View Source

Aika: Tiistai 13.2.2018 klo 12-15.
Paikka: https://connect.funet.fi/julkaisutiedonkeruu/
Tallenne: https://connect.funet.fi/ppe26osxry66/

Ohjeet osallistumiseen:

Avaa selaimesta ACP-huone: https://connect.funet.fi/julkaisutiedonkeruu/
Kirjaudu sisään vieraana ”As a Guest” (oma nimi +organisaatio)
Puheenvuoroa pyydetään kättä nostamalla.
Kommentit/puheenvuorot mieluiten suullisina, tarvittaessa chat-ruutuun
Suositellaan kuulokkeiden tms. käyttöä, mikäli aiot käyttää mikrofonia
Kaiun/kohinan välttämiseksi mikrofoni mykistettynä muulloin kuin oman puheenvuoron aikana

Sivun alareunan kommentteihin voit ehdottaa (kirjautuneena) käsiteltäviä aiheita.

Aiheet

Kokouksen avaus
Asialistan hyväksyminen
Yhteistyöryhmän järjestäytyminen.
1. CSC fasilitoi ryhmän toimintaa kunnes uusi puheenjohtaja korkeakoulujen keskuudesta löytyy.
Aiemmat hyväksytyt linjaukset ja käsitellyt asiat.
1. Edellisen kokouksen linjaukset
Käsiteltävät aiheet
1. Hyväksytäänkö konferenssijulkaisu tiedonkeruuseen, mikäli sillä on ISSN-numero ja se on arvioitu Julkaisufoorumissa, mutta paperit ovat salasanan takana?
  1. Otetaan mukaan, koska konferenssilla on ISSN-numero.
2. Kuuluvatko ammatillisessa julkaisussa julkaistut artikkelit tiedonkeruuseen? Esimerkiksi tämäntyyppinen: http://etn.fi/4765.
  1. Nämä ovat hankalasti määriteltäviä ja tapauskohtaisia. Mietitään ainakin seuraavia asioita:
    1. Onko ISSN-numeroa?
    2. Jollei ole, onko kyseessä lehti vai verkkoalusta? Onko määritelty toimituskuntaa?
    3. Kirjoittajan kolumnin on liityttävä tieteenalaan, jota hän edustaa.
  2. Voidaanko katsoa ammatilliseksi julkaisuksi? Kunhan kirjoitus liittyy kyseisen kirjoittajan omaan tutkimustiedon levittämiseen. Tieteellisellä puolella ei tällaista vaihtoehtoa ