ehdotetut muutokset Päätiedot-kerrokselle, muutosehdotukset tiekartan Päätiedot-kerrokselle näkyvät tiekartalla valitsemalla näkyville kerroksen Päätiedot_luonnos, Lista muutosesityksistä (liite 2). Ohje tiekartan käyttämisestä.
  • Luonnoksessa on nostettu esille mahdollisia Arenen ja Unifin valmisteleman korkeakoulujen digivision osia, koska tiekartan on tarkoitus tuoda näköpiiriin myös sellaisia ajatuksia, joista ei vielä ole yhdessä sovittu. Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmä KOOTuki käsittelee ja kommentoi muutoksia iltapäivän kokouksessaan: 2019-09-18 KOOTuen kokous
  • Koulutus-uimaradalle ehdotetaan lisättäväksi "Jatkuvan oppimisen toimintaympäristö", jolla aihe kytketään ympäristöön korkeakoulutusta laajemmin (liite 3)
  • Tutkimus-uimaradalle ehdotetaan lisättäväksi "Tutkimuksen ja TKI-toiminnan kansainvälinen toimintaympäristö", jossa aihe esitetään kansainvälisestä näkökulmasta (liite 3)
  • Tiekartan ka.csc.fi-sivulle on asennettu verkkoliikenteen analysointityökalu sivun käytön mittaamiseksi
• Asialistan kohdan 3.2 Arenen ja Unifin muotoilema korkeakoulujen digivisio vaikuttanee keskeisesti tiekarttaan. Tiekarttaa olisi tarkoituksenmukaista hyödyntää vision valmistelun ja linjausten seuraamiseen. Jatketaan tiekartan päivityksen käsittelyä asialistan kohdan 3.2 käsittelyn jälkeen.

3.2 Korkeakoulujen digivisio

• Hagros alusti "Oppimisen tietovarannot ja digitaaliset ympäristöt" - osa korkeakoulujen digivisiota 2030. Ajatuksia korkeakoulujen yhteistyöstä. Ilkka Niemelä ja Matti Sarén, Unifi ja Arene. Visioryhmän tuotoksia 18.9.2019. 20190918-Digivisio intro.pptx
  • Kyseessä on Oppimisen tietovarannot ja digitaaliset ympäristöt osa korkeakoulujen digivisiosta 2030. Tämä osa ei ota kantaa esimerkiksi pedagogisiin asioihin, jotka ovat toinen olennainen osa kokonaisuutta. Korkeakoulujen digivisio 2030 tarvinnee jatkossa myös muita "yläotsikkoja".
  • Ajurina on mahdollisuus muuntua kohti tavoitetilaa "Suomi joustavan ja jatkuvan oppimisen mallimaana" eli kyse ei ole vain digiasiasta.
  • Luonnos on korkeakoulujen johdon laatima, mutta tässä puhutaan yhtäaikaa sekä koulutuksesta että korkeakoulutuksesta. Tavoitteena on tuoda myös työmarkkinatieto mukaan, koska kyseessä on oppimisen ja osaamisen visio. Kunnianhimoisena tavoitteena on TKI-toiminnan palveleminen jaetun tiedon avulla.
  • Tavoitteena on edetä korkeakoulujen rehtoreiden sitoumuksella, joka jatkuisi rehtoreiden kausien yli, kuten korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visiossa on ajatus yhteisestä näystä hallituskausien yli.
  • Jaettu tieto menestystekijänä. Tavoitteena, että syntyisi tietoallas tai tietoaltaita, joita kaikki eri tahot voisivat hyödyntää eri tarkoituksiin, erityisesti oppijaa palveltaisiin MyData näkökulmasta. Toteutuksessa tärkeää on kansainvälinen yhteentoimivuus, eurooppalaiset referenssit standardeina, sanastoina ja käsitteinä, koska ilman semanttista yhteentoimivuutta ei voida haaveilla tekoälyn hyödyntämisestä. 
  • Vision taustalla voidaan nähdä myös tietoturva ja sen haasteet, koska kenellekään korkeakoululla ei ole yksin mahdollisuutta rakentaa tarpeeksi turvallista ympäristöä avattavaksi kotimaassa ja kansainvälisesti.

