Oppijan tietovirtojen ja VIRTA-opintotietopalvelun ohjausryhmän kokous 4/2020
Lyhyt ohjeistus Zoomin käyttöön
- Kokousta varten luodaan erillinen Zoom-linkki, jonka kautta kokoukseen pystyy liittymään mukaan (linkki yllä).
- Ensimmäisellä kerralla Zoom-linkkiä avatessa Zoom pyytää lataamaan launcher-lisäosan. Lisäosan lataamisen ei pitäisi viedä kovin pitkään ja sen voi tehdä myös etukäteen. Tämän jälkeen Zoom-huoneen pitäisi avautua itsestään. Jos lisäosan lataaminen ei onnistu, Zoomiin voi liittyä suoraan selaimesta.
- Jotta saat äänen kuulumaan, muista valita kirjauduttuasi sisään: "join audio conference by computer". Jos käytät headset-kuulokkeita, suosittelemme, että kytket ne tietokoneeseesi ennen kuin klikkaat Zoom-linkkiä.
- Jos et kuule tilaisuuden ääniä, paina vasemman alareunan palkista mikrofonikuvakkeen vierestä ^ -nappia ja aukeavasta valikosta "Test Speaker & Microphone". Samasta painikkeesta voit esim. valita äänilähteen ja mikrofonin sekä muita asetuksia.
- Kaikki keskeiset toiminnallisuudet kuten osallistujalista, chat ja ruudun jako ovat zoom-ikkunan alaosassa
- Lisäksi jokainen voi säätää omia asetuksiaan
Jäsenet
- Opetusneuvos Jukka Haapamäki (puheenjohtaja), opetus- ja kulttuuriministeriö
- Kehityspäällikkö Päivi Aho, Laurea-ammattikorkeakoulu
Tietojärjestelmäpäällikkö Sami Hautakangas, Tampereen yliopisto - ESTEStrategiajohtaja Terttu Kauranen, Saimia ammattikorkeakoulu - ESTE- Suunnittelupäällikkö Otto Ilmonen, Åbo Akademi
- Palvelupäällikkö Ismo Kantola, Turun ammattikorkeakoulu
- Opinto- ja hakijapalveluiden päällikkö Erja Widgrén-Sallinen, Itä-Suomen yliopisto
- Palvelupäällikkö Sari Laaksonen, LAB-ammattikorkeakoulu
- Opetuksen ja oppimisen IT-ratkaisujen päällikkö Ani-Jatta Immonen, Aalto yliopisto
- Erityisasiantuntija Merja Väistö, Opetushallitus - poistui klo 13.00
- Toiminnanjohtaja Armi Murto, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK
- Suunnittelija Anna Loukkola, Tilastokeskus
- Opetusneuvos Ilmari Hyvönen, opetus- ja kulttuuriministeriö - saapui klo 12.27
- Kehityspäällikkö Jukka Kohtanen (sihteeri), CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy
Asiantuntijavieraat
- Helena Majamäki, projektipäällikkö, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy
- Mari Aronen, projektipäällikkö, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy
Asialista
1. Kokouksen avaus ja työjärjestyksestä päättäminen
Puheenjohtaja Jukka Haapamäki avasi kokouksen klo 12.03.
2. Edellisen kokouksen päätöslistan ja keskustelumuistion hyväksyminen
Kohtanen esitteli edellisen kokouksen muistioluonnoksen (muistioluonnos). Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio ilman muutoksia.
3. Analyysi poikkeustilanteen vaikutuksista ja opeista
Jukka Kohtanen esitteli analyysin poikkeustilanteen vaikutuksista ja opeista.
Keskustelu:
- Widgren-Sallinen: Hyvä esittely ja koonti. Tulevasta - monella tapaa näyttää valinnoissa ja muissa että poikkeustilanne jatkuu ja pitäisi johtopäätöksiä tehdä. Valintojen osalta amk puolella valmiudet oli paremmat. Päätelmät etenemisestä pitäisi tehdä. Valintaperusteet ja valinnat kohta käsissä. Hyvä olisi mietiskellä niin voi nopeasti toimia. Haaste valinnoissa vastuunotto johtaminen, päätöksenteko myöskin kansallisesti. Korkeakoulujen välinen yhteistyö tiivistyi. Hyvä hyppäys.
