Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmä (KOOTuki) kokous 3/2022

• Aika: Tiistaina 24.5.2022 klo 9-11:42

Osallistujat

KOOTuki-yhteistyöryhmän jäsenet

• Puheenjohtaja Marko Wilen, AMK-OHA, Laurea-ammattikorkeakoulu 
• Varapuheenjohtaja Markku Närhi, FUCIO, Jyväskylän yliopisto 
• Sami Hautakangas, OHA-Forum, Tampereen yliopisto 
• Airi Hirvonen, AMK-OHA, Haaga-Helia 
• Krister Karlström, AAPA, Yrkeshögskolan Arcada 
• Vilho Kolehmainen, Digivisio 
• Jenni Kokko, IR-tekijäverkosto, Jyväskylän yliopisto 
• Aila Markus, Synergiaryhmä, Vaasan yliopisto 
• Joonas Mäkinen, Opetushallitus 
• Päivi Vähäsalo, Synergiaryhmä, Seinäjoen ammattikorkeakoulu 
• Merja Väistö, Opetushallitus 
• Erja Widgrén-Sallinen, OHA-Forum, Itä-Suomen yliopisto 
• Sihteeri: Kirsi Pispa, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy 

Ryhmän asiantuntijat

• Jussi-Pekka Pispa, FUCIO, Tampereen yliopisto 
• Minna Pylkkönen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy 
• Emilia Reitamo, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy 
• Jaakko Riihimaa, AAPA, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 
• Teemu Seesto, FUCIO, Turun yliopisto 

1. Kokouksen avaus ja työjärjestyksestä päättäminen

• Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9:02
• Todettiin Digipedaverkoston uusi puheenjohtaja ja edustaja KOOTuki-ryhmässä, eli Olli Vesterinen Diakonia-ammattikorkeakoulu ja varapuheenjohtaja Suvi Junes Tampereen yliopisto.
• AMK-OHA:n uusi edustaja on Airi Hirvonen, Haaga-Helia
• Digivisiota edustavat jatkossa Hanna Nordlund ja Vilho Kolehmainen

2. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen

• https://wiki.eduuni.fi/x/ZBbhDw
• Todetiin, että edellisessä kokouksessa kirjatun mukaisesti ka.csc.fi sekä tilannehuone (Tutkimuksen, oppimisen ja innovaatiotoiminnan digihuone) nostetaan jatkossa kokousagendalle vakiokohdaksi. Muita huomioita muistioon ei tullut.

3. Digivision tietoarkkitehtuurin ja tietovarantojen kehittämisen ajankohtaiskatsaus (Vilho Kolehmainen, Digivisio) 

• Kolehmainen piti tilannekatsauksen tietovarantojen ja tietoarkkitehtuurin kehittämisen tilanteesta oheisen materiaalin mukaisesti.
  
  • Suunnittelussa korostuvat sekä fyysinen että semanttinen yhteentoimivuus.
  • Riippuvuuksien hallinta, ja kehitystyön samanaikaisuuden synkronointi on eri osapuolten välillä oleellista.
  • Tietomallityössä on taustalla korkeakoulujen XDW malli, ja tämän lisäksi korkeakoulujen laajemman tiedolla jotamisen malleista keskustelut ovat oleellisia.
  • Integraatioarkkitehtuuria esitellään ensi viikolla Digivision yleiskokoukselle, jonka jälkeen tehdään päätöksiä valittavasta mallista.
  • Rajapintojen suunnittelutyössä huomioidaan mm. Sisu, Peppi kehitystä, ja näiden lisäksi kehitetään ns. pull -rajapinta, jonka kautta haetaan järjestelmistä muuttuneet tiedot. Lisäksi toteutetaan avoin rajapinta yhteiseen data-altaaseen, joka ottaa tietoa vastaan.  Lisäksi toteutetaan manuaalisen tietojen syötön mahdollistava ratkaisu, jonka kautta tiedot erillisistä opinnoista voidaan tulevaisuudessa syöttää suoraan Digivision tietoalustalle.
  • Lainsäädäntötyötä tulee runsaasti.
  • VIRTA-tietovarannossa on nyt toteutettu laajat integraatiot muihin tietovarantoihin, mahdollinen sisällyttäminen tietoaltaaseen on tulossa vasta myöhemmin. Vuosi 2024 nyt tähtäimessä esitetyissä eri scenaarioissa.
  • Digivision ehdotukset tulevat kommentoitavaksi 1.6. alkaen juhannukseen saakka.

Keskustelun keskeisiä kirjauksia:

• • Todettiin, että kyseessä on laaja kokonaisuus, jonka totuteus vaikuttaa myös pitkälle tulevaisuuteen. Esitettyä kesäkuulle ajoitettua kommentointiaikaa pidettiin liian lyhyenä.
  • Todettiin, että suunnittelumallissa korostuu toimittajien kanssa keskustelu, mutta korkeakoulujen tahtotila työstää asiaa iteratiivisesti ja käyttäjänäkökulmat huomioiden ei ole otettu suunnitelmissa vielä huomioon. Synkronointipisteet tarvitaan sekä Digivision, järjestelmätoimittajen että korkeakoulujen loppuasiakasnäkökulmaa edustavien tahojen kesken.
  • Vastuukysymykset loppukäyttäjän prosessiin liittyen eri julkaisuvaiheissa eivät näyttäytyneet selkeinä. Lisäksi todettiin että opintotietojärjestelmissä identiteetinhallintaratkaisuissa tarvitaan tarkennusta siihen mitä tapahtuu missäkin vaiheessa ja mikä taho on vastuussa kun prosessia muutetaan.
  • Kehitystyö etenee kolmessa kerroksessa päällekäisiä palveluita; jos tulee vastuumuutoksia on transitiomuutokset oltava selkeitä ja kuka vastaa muutoksista. Vastuu datalle ja palveluille korostuu.
  • Pidemmän aikajänteen kehityksessä Virta näkökulma korkeakoulujen tiedontuotannon hyödyntämisen keskiössä on huomioitava hyvin. Tiedusteltiin milloin tietoalustan suunnittelu muuttuu kattamaan myös jatkuvan oppimisen (ei-tutkintoon johtava koulutus) puolelta koskemaan myös tutkintopuolen tarpeita?
  • Todettiin että Virtaa ei käytännössä korvata uudella ratkaisulla niin kauan kuin tutkinto-opiskelijat ovat mukana tarjottimessa. Peppi ja Sisu on tehty tutkinto-opiskelijoille, eli isoimmat tietovirrat tulevat tutkinto-opiskelijoiden puolelta.
  • Todettiin että esimerkiksi TUNIlla on sama kurssitarjonta avoimen ja  tutkinto-opiskelijan käyttöön, eli ei tehdä mitään erillistä tarjontaa. On olemassa riski, että jatkuva oppiminen "sanelee" liikaa, siellä on paljon poikkeustapauksia. Pitäisi pystyä ennakoimaan sitä, millainen toteutus tulee olemaan tutkintoon opiskelevien osalta.  Avoimen puolen tarjonta voi olla sama kuin tutkinto-opiskelijoille  tai se voi myös olla eri.
  • Nostettiin esiin riskinä se, että jos tiedonsiirrot tulevat useita eri reittejä, esim. Digivision kautta Virtaan tai sen ohi, ja lisäksi tietoja siirrettäsiin eri kanavia Opintopolkuun, niin syntyykö epäsynkronissa oleva tietoalusta.
  • Todettiin että osalla korkeakouluista avoimen tarjonta esillä nyt ja osalla ei. Kysyttiin myös pitääkö varautua siihen, että kaikki non-formaali syötetään manuaalisesti Digivision tietoalustalle, vai kannattaako rakentaa avoimen tarjonta Opintopolkuun jo nyt., vai odottaa Digivision tarjottimen etenemistä vaiheeseen 1.0?
  • Tiedousteltiin myös rajauksista tutkintoon johtavan koulutuksen osalta: nyt tarjottimen toteutuksessa on huomioitu hakeutuminen tutkintoon johtavaan koulutukseen, mutta miten huomioidaan jo olemassa olevien opiskeluiden toteutukset?