• Yleisiä huomioita käydystä keskustelusta

  • Haastava, mutta välttämätön visio: on hienoa, että muotoillaan rohkeampaa näkyä kuin korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -vision muotoilun yhteydessä

  • Osittain oltava kaikkien koulutusasteiden visio: OKM aloittanut työn kaikkien koulutusasteiden yhteisten asioiden muotoilemiseksi nykytilan arkkitehtuurin kartoittamisella

  • Keskeinen osa, mutta ei koko korkeakoulujen digivisio 2030. Tiekartat päivitetään tämän mukaan eikä korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visiota tule nähdä enää erillisenä.

  • Ratkaistavana juridiset haasteet tiedon hyödyntämiselle, toisaalta yhden organisaation näkökulmasta toisaalta organisaatioiden kesken ja niiden välillä, koska nyt GDPR-tulkinnoissa on MyData-periaatteen kanssa ristiriitaisia linjoja

• Keskustelun huomioita vision sisällöstä

  • Oppijan näkökulma voisi olla ensimmäisenä

  • Tavoitteita on syytä tarkentaa myös tällä ylätasolla, esimerkiksi ei haeta opintopalveluiden harmonisointia täysin, vaan keskeisten prosessien, liikkuvuuden, ahotoinnin, uraohjauksen ym. sekä tietosisältöjen harmonisointia

  • Vision keskeisin haaste ja mahdollistaja on johtaminen, korostettava tätä

  • Vision ytimessä tietovarasto/kanta/allas/mikä? – yhden mukainen käsitteistö tällä tasolla olisi syytä sopia

  • Ollaksemme sekä oppimisen ja osaamisen että tutkimuksen ja innovaation mallimaa, on tärkeää, että Suomen ja EU:n investoimien tutkimuksen välineiden hyödyntämisen edellyttämä osaaminen ja oppiminen mahdollistuisi

• Keskustelun huomioita seuraavista askeleista

  • Rahoitusvaihtoehdot

  • Nykytilan kuvaus suhteessa visioon tulee koota tiekartaksi

  • Laki- ja tietosuojakysymysten käsittely aloitettava nopeasti

  • MyData-periaatteesta jäsennettävä mitä ovat minun tiedot, mitä niistä voin itse muokata, mitä käyttää ja jakaa

  • Erotettava, mitkä tekemiset kaikkia koulutusasteita koskevia, mutta samalla mahdollisesti vältettävä mammuttihankkeita

  • Tunnistettava jo olemassaolevat valmiit tuotokset ja forumit, esimerkiksi arkkitehtuurit, valmiit käsitteet, OHA-forum ja KOOTuki  

• Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -vision toimeenpanon johtoryhmässä keskustellun perusteella OKM on tilannut osana kärkihankerahoitusta saaneiden kehittämishankkeiden tukea nopean selvityksen, jonka tavoitteena on tunnistaa kehittämishankkeissa syntyvien tuotosten liitokset ja kontribuutio korkeakoulujen digivision kehittämiskohteisiin. Tavoitteena on nostaa esiin mitä potentiaalisesti kansallisen tason palveluita tai yhteisiin digitaalisiin palveluihin pohjautuvia toimintamalleja hankkeissa on syntymässä, ja joilla voi olla rooli digivision kehittämispolulla. Selvitys päivittää keväällä hankkeiden itsearvioinnissa syntynyttä kuvaa tuotoksista ja tarkentaa sitä digivision tavoitteiden tukemiseksi. Selvitys toteutetaan CSC:n kokoamana lokakuun 2019 aikana. Tulokset toimitetaan Unifin ja Arenen käyttöön. Alustavia löydöksiä käsitellään myös korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmä KOOTuessa, joka kokoaa opintohallintojohtajien sekä tietohallintojohtajien verkostot.