- Haapamäki: Jos tilanne olisi tullut 5 vuotta sitten, olisi ollut vaikeampi selvitä. Nyt oli parempi lähtötilanne.
4. Tilannekatsaukset edellisen kokouksen perusteella
- VIRTA-opintotietopalvelun tietomallimuutokset
- VIRTA-opintotietopalvelun tietojen hyödyntäminen ja Virta-hallintamalli
- Kaksoispätevyydet ja Valviran tietotarpeet
- Koulutusrahaston tietotarpeet
- VIRTA-tietojen saatavuuden parantaminen MITKO-työn pohjalta
Majamäki esitteli tilannekatsauksen VIRTA-opintotietopalvelun ajankohtaisiin asioihin.
Keskustelu:
Pätevyys/kelpoisuus:
- Immonen: Isoja kysymyksiä. Voiko näyttää tietoa kolmannelle osapuolelle? Sanastot pitäisi olla yhdenmukaisia mitä tahansa tehdään ja päätetään. Sama koko korkeakoulukentällä. Mitä määrittelyä käytetään, että joskus saisi koneluettavia läpi kentän, yli organisaatioiden.
- Widgren-Sallinen: Kolmannet osapuolet kiinnostavin, työnantajan näkökulmasta. Tälläkin viikolla kuntalaisen näkökulmasta törmäsin asiaan. OPH:lle kysymys: mikä paine tai minkälaista kysyntää tälle asialle on oppijan näkökulmasta?
- Majamäki: Ei ole heti tunnistettu tiettyä isoa painetta.
- Väistö: En tiedä asiasta tarkasti. Ei varmaan kovin suurta painetta. Voisi kutsua Joonas Mäkisen mukaan kokoukseen Koski-palvelun näkökulmasta.
- Kantola: Oppijalla on käyttötarve sekä lisäksi kolmansilla osapuolilla - lähinnä työnantajilla. Opettajapätevyys, lääkäri, sairaanhoitaja... Valviralla on omat järjestelmät ja sitä kautta hoituu työnantajan suuntaan. Opettajat hoituvat omalla tavallaan. Suurta ongelmaa ei ole ollut, ettei todistusta katsomalla olisi riittänyt. Tekniikan alalla on kirjava joukko, mistä puhutaan. Kuka tämmöisen pätevyyden merkitsee, jos korkeakoulu ei tee tulkintaa vaan Valvira. Tehdäänkö välttämätöntä vai päällekkäistä palvelua? Epäileväinen olen vielä kannattaako ilman jatkoselvittelyjä lähteä tätä toteuttamaan.
- Haapamäki: Pätevyystiedot ovat eriluonteisia. Sosiaali-terveyspuolella pätevyys myönnetään Valvirassa, opettajapuolella pätevyyttä arvioi työnantaja. Pystyisikö VIRTAn ja KOSKIn tietojen pohjalta sanomaan - tiedon laatu on erilainen eri tasoilla. Sote puolella Valvira on käyttänyt tietoja ja tutkintotiedot hyvällä tasolla VIRTAssa kun opettajapuolella muutamia määritelmiin liittyviä kysymyksiä. Haastava kokonaisuuskuvio lastentarhanopettaja, luokanopettaja... että kuinka helposti tulkittavan pätevyyden saa. Vielä ei ole sillä tasolla tiedot VIRTAssa. Opettaja ym. pätevyyteen liittyviä tietoja tarvitaan ohjauskäyttöön, ei oma data -käyttöön vaan kansallisesti tiedettäisiin kuinka paljon opettajia koulutetaan ja minkä alan opettajia. Työtä tehdään parhaillaan ja Vipuseen ollaan julkaisemassa parhaillaan opettajatietoja. Lähti liikkeelle KOSKI-aloitteisesti, pitänee tarkentaa sieltä päästä mitä haetaan ja samaan aikaan jatkaa opettajien osalta pätevyystietojen toimittamista VIRTAan ja tietojen oikeellisuuden tarkistamista. Välttämättä en akuuttia tarvetta itsekään näe. Vähän vielä tarkennetaan KOSKIn suuntaan ja tuodaan heillekin selväksi, että ymmärtävät pätevyyden määritelmä on moniselitteinen liittyen siihen että pystyykö korkeakoulun tiedoista suoraan tietämään vai onko esim. Valvira välissä.