Vastauksina kysymyksiin todettiin seuraavaa:

• • Esiin nostetut huomiot olivat aiheellisia, ja kaikki sidosryhmät pyritään osallistamaan kehittämiseen.
  •  Digivisio on tiedostanut aikatauluhaasteen kolmen viikon kommentointiajassa; ensimmäisessä vaiheessa kommentoitavaksi tulevat vain ei-formaalit opintotiedot, muut laajemman kokonaisuudet tulevat kommenteille vasta syksyllä. Näiden aikataulusta pyritään tiedottamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
  • Kehitystyössä pyritään välttämään päällekkäisyyksiä, jos tarvitaan muutoksia esim. Peppiin tai Sisuun, nostetaan näitä tarpeita mahdollisimman aikaisin esiin
  • Virta-asiantuntijoiden kanssa on käynnistymässä viikottaiset kokoukset
  • Kun mietitään oppijan omaa dataa, niin tässä on paljon muiden opetusasteiden tietoa mukana, ja myös suositusmoottori tulee tarvitsemaan näitä tietoja. Digivision ratkaisu huomioi myös nämä. JOD hanke tuottaa työelämäyhteyteen liittyviä osioita laajemmin.
  • Tietovirroissa ei ole tavoitteena toteuttaa kahta erillistä reittiä, vaan on kaksi erillistä arvovirtaa: jatkuvan oppimisen ja tutkinto-oppimisen virrat. Asemoituminen tutkinto-opiskeluun huomioidaan kehittämistyön kokonaisuudessa. Tarjonnan ja hakemisen osalta kohteena on jatkuva oppiminen. Palveluväylän hyödyntäminen Ristiinopiskelupalvelun avulla huomioidaan myös.
  • Todettiin että tarjottimen 1.0 versiossa on esillä informaalit materiaaliet, esim. podcastit, väitöstilaisuudet,  jne., ja aikataulullisesti vasta 3Q23 olisi avoimen tarjonta Digivision kautta esillä.
  • Manuaalisen syötön mahdollistaman toteutuksen rakennuspaikkaa ei ole vielä päätetty --onko Sisu, Peppi vai OPH:n palvelut.
  • Non-formaalista toteutetaan vain suppea osuus tietomallillisesti, kurssimuotoisen toteutuksen malli pohjautuu samaan kuin formaalillakin puolella. Toteutuksissa käytetäään samaa tietomallischemaa.
  • Todettiin että on erikseen keskusteltava se, miten jo opiskelemassa olevien tarjonta rakentuu.

4. Identiteetinhallinnan kokonaisuus ja OmaData (Tiina Maltusch ja Leena Latva-Rasku, Digivisio)

• Latva-Rasku esitteli Minun tietoni -osion tilannetta oheisen materiaalin mukaisesti.
  