• (151) Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisaation tiekarttaa ka.csc.fi on tarkoituksenmukaista hyödyntää vision valmistelun ja linjausten seuraamiseen.

3.1. jatketaan käsittelyä Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisaation tiekartta https://ka.csc.fi/

• (152) Hyväksyttiin tiekartan päätiedot-kerrokselle esitetyt muutokset siten, että lisätään tiekartalle "digivisio" etuliite sellaisiin kohtiin, joiden arvioidaan olevan keskeisesti korkeakoulujen digivisiota edustavia. 

3.3 Tiekarttaa koskevia parannusehdotuksia

• Ei käsitelty

4 Korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurin ohjaus

4.1 Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ICT:n ohjausyhteistyön kokonaiskuvan kehittäminen

• ka.csc.fi -portaalissa on tulevia muutoksia esittävä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisoitumisen tiekartta sekä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ICT:n ohjausyhteistyötä esittävä kokonaiskuva sekä lista yhteisistä arkkitehtuureista. Nykyinen kokonaiskuva esittää asioita korkeakoululaitoksen sisällä. Koulutusasteiden yhteisten ja julkisen hallinnon yhteisten asioiden ohjauksen tulisi myös näkyä asioina, jotka tapahtuvat korkeakoulutusta ja tutkimusta laajemmassa kontekstissa (145/17.4.2019).
• Mäki esitteli ehdotuksen konseptista ka.csc.fi -portaaliin lisättävistä kuvista "Jatkuvan oppimisen toimintaympäristö" ja "Tutkimuksen kansainvälinen yhteistyöympäristö" (liite 3)
• Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ICT:n ohjausyhteistyön kuvan sisältö muuttuu merkittävästi, koska yhteinen ei enää rajoitu vain arkkitehtuureihin ja sanastoon. Arenen ja Unifin valmistelema korkeakoulujen digivisio vaikuttanee ohjausyhteistyön sisältöön ja organisointiin ja kuvaa on sen mukaisesti päivitettävä mahdollisten linjausten selkeytyessä.
• Jatkuvan oppimisen toimintaympäristön ja Tutkimuksen kansainvälisen yhteistyöympäristön lisäksi olisi syytä venyttää kuvaa korkeakoululaitosta laajemmaksi myös esim. Suomi.fi-palveluiden edustaman kansallisen digitaalisen ympäristön osalta. 
• (153) Valmistellaan uusia näkökulmia ka.csc.fi-portaalin kautta jaettaviksi
  
  • Jatkuvan oppimisen toimintaympäristö
  • Tutkimuksen kansainvälinen yhteistyöympäristö
  • Yhteiskunnan yhteinen digitaalinen ympäristö

4.1 Tiedonhallintalain toimeenpano korkeakoulutuksen ja tutkimuksen toimialla

• Keskusteluasiana tiedonhallintolain toimeenpanon tukeminen korkeakoululaitoksen yhteisin toimin (148/21.5.2019)
• Korkeakoulujen tietohallintojohdon verkostojen AAPA:n ja FUCIO:n työvaliokunnat sopivat Ideamuotoilun käynnistämisestä korkeakoulujen eri näkökulmien kartoittamiseksi ja toimenpidetarpeiden ennakoimiseksi: CSCIDEAPANKKI-63 - Tiedonhallintalain toimeenpanoon valmistautuminen korkeakouluissa Esiselvityksessa
• Ideamuotoilu on korkeakoulujen yhteinen ponnistus yhteistä toimintamallia hyödyntäen, korkeakoulujen  tietohallintojohdon verkostot AAPA ja FUCIO ovat varanneet yhdessä rahaa asioihin, joita kenenkään ei kannata ryhtyä edistämään yksin.
• Tiedonhallintalain valmistelun osalta Ilmari Hyvönen on ministeriön yhteyshenkilönä korkeakouluille.