- Kantola: Puheenjohtajan ehdotus on hyvä.
- Haapamäki: Edetään näin.
- Majamäki: Otamme KOSKI-porukan kanssa seuraavaan ajankohtaispalaveriin.
Migri
- Kohtanen: Tehdään selvitys muuttuuko VIRTAn kannalta joku ja käsitellään yhteyshenkilökokouksessa. Ei tuoda enää tänne jos todetaan CSC:llä ja yhteyshenkilöiden kesken, että voidaan nykyisellä toimintamallilla edetä.
- Haapamäki: Edetään näin.
Työllisyysrahasto
- Haapamäki: Täytyy selvittää KOSKI-lain osalta, johon on tulossa muitakin. Tämä olisi yksi tapa ratkaista asia. Muuten voidaan edetä näin kun Helena esitti.
Hallintamalli
- Haapamäki: Missä tapauksissa tietojen yhdistämistä pitäisi tehdä?
- Kohtanen: esim. Työllisyysrahaston ja Eläketurvakeskuksen tietotarpeiden osalta, eli tapauksissa joissa tarvitsee sekä korkea-asteen että toisen asteen tietoja yhdistellä.
Valvira/kaksoiskelpoisuus
- Haapamäki: Ei ole tehty muuta selvitystyötä talvella Valviran kanssa. OKM:n juristit vieroksuivat tätä tapaa, että toinen annetaan pätevyystietona, toinen tutkintona. Juristit lukevat suoraan tekstejä, jos puhutaan kahdesta tutkinnosta niin pitäisi olla kaksi tutkintotodistusta. Nyt en ole kysynyt uudestaan asiaa. Asian selvittely lähti Valviran aloitteesta liikkeelle, kun heillä oli tarpeita. Jos nykyinen toimintamalli sopii niin ei ole akuuttia korjaustarvetta.
- Majamäki: Ei ole kuulunut Valvirasta meillekään.
MITKO-työ
- Haapamäki: Tullaan palaamaan myöhemmin.
5.VIRTA-tietojen tutkimuskäyttö
- REMS:n käyttö VIRTA-toimeksiannoissa
Helena Majamäki esitteli VIRTA-tietojen tutkimuskäyttöä.
Keskustelu:
- Immonen: Kannatan periaatteellisesti sähköistä versiota lupaprosessissa. Pitää kysyä lakimieheltä ja muilta, että riittääkö tämän tyyppinen järjestelmä vai riittääkö Haka tai muu tunnistus. Paperilomakkeen digitointi ei ratkaise ongelmaa, josta olen puhunut, eli kaikki korkeakoulut eivät suostu luovuttamaan tietoja. Suunnitelmia tulevaisuuteen, miten luvitus saadaan toimimaan että kolmannen osapuolen toimijat voisivat kysyä lupaa suoraan opiskelijoilta. Onko ajatuksia tai road mappia näkyvissä?
- Kohtanen: Ei ole kuin OPH:n suostumuksenhallintapalvelu, jota HSL käyttää. En tiedä onko suunnitelmia OPH:lla laajentaa käyttöä. Ei varmaan ainakaan tällä välillä mitä haetaan REMS järjestelmän kautta. Digivision puolella ajatuksia ratkaisuihin suostumuksenhallintaan. Lyhyellä aikavälillä ei ratkaisua samaan ongelmaan. Lakimiehiin viittasit -pitäisi katsoa riittääkö järjestelmä tällaisenaan vai pitääkö CSC:n ja korkeakoulujen välillä sopia erikseen.
- Immonen: Looginen askel kehityspolulla, joten kannatan.