  • Hankkeessa on kaksi arvovirtaa hankkeessa: jatkuva oppiminen on painopisteenä ja lisäksi pidetään esillä myös tutkinto-opiskelun tarpeet.
  • Kesällä 2021 on tehty laaja esiselvitys, jonka pohjalta luotiin varsinainen konsepti loppuvuodesta.
  • Painopiste on jatkuvan ja joustavan oppimisen tarjottimessa pari vuotta
  • Elämäntilanne korostuu jatkuvalla oppijalla, ja erilaiset motivaatiot ja mielenkiinnon kohteet ovat keskeisessä asemassa monipuolisen sisällön tarjonnan rakentamisessa
  • Tarjotaan aluerajoista riippumatta oppimisen mahdollisuuksia kaikille oppijan omat sekä työelämän tarpeet huomioiden.
  • Oppijaan liittyy runsaasti tiedon siirtelyä eri toimijoiden välillä, ja perusteita, joilla tietoa siirretään, on selkeytettävä. Haasteita on tunnistettu, mm. lain tulkinnanvaraisuuksissa.
  • Keskeisenä ratkaisemattomana kysymyksenä on kansainvälisten oppijoiden tunnistaminen.
  • Visio 2024 mennessä on kokonaiskuvan luominen oppijalle. Todennetut opintotiedot muodostavat osaamisprofiiin, jota voi rikastaa muulla tiedolla, esim. harrastuksista saadulla osaamisella, työelämäosaamisella jne.
  • Yksi iso kokonaisuus on oppimispolku (osaamisprofiilin data + kiinnostus tiettyä alaa, osaamista tms kohtaan).
  • Listatun kiinnostuksen ja osaamisen pohjalta tekoälypalvelut pystyvät tarjoamaan oppijalle kohdennettua tarjontaa
  • Tällä kehityksellä tuetaan korkeakoulujen kanssa työmarkkinaohjautuvan koulutuksen tarvetta
  • Prosessien automatisointi mahdollisuuksien mukaan tai ainakin yhdenmukaistaminen
  • Suostumukset, jotka oppija antaa tietojensa käsittelyyn, tehdään mahdollisimman selkeiksi ja oppija voi itse valita mihin dataan suostumus annetaan.
  • JOD-ohjelma on keskeinen kumppani, ja sen osalta on tunnistettu päällekäisyyksiä ja rinnakkaisuuksia.
  • Kärkihankkeiden kanssa on keskusteltu, mitä voidaan hyödyntää Digivisiossa jollakin tavalla (lainsäädäntö, arkkitehtuurit jne). Minun tietoni -osion alle on tunnistettu MeDigi -hanke, jossa on tehty rajapintojen selvitystyötä ja portaalityötä. Oulun yliopisto on osatoteuttajana hankkeessa.
    

    
    

    
    

• Keskustelun keskeisiä kirjauksia:

  • Keskusteluun nousivat alussa esitetyt haasteet (esim. lainsäädäntö, rekisterinpitäjyys) ja niihin mahdollisesti saadut ratkaisut. Todettiin, että molemmista on aloitettu keskustelua ja toimenpiteitä, myös OKM:n kanssa.
  • On pyritty löytämään relaatioita eri toimijoiden välillä ja tavoitteena on jalostaa jo olemassaolevia kuvia tätä tarvetta varten.
  • Rajapinnat opintojärjestelmäpalveluihin, Peppiin ja Sisuun  ja tietojen syöttäminen Virtaan nostettiin myös esiin.
    
    

• Maltusch kävi läpi IDM-projektin tilannekatsauksen oheisen materiaalin mukaisesti.

  • Mainittiin tuore päätös siitä, että identiteetinhallinnan pilotti siirtyy 1.0. ja 2.0 vaiheen väliin, jotta pilotointiin jää riittävästi aikaa.
  • Kansallinen identitetti perustuu OPH:n oppijanumeroon ja sitä käytetään tunnisteena.
  • Tavoitteena on yksi kansallinen identiteetti oppijalle.
  • Ohjausryhmässä on hyväksytty viime viikolla toisen vaiheen suunnitelma ja projekti käynnistyy ensi kuun alussa.
  • Hankinnan teko odottaa vielä IPR-asioiden tarkentumista.
  • Tarkoituksena on ollut hyödyntää jo olemassaolevia palveluita.
  • Tunnistuksen välityspalvelu -roolivalinta (toteutus) siirtyy käyttöönottopuolelle, Jaakko Rannila toimii tässä vastuuhenkilönä.
  • On tehty yhteistyötä monen eri tahon kanssa ja seurataan aktiivisesti OKM:n identiteetinhallinnan kehittämishankkeita, kuten OPH:n oppijanumeron hyödyntäminen, DVV: lompakkoratkaisu ja hetu-uudistus. Lisäksi Digivision eri tuotelinjojen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä.
  • Ulkomaalaisten opiskelijoiden etärekisteröintiin liittyy monenlaisia haasteita.
  • Ristiinopiskelupalvelu on myös olennainen osa Digivision Minun tietoni -palvelua.

  Keskustelun keskeisiä kirjauksia:

  • Rekisterinpitäjyyttä keskitetyssä palvelussa, johon muodostuu henkilörekisteri, sekä palvelun tuottamisen vastuuta pyydettiin tarkennettavan.
    
    • CSC rakentaa palvelun, IPR-asiat on vielä keskustelun alla.
  • Maltusch toimittaa Digivision IdM pilotin klikkidemon tiedoksi ryhmälle .

5. Kansainvälisten opiskelijoiden maahantulon sujuvoittaminen ja RRF-digi-infra -hanke  (Kimmo Rautio, CSC, Kaisu-Maria Piiroinen ja Marjut Anderson, OKM, Riikka Vanhanen, JYU)

• Rautio alusti aiheesta kansainvälisen opiskelijan maahantulon ja RRF-maahanmuuton digi-infra -hankkeesta oheisen materiaalin mukaisesti.
  
  • Taustaa kv-pilotin 1. vaiheesta keväältä 2021

    • Mukana 17 korkeakoulua, DVV, Migri, TEM ja OPH

    • 4 alatyöryhmää

      1. Identiteetinhallinta/tunnistaminen

      2. Lupaprosessi ja oleskeluluvan saaminen

      3. Opiskelijavalinta

      4. Tarpeelliset palvelut

    • Loppuraportti: https://wiki.eduuni.fi/x/LF2-D

  • Recovery and Resilience Facility (=RRF)
    • Tulee hallitusohjelmasta, tavoitteena on oleskelulupaprosessin lyhentäminen 30 vrk:een.
    • 3 pääteemaa
      • Kv-korkeakouluopiskelijan yksilöinti ja sähköinen ensitunnistaminen
      • Tiedonvaihdoin kehittäminen
      • Viestintä
  • Keväällä 2022 työstetty:
    • Oppijanumeron käytön laajentaminen
    • Koneluettavan datan tuottaminen ja tiedon hyödyntäminen:
      • Migri ja Koski luovutuspalvelu hyödyntää rajapintojen kautta.
    • Tiedonvaihdon kehittäminen
  • Iskuryhmä perustettu kv-asioihin liittyen

Keskustelun keskeisiä kirjauksia:

• • Asioista puhutaan eri termeillä, KV-pilotti, RRF. Miten suhteutuu nykyiseen OleDigiin?
  • Pohdittiin, onko tämä sama kuin OKM:n id-hallintaryhmän FinnAuth-pilotti ja miten nopeasti muut korkeakoulut pääsevät mukaan pilotointiin mukaan?

Vastauksina kysymyksiin todettiin seuraavaa:

• • Todettiin, että OleDigi on sateenvarjo, jota TEM hallinnoi. Tämä OKM:n kokonaisuus menee sen alle.
    
    • RRF-maahanmuutto menee OKM:n kokonaisuuden alle
  • Keskusteltiin, että tämä on periaatteessa sama asia kuin OKM:n id-hallintaryhmän FinnAuth-pilotti.
    • Pilottikorkeakoulut on jo valittu, ja pilottikäyttöönotot ovat lähteneet hyvin käyntiin. Pilotointi on päättymässä tämän vuoden lopussa, joten uusia korkeakouluja ei tässä vaiheessa pääse enää tähän pilotointiin mukaan.
    • Pilotoinnin johtopäätökset ovat tulossa yleiseen käyttöön ja korkeakoulut esittävät parhaita käytäntöjään.  Siinä vaiheessa, kun jollain korkeakoululla on konkreettista esitettävää pilotoinnista, tuloksia olisi hyvä tuoda KOOTukeen tiedoksi. 
• Piiroinen ja Anderson esittelivät aiheesta korkeakoulujen kv-pilotti ja OLEDIGI -hanke oheisen materiaalin mukaisesti
  