5 OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamien palveluiden sisältö ja linjavalinnat

5.1 Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ICT:n ohjausyhteistyön ryhmien yhteinen seminaari syksyllä 2019

• Mäki kertoi, että CSC järjestää 14.11. seminaarin OKM:n asettamien ja korkeakoulujen organisoimien korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ICT:n ohjausyhteistyön ryhmien jäsenille (liite 4). Ohjausyhteistyön ryhmät on lueteltu digitalisoitumisen tiekartan alla kuvion vasemmassa laidassa (ka.csc.fi). Seminaarissa käsitellään ryhmien näkökulmista ajankohtaisia näkökulmia ja kirjataan mahdollisia päätelmiä OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamien palveluiden sisällöstä ja linjavalinnoista (137/23.1.2019).
• Keskustelussa nousi esille, että korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ICT:n ohjausyhteistyön kannalta mahdollisesti hyvin merkittävä Arenen ja Unifin valmistelema korkeakoulujen digivisio näkyy seminaarissa mahdollisesti Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -vision toimeenpanon johtoryhmän asiana. 

5.2 Opetus- ja kulttuuriministeriön CSC:ltä hankkimien palveluita koskevan sopimuksen valmistelu vuodelle 2020

• Haataja kertoi valmistelusta
  • OKM:n tasolla CSC:n kanssa tehtävää sopimusta voitaisiin selkeyttää ja joustavoittaa, sopimusrakenne siis muuttuu. Lähtökohtana, että perussopimus on sama kaikille OKM:n eri osastoille (mm. eri koulutusasteet). Tavoiteena on sopimuksen reunaehtojen selkeyttäminen sekä ostamisen ja sisällön hallinnan yksinkertaisuus. Mm. kaikkien CSC:lle OKM:stä suuntautuvien rahavirtojen kokonaisuuden hahmottaminen olisi helpompaa.
  • Palveluostossa ja sisällöissä on joitain muutostarpeita, tänä vuonna saavutettu joissain asioissa kustannussäästöjä ja siksi, mahdollisuuksia tarkistaa painotuksia.
• Sopimuksessa on korkeakoulujen ICT-koordinaatiota ja arkkitehtuuripalvelua sekä datanhallinnan tiettyjä palveluita, joihin tulevaisuuden kuva Arenen ja Unifin valmistelemasta korkeakoulujen digivisiosta vaikuttaa. 

6 Asiat Funet-työvaliokuntana

• Kiviniemi esitteli, 2019-09-18 Luottamukselliset liitteet (liitteet 6.1.a-c)

6.1 Funet-yhteisön vuosikokouksen päätökset ja niiden perusteella laadittu kustannustenjako vuodelle 2020

• Vuosikokous päätti sen mukaisesti, mitä Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmä Funet-työvaliokuntana esitti päätettäväksi.
• Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmä toimii Funet-työvaliokuntana toistaiseksi.
• Kustannustenjako hyväksyttiin ja virallinen versio kustannustenjaosta toimitettu asiakkaille 30.8. Kustannusten jaossa viime hetkellä tarkennus Funet Miitin eli ZOOMin palvelun pohjoismaisena yhteistyönä hankkivan NORDUNetin hinnoittelumallin muutoksen vuoksi.