- Ilmonen: Tunnistautumista kommentoinut - meidän lakimiehet pohtineet paljon näitä. Voisin kuvitella missä laista lähdetään ja tavallaan henkilötietoja luovutetaan. Pitää olla vahva tunnistautuminen ja sähköinen allekirjoitus. Meilläkin käytössä talon sisällä kaksi eri järjestelmää tai melkein tulossa.
- Laaksonen: OPH:lla suostumuksenhallintapalvelu - HSL käyttää. Opiskelija pystyisi itse - digivision kautta vai minkä että voisi antaa opiskelijan suostumuksen hakuvaiheessa kaikkiin digipalveluihin. Opiskelija saisi nappia painamalla valita, että mihin hänen tietojaan luovutetaan.
- Haapamäki: Tuo on varmaan visio, kun HSL:nkin palvelua tehtiin. Vielä on muutamia kysymyksiä matkalla. Tätä voidaan miettiä yhtenä askeleena, mutta juridinen näkökulma pitäisi selvittää. Mikä olisi helpoin tapa?
- Kohtanen: Jos kukaan ei ole eri mieltä niin voitaisiin selvittää enemmän, miten saataisiin riittävän varmistettu luvitus. Täytyy järjestelmässä ylläpitää korkeakoulukohtaisesti tietoa kenellä on oikeus myöntää lupa. Voiko hyödyntää korkeakoulujen ja CSC välistä puitesopimusta tältä osin. Jatkokäsittely tuodaan tähän ryhmään.
- Haapamäki: Käyttö vielä FIONAn kautta vai kuuluuko myös käyttö?
- Majamäki: Ei liity Fionaan. Tässä puhutaan kun suoraan VIRTA-tietoja käytetään, eli suora tutkimuskäyttö tai suorat toimeksiannot. FIONA menisi omaa polkuaan nykyisen prosessin kautta.
- Haapamäki: Aineisto annettaisiin lupien saannin jälkeen suoraan hakijalle? Eri käyttötapa kuin Fiona, jossa käyttö tapahtuu etätietokoneella.
- Kohtanen: Siinä on olemassa vielä sopimus. Jos Fiona tulisi tämän piiriin, sopimusta pitäisi muuttaa.
- Haapamäki: Edetään tämän suhteen noin.
6. Korkeakoulujen Digivisio
Ani-Jatta Immonen esitteli korkeakoulujen digivisiota.
Keskustelu:
- Immonen: Mitä tietovirtojen arkkitehtuurin yhdistäminen vaatii korkeakouluilta? Lainsäädäntö toisena isona haasteena. Pitäydytäänkö liikaakin nykylainsäädännössä? Onko lainsäädännöllisiä muutoksia joita tarvitaan heti?
- Widgren-Sallinen: 10 vuotta on pitkä aika. Tavoite on selkeä - oppija. Ollaan aina siinä kohtaa, että sovelletaan eri lakeja, julkisuuslakia yms. Meidän sektorilla noudatettava lainsäädäntö on monimuotoista. Tasoja on paljon, kerrokset ja asiat mistä katsotaan on monia. Hankehakemus on ollut laajasti lausuntokierroksella ja nähtävillä. Ohjausrakenteista olen samaa mieltä Ani-Jatan kanssa, pitäisi miettiä mitä nyt on - ennen kuin kaikki lähtee eteenpäin, ettei tulisi katvealuetta. Täytyy huomioida nykyiset ratkaisut ja miettiä siirtmävaihe. Puhutaan opintopalveluiden harmonisoinnista, mutta pitäisi tarkentaa, mitä sillä tarkoitetaan. Vaikea kuvitella että harmonisoitaisiin opintopsykologin työtä. Asioiden suhteet on hyvä täsmennellä. Opiskelijavalinnat ovat nyt jääneet digivision ulkopuolelle. Jatkuva oppiminen, kansainväliset oppijat, valintojen monimuotoisuus. Ei ole olemassa yhtä putkea. Nyt on nähty mitä pandemia on tehnyt. Pitää olla avoin ja pystyä reagoimaan ympäröivään yhteiskuntaan, että voidaan muuttaa suuntaa.