  • Piiroinen korkeakoulujen kv-pilotista:
    • Pilotin sisältöjä on edistetty osana RRF-rahoituksen kokonaisuutta.
    • Maahantulon sujuvoittaminen ja kansainvälisten opiskelijoiden määrän lisääminen ovat olleet tärkeimmät tavoitteet
    • Pyrkimyksenä on kolminkertaistaa ulkomaalisten tutkinto-opiskelijoiden määrä niin, että vuonna 2030 aloittaisi 15000 uutta kv-opiskelijaa.
    • Esille nousi skaalautuvuushaasteet, eli tietyt pullonkaulat lupakäyntänteissä on ratkaistava että saadaan isompia opiskelijamääriä sisään.
    • Päätavoitteen rinnalla on myös se, että työllisyysaste nousee nykyisestä tavoitteesta 50 jatkossa 75 %.
    • Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitäminen yksi päätavoitteista.
    • OKM:n valmistelussa on nyt:
      • Kestävän kasvun ohjelma: kv-opiskelijoiden määrän lisääminen yhtenä keskeisenä alaryhmänä
      • Korkeakoulujen kv-ohjelma (strategiarahoitus)
      • Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kv-foorumi
      • Lukuvuosimaksujen käyttöönoton arviointi ja seuranta
      • Korkeakoulujen kv-pilotti
      • TFK-verkoston toiminnan kehittäminen
    • Yhteisessä valmistelussa on nyt:
      • TEM:n kanssa vetovoima-asiat, lupa-asiat koskien opiskelijoita ja tutkijoita
      • työ- ja koulutusperustaisen maahanmuuton tiekartta
      • Maakuvatyö, jossa on painopisteinä esim. harjoittelut
    • Digitaalisen toimintaympäristön kehittäminen vaikuttaa myös muihin kokonaisuuksiin laajasti.
    • Kaikki ei tule jatkumaan osana OLEDIGI-kokonaisuutta, vaan tullaan valitsemaan kokonaisuudet, johon keskitytään.
    • Haasteena on resurssit: ei riitä että huomioidaan kaikkien tahtotilat (OKM, OPH, korkeakoulut).
  • Anderson jatkoi OLEDIGI-hankkeesta:
    • Vastuutahona on OKM ja hankkeen kokonaisuus liittyy moniin järjestelmiin ja sovelluksiin.
    • Migrin kanssa yhteistyö on kiinteää, heidän resurssoinnin mukaista etenemistä.
    • Välitavoitteet (lakien valmistelut) ovat edenneet suunnitellusti.
    • Komission maakohtaiset raportointivelvoitteet puuttuvat vielä, tekemistä on edistetty tämä huomioiden.
    • Tiedonsiirto ja rajapinnat ovat keskeisessä roolissa OKM:n ja Migrin välillä, lähdetieto tulee korkeakouluista.
    • UMA=ulkomaalaisrekisteri.
    • Työnjako hankkeessa jakaantuu seuraavasti: Migri koordinoi, UM:lla seuraavaksi suurin osuus, BF ja OKM ovat pienemmällä kulmalla mukana. Lisäksi mukana on CSC.
    • Tunnistautumisen liittyvä linkitys puuttuu vielä kokonaan; tietojenluovutusten rajapintojen kehitys on nyt keskiössä.
    • Tarvitaan nykyistä enemmän tukea toimiin, jotka avustavat opiskelijaa oleskeluluvan hakemiseen nopeasti opiskelemaan hakeutumisen yhteydessä.
    • Linkitys etäensitunnistamiseen, vaatii vielä tarkennusta mm. Digivision kanssa.
    • Kesäkuun aikana keskustellaan painopisteistä ja resursoinnista lisää.