6.2 Funet-palveluvalikoiman käsittely, muutokset 

• Lyhyt yleiskatsaus palveluihin ja ajankohtaiset asiat niiden kehitysnäkymistä

6.3 GÉANT:n LMS-kilpailutuksen tilanne 

• Taustalla 5/2019 päätös, LMS-kilpailutuksesta oli kiinnostunut 37 korkeakoulua Suomesta.
• Eurooppalainen, GÉANT:n toteuttama kilpailutus toteutuisi mahdollisesti vasta vuotta aiemmin ennakoitua myöhemmin, mahdollisesti ei ollenkaan.
• Korkeakoulujen edustajat ovat mm. Ideatoimikunnassa toivoneet, että varmistettaisiin hankinnan toteuttaminen vähintään kansallisena kilpailutuksena.
• Ovatko korkeakoulut halukkaita odottamaan viivästyvän, mahdollisesti toteutuvan eurooppalaisen kilpailutuksen tuloksia vai onko tarve kansalliselle kilpailutukselle. 
• Seitsemäntoista korkeakoulun yhteinen, OKM:n rahoittama DigiCampus-hanke on yhteiseurooppalaisen kilpailutuksen valmistelussa organisoinut mm. vaatimusten määrittelyä. Kun LMS-asiaa edistetään sekä kansallisesti että kansainvälisesti, linjaus kv. etenemisestä voi muuttaa sitä mitä ja miten kansallisesti tehdään. DigiCampus-hankehakemuksessa kuvattujen hankkeen tavoitteiden (mahdollistaa korkeakouluille modernin, yhtenäisen ja yhteiskäytettävän digitaalisen pilvioppimisympäristön) voisi nähdä toteutuvan osittain ja/tai rinnakkain yhteishankinnan myötä. On katsottava kilpailutuksen tavoite ja organisointi suhteessa hankkeen työhön. Hankkeen työn mahdollisesta uudelleensuuntauksesta on sovittava hankkeen ja sen rahoittajan (OKM) välillä pohjautuen korkeakoulujen tarpeisiin. Yhteystahoina tässä keskustelussa ovat hankejohtaja Tuula Heide ja digijohtaja Marko Holmavuo hanketta koordinoivasta Itä-Suomen yliopistosta.
• (154) Jatketaan aiemmin sovitulla linjalla, jossa pyritään hyödyntämään eurooppalaista yhteiskilpailutusta ja tukeudutaan DigiCampus-hankkeeseen vaatimusten määrittelijänä.

7  Muut esille tulevat asiat

8 Ilmoitusasiat

• Keskustelu tunnistamisen, identiteetinhallinnan, roolien, oikeuksien ja valtuutuksien hallinnasta organisaatiorajojen yli ja mm. kansainvälisestä näkökulmasta:  CSCIDEAPANKKI-45 - Ulkomaalaisten ja verkko-opiskelijoiden tunnistaminen IDEAPANKISSA
• Oikeusministeriö selvittää yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamiskokemuksia ja toimivuutta Suomessa. Lausunnonantajia pyydetään lausumaan kokemuksistaan yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisesta sekä näkemyksistään sen toimivuudesta sekä kansallisen sääntelyliikkumavaran käytöstä. <linkki>
• 29.10.2019 Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmä KOOTuen ja Oppijan tietovirtojen ja VIRTA-opintotietopalvelun ohjausryhmän yhteiskokous 
• 14.11.2019 Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ohjausyhteistyön ryhmien yhteinen seminaari (liite 4)
• Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmän asioita valmistellaan yhteistyössä korkeakoulujen verkostojen kanssa, valmisteluun osallistuvat
  • Ammattikorkeakoulujen opintoasiainpäälliköiden yhteistyöverkosto, koordinaattori Marko Borodavkin
  • AAPA - Ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien yhteistyöverkosto, pääsihteeri Jaakko Riihimaa
  • OHA-forum - Yliopistojen opintohallintojohtajien yhteistyöverkosto, koordinaattori Jenni Karppinen
  • FUCIO - yliopistojen tietohallintojohtajien yhteistyöverkosto, pääsihteeri Teemu Seesto
• Tiedoksi että FUCIO:n puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja vaihtuvat vuosikokouksessa 23.9., voimaan 2020 alusta

9 Seuraavat kokoukset

• 3.12.2019 klo 9-12, nh. Väinämöinen, opetus- ja kulttuuriministeriö, Meritullinkatu 10, Helsinki
• (154) Päätettiin vuoden 2020 kokousajaista
  • 13.2. kello 13-16 kokous 2020/1
    
  • 1.4. kello 10-13 kokous 2020/2 
  • 9.6. kello 10-13 kokous 2020/3 Helsingin yliopiston isännöimän EUNIS-konferenssin yhteydessä
  • 16.9. kello 10-13 kokous 2020/4
  • 1.12. kello 10-13 kokous 2020/5

10 Kokouksen päättäminen

• Hyvönen päätti kokouksen kello 12:01