- Immonen: On ajateltu valinnat kohtaan "Yhteinen opetukseen hakeutuminen, valikoituminen ja ilmoittautuminen". Hakeminen kuuluu ilman muuta osaksi visiota.
- Ilmonen: Pystyisikö joku vielä avata suunnitelmaa - luin hankehakemuksen läpi. Oli kunnianhimoinen ja yleisellä tasolla - ei ole konkreettisesti kuvattu. Mitkä on odotetut tulokset? Kun hanketoimisto ja -johtaja tulee niin kirjoittaa varsinaisen hankesuunnitelman missä tarkemmat kuvaukset. Jäin kaipaamaan konkretiaa.
- Immonen: Ajatus on, että hankejohtaja ja hanketoimisto perustetaan. Niiden tehtävä käydä monituiset keskustelut ja liittää mukaan sidosryhmät ja rakentaa - nyt on SIG ryhmiä. Miten kokonaisuus koordinoidaan, on hanketoimiston vastuulla. Niiden pitää sopia ja selkeyttää kuvio. Tulosten analysointi jää niille. Eri porukoissa myös mietitään, mitkä tulokset kärkihankkeista oli.
- Haapamäki: Kärkihankkeet on erillinen asia; niissä tehtiin paljon ja saatiin paljon aikaa. Digivisiossa jatketaan työtä ja hyvä olisi hyödyntää niissä tehtyjä asioita. OKM:n puolelta on erilainen lähestymistapa. Kärkihankkeita oli kymmeniä ja nyt on yksi kokonaisuus. Pyritään pysyvämpiin ratkaisuihin. Meni oikein päin, tehtiin aluksi hanketyyppistä toimintaa ja nyt kokonaisempaa.
- Immonen: Hankkeet hyvä tapa luoda innovaatioita ja verkostoja ja hankkia siemenrahoitus. Pitkällä tähtäimellä kun edetään niin vaaditaan tukirakenne, että hyvät innovaatiot päätyvät laajempaan käyttöön.
- Haapamäki: Organisoitumis ja hallinnointipuoli on tärkeä ja puhutaan hanketoimistosta ja -johtajasta. Hanke kestää 10 vuotta, joka on pitkä aika hankkeelle. Kohtanen näytti yliopistopuolen useita ryhmiä, jotka vaikuttivat pandemiatilanteessa. Nyt miten on ajateltu hanketoimistoa, joka tulee tekemään paljon, jota tekevät jo olemassa olevat ryhmät? Näiden välisen suhteen peilaus. Ajattelisin, että hanketoimiston rakenteet tulevat olemaan pitkän aikaa voimassa. Tehdään samantyyppistä kuin olemassa olevissakin ryhmissä.
- Immonen: Miten rahoitusta haettiin - ajatus oli, että nämä ryhmät jotka olemassa ovat tekevät edelleenkin. Asiat, kuten digipedagogiikka ja opintopalveluiden harmonisointi, tehdään jo eri verkostoissa, SIGeissa, ja on tarkoitus integroida niiden työ mukaan. On koneisto, joka koordinoi kaikkea toimintaa. Hanketoimisto ei pysty yksin tekemään vaan luottavat korkeakouluihin.
- Haapamäki: Keskustelu on myös johdattelua myöhemmin kokouksessa tulevaan asiaan. Tämän ryhmän (Oppijan tietovirtojen ja VIRTA-opintotietopalvelun ohjausryhmä) kausi päättyy tämän vuoden lopussa. Onko tämä ryhmä yksi näitä olemassa olevia ryhmiä, joita hyödynnetään? Hyvä hyödyntää olemassa olevia ryhmiä.
- Immonen: Miten muut näkevät VIRTAn roolin vaikka suhteessa Koskeen miten sitä ohjataan? Tietovirtojen liike on Digivision ytimessä.