Keskustelun keskeisiä kirjauksia:

• • Lukuvuosimaksutieto ja -välittymistietoihin liittyen esiin nousi kysymys siitä, menisivätkö Virran kautta? Onko Virran jatkokehityssuunnitelmissa huomioitu lukuvuosimaksut ja niiden kytkeminen myös tänne?
  • Vastauksena kysymykseen todettiin, että ne huomioidaan Virran kehitystyössä

• Vanhanen piti kommenttipuheenvuoron RRF-iskuryhmän puolesta oheisen materiaalin mukaisesti:
  • Vanhanen on ollut mukana kv-pilotissa sekä toisen alatyöryhmän vetäjänä
  • Työryhmässä pääasiassa kv-prosessien asiantuntijoita

  • Keskeisiä teemoja:

    • Oppijanumeron käytön laajentaminen ja sen hyödyntäminen tiedonvaihdossa viranomaisten kanssa

    • Lukuvuosimaksu- ja apurahatietojen saatavuus ja niitä koskevan tiedonsiirron edellytykset

    • Opetuspaikkatiedon (etä-läsnäolo) määrittely ja sitä koskeva tiedonjako

    • Käsittelyssä esiin nousseita tarpeita

      • Käsitteiden määrittely ja täsmällinen terminologia kehittämisen pohjaksi (esim. kysely apurahakäytäntöjen määrittämiseksi + korkeakoulujen erilaiset järjestelmät)

      • Korkeakoulujen sisäisen tiedonkulku ja työnjaot, sekä sekä laajempi järjestelmäominaisuuksien käyttö ja prosessien uudelleentarkastelu

      • Tiedonvaihdon ja kehittämisen perusteiden avaaminen ja toivottavat vaikutukset: mihin kehittämisellä tähdätään, mihin prosessin vaiheeseen sillä on vaikutusta?

      • Keskeistä hakijoiden neuvonnan ja ohjeistamisen sujuvoittaminen

Keskustelun keskeisiä kirjauksia:

• • Opetuspaikkatiedon määrittely herätti kiinnostusta; siinä todettiin olevan haasteita, kun huomioidaan hybridityö.
  • Vastauksena kysymykseen Vanhanen totesi, että tämä otetaan huomioon asian käsittelyssä.

6. Tiedoksi 

• Kokouksen sihteeri esitteli lyhyesti agendan mukaiset tiedoksi -asiat.

7. Muut asiat

• Seuraava KOOTuki-ryhmän kokous 16.6.  järjestetään lähikokouksena Keilaniemessä.  Samalla järjestetään yhteiskokous Oppijan tietovirtojen ja VIRTA-opintotietopalvelun ohjausryhmän kanssa. Ennakkoilmoittautuminen pyydetään erikseen. Agenda päivittyy: https://wiki.eduuni.fi/x/Dh45E
• Päätettiin syksyn kokoukset seuraavasti: kolme etäkokousta, sekä yksi lähikokous Oppijan tietovirtojen ja VIRTA-opintotietopalvelun ohjausryhmän yhteiskokouksena.  CSC aikatauluttaa kokoukset.
• Aiheita syksyn kokouksiin voi lähettää jo nostettujen ehdotusten lisäksi opi@csc.fi
  • Uusina käsiteltävinä aiheina kokouksessa nostettiin esiin kyberuhat ja varautuminen. Näkökulmiksi näihin toivottiin esim.  1) yleinen tietoisuus jatkuvuussuunnittelusta ja palveluiden näkökulmasta miten opetuksen ja koulutuksen palvelut ja 2) IT -järjestelmissä taustalla tapahtuva varautuminen. Näiden eri näkökulmien scenaarioiden pohtiminen ja toiminnan tarpeiden näkökulmat esim. aikataulullisesti.  Todettiin että AMK ja Korkeakoulujen SEC-ryhmät on hyvä tunnistaa alustuspuheenvuorojen suunnittelussa.

8. Kokouksen päättäminen

• Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11:42