- Hyvönen: On paljon olemassa olevia palveluita ja niiden ohjausrakenteita ja arkkitehtuurja, jotka täytyy määrittää suhteessa digivisioon. OKM:ssa tehdään muistio miten vastuut menee. Liippaa myös tätä kysymystä. Näitä asioita digivisio, TEMin kanssa valmistelu liittyen työmarkkinatorin ja opintopolun, jatkuvan oppimisen palvelukokonaisuus, identiteetinhallinta (jossa omadata), ennakoinnin kehittäminen, olemassa olevia lakisääteisiä palveluita, koulutustarjonta, oppijanumerorekisteri, KOSKI-palvelu, VIRTA, koodistopalvelu, arkkitehtuureja esim opi-viitearkkitehtuuri. Koulutustarjonnan arkkitehtuuri tehtiin viime vuonna. Näihin kaikkiin pitäisi sanoa, mikä on suhde digivisioon. Aloin hahmotelmaa kirjoittamaan. Parin kuukauden päästä valmiimpia vastaamaan. Asia joka pitää useamman ryhmän osalta täsmentää lähikuukausina. Kysymykset tämän syksyn aikana pitää loksahtaa kuosiin. Mihin kaikkeen tämä liittyy ja mihin on vaikutusta, on pohdinnassa meillä OKM:ssäkin myös. Paljon korkeakoulujen sisäistä keskustelua on myös.
- Immonen: Hyvä nosto. Yritin korostaa, että visio, josta haaveillaan ei ole korkeakoulukentän tehtävää työtä vaan OPH, DVV tai muussa. esim. identiteetinhallinta. Kaikki pitää katsoa läpi ja päättää yhdessä mitä lähdetään toteuttaa. Kansainvälisen tason EMREXit ja muut on huomioitava myös. Nekin menee irrallaan eikä ole päätetty onko kansallinen yhteinen standardi.
- Kantola: Ilmarin puheenvuoro selkeytti. Nyt nähty esitys rahoitushakemukseen verrattuna selkeämpi esitys. Miten digivisio suhtautuu meneillä olevaan, missä on monta palasta ja eri ryhmät tekevät eri mandaatilla. Missä vaiheessa tehdään uutta ja missä tukeudutaan vanhaan. Rahoitushakemuksesta ihmettelin, mikä oli OKM:n rooli. Merkitty lähinnä rahoittajaksi, mutta tähän tuli nyt selkeytystä. Kunnianhimoinen kokonaisuus. Paljon on tekemistä ja täytyy priorisoida. Kiitos esityksestä, se oli valaiseva.
- Immonen: Työhän ei ole vielä alkanut kunnolla. Arkkitehtuuri on se mitä yritetään. Mahdollisimman paljon hyvästä tehdystä työstä säilytetään, oli sitten OPH.n tai kenen tahansa. Pitää validoida se.
- Widgren-Sallinen: Kehittämishankeasiaan liittyen: On ollut tosi hyviä hankkeita, jotka tuottaa kansallisesti hyvää palvelua. Haaste on, että hankkeet ovat päättymässä ja rivakasti pitää saada tuloksia. Jatkumo on nopea, kun hanke lähtee käyntiin. Katvetta ja taukoa ei voi olla. Kaikkea pitää kokeilla. Kaikki projektit ei mene maaliin. Pakko kokeilla ja todeta, että mitkä jää elämään. Rike ja opiskelijavalinnat on hyviä esimerkkejä. Pelkään katvetta, että nyt pysähdytään ja sitten aloitetaan alusta.
7. Ajankohtaista
- Syksyn VIRTA-tiedonkeruiden ajankohta 21.10.
- Harjoittelijoiden tekemä analyysi
- Tiedonluovutus VIRTA-opintotietopalvelusta YTHS:lle
Keskustelu:
- Haapamäki: Analyysi tuotti mielenkiintoista tietoa, mutta voisi jatkaa resurssien puitteissa. Mihin suuntaan kannattaisi jatkaa?
- Murto: Todella mielenkiintoinen tieto ja data. Meidän suunnalla mietitään, että miten voidaan vaikuttaa, että opiskelijoiden asiat olisi paremmin. Kiinnostaa nykyinen paketti ja jatkojalostaminen. Kun on linkkiä niin jaan meidän piireissämme jos vaan voi.
- Laaksonen: Onko julkinen?
- Majamäki: Sivusto on rajatulla käyttöyhteydellä. Siirretään avoimempaan käyttöön.
- Laaksonen: Entä powerpoint?
- Haapamäki: Voi jakaa. Oli viime viikolla jo KOTA-seminaarissa. Jossakin määrin vielä metodologista.
- Laaksonen: Lähinnä mietin jatkojalostusta ja on tulossa kaiken näköisiä hankkeita.
- Haapamäki: Yksittäistä analyysia varmaan tietyistä korkeakoulusta tehtykin.
- Kohtanen: Varmistamme vielä tällä viikolla materiaalin jakamisasian.
- Hyvönen: Mielenkiinoista. Onkohan noin kuitenkaan. Sukupuoli vaikuttaa kansallisesti vamistumiseen. Alojen eri valmistumisvauhti profiilia. Tekniikka ja terveydenhuolto. Johtuuko että sukupuolet jakautuvat aloille tietyllä tavalla vai vaikuttaako oikeasti sukupuoli. Mielelläni näkisin tutkijankin kommentit tästä, mitä näistä tuloksista ollaan mieltä. Jos kehittää eteenpäin. Laadunvarmistuksen kannalta hyvä hyödyntää tutkijoita pohdinnassa myös.
- Aho: Mielenkiintoiset menetelmät, jolla oli tutkittu. Tulos ei ollut yllättävä ja odottamaton. Tarkemmin pitäisi tietää siitä, miten nyt tutkittiin ja mitä muuttujat oli. Miten tiedot oli poimittu. AMK:ien osalta se mikä noissa tuloksissa oli hämmästyttävää että hyväksiluvuilla ei olisi ollut vaikutusta. Uskon ja luulen ja tiedän että on merkitystä. Jos opiskelijalla on samantasoinen tutkinto niin saa paljon hyväksilukuja. Jos hyväksiluvuilla ei olisi merkitystä viittaa siihen, että se opiskelijan ohjaus ei ehkä ole ollut parasta mahdollista. Jos opiskelijalla hyväksiluetaan 1 vuoden opinnot, pitäisi aloittaa 2 vuoden opinnoista. Yllättävä tulos. Kannattaisi miettiä miten tuo tulos on syntynyt. Pitäisi päästä näkemään miten se on analysoitu, kuin vain pelkkä tulos.
- Majamäki: Tähän varmaan vaikutti juuri se kun valittiin alle 25 v tutkinnon suorittamisen aloittaneet. Ehkä vähentää sitä kenellä on aiempia hyväksiluettavia.
- Haapamäki: Keskeisin pointti oli aloittaa tällainen työ ja miettiä metodologiaa. Tuloksista en lähtisi rummuttamaan vaan metodologiaa ja mitä on mahdollista tehdä. Kalvoihinkin ehkä tulisi kuvata tämä selkeämmin.
- Immonen: Kaiken kaikkiaan todella hyvä aloite, analysoida Virta-tietoja säännöllisesti
Yths
- Widgren-Sallinen: Kannatan Helenan ehdotusta, tämä on opiskelijoille tärkeä asia. Mahdollisimman rivakasti edetään. Vaihto-opiskelijathan jää ulkopuolelle, eivät saa yths-palveluita.
- Aho: On tärkeä, että edetään rivakasti. Onko mahdollisuus laajentaa VIRTAn tietomallia? Korkeakoulujen rekisteristä löytyy jo tiedekunta- ja kampustiedot. VIRTA-raporttien kannalta olisi tärkeä tieto. Halutaan raportoida tietoa tällä tasolla.
- Widgren-Sallinen: Samaa mieltä kuin Päivi, kannatan tätäkin.
- Immonen: En tunne niin tarkkaa. Helposti saatavissa suoraan vai onko käsityölisää vai onko tiedot järjestelmissä olemassa? Eihän se voi olla pakollinen tai määrittävä tieto, on häilyvä käsite.
- Kohtanen: En tässä yhteydessä laajentaisi kampustietoon. Osa pystyy tuottamaan ja osa ei. Voisi olla riittävät tiedot ne, mitä tällä hetkellä yliopistoista jo tuotetaan. Prosessi täytyy saada käyntiin ja saada korkeakoulujen näkemyksiä voidaanko VIRTAn kautta luovuttaa. Jos ei niin on vaarana, että YTHS:n palvelutaso heikkenee. Silloin joudutaan ehkä manuaalisiin siirtotiedostoihin ja joudutaan miettimään voiko korkeakoulut luovuttaa niitä sillä tavoin.
- Haapamäki: Nämä luetellut tiedot riittäisivät, ei tarvita lisää tietoja?
- Kohtanen: Yliopistojen osalta ei välttämättä vaadi kuin että käydään toimeksiantokierros, koska nykyiset toimeksiannot ovat vanhan lain mukaisia. Ammattikorkeakoulujen osalta pitää varmistaa tietojen saatavuus, kun ei ole tehty työtä yhdessä Kelan ja YTHS kanssa. Uskon, että tarvittavat tiedot löytyy.
- Majamäki: Toive YTHS puolelta on, että siirryttäisiin korkeakoulukohtaisista tiedoista opiskelijakohtaisiin.
- Haapamäki: CSC voi edetä kuten Helena esitti.
8. VIRTA-opintotietopalvelun ohjausrakenteet
Haapamäki alusti
- Keskustelu
- Immonen: Tiedolla johtamisen mahdollistaminen on jäänyt ohuenlaiseksi?
- Haapamäki: Hyvä huomio. Kun miettii ryhmän tehtäviä, ei ole kovin paljon näkynyt tiedollajohtaminen. Onko tällä ryhmällä jo liiankin moninaisia tehtäviä? Havaintona totta.
- Immonen: Mulla on ollut hankala hahmottaa mihin asiat liittyy. Arkkitehtuuri tai iso kuva. Tehdään pieniä päätöksiä, jotka on tärkeitä, että edetään näin ja tarve on tullut. Monet itsestään selviä, ja ryhmällä on kumileimasinrooli. Jos toimeksianto on tietovirtoja niin ehkä enemmän arkkitehtuuria silloin tällöin kaipaan.
- Haapamäki: Syynä ollut tietty duaalimalli, jossa on KOOTuki-ryhmä, tämä ryhmä ja moni arkkitehtuuriin liittyvä kysymys liittyy korkeakoulu maailmaan, ja on yritetty pysyä siitä maailmasta hiukan poissa. Tämä on OKM-vetoinen ryhmä. Tuo asia täytyy miettiä jatkossa.
- Widgren-Sallinen: KOOTuki-ryhmä on korkeakoulujen itsensä asettama yhteinen ryhmä tehtävineen. Asiat ja keskustelu on hieman vapaampaa. Asiat pitäisi saada verkostojen kautta etenemään. Jäsenet edustavat verkostoja ja täällä päätetään ja sieltä asioita voi tuoda päätettäväksi. Tiedonkulun kannalta on tärkeä terävöittää. KOOTuki-ryhmä on itseasetettu ja sinne on tullut edustajia Pedaforumista yms. Sen osalta tarve on toisentyyppinen. Asemointi on eri ja on ollut yhteistapaamisia niin on ollut hyvä.
- Immonen: Toisaalta olen nähnyt vahvuutena sen, että on henkilö mukana, joka puhuu myös OHA-foorumin äänellä. Silloin ei tule niin siiloutuneita päätöksiä.
- Haapamäki: OHA-forum tärkeä olla mukana. Ei ole äänenkirjattu oha-forumin ja tämän ryhmän suhdetta. Tämä lähetekeskusteluna.
9. Yhteiskokous KOOTuki-ryhmän kanssa
- Kohtanen: Ajankohta sovittu. 21.10. Ajanpuutteen vuoksi pyydetään ehdotukset käsiteltäviksi asioiksi kirjallisesti.
10. Tiedoksi
11. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.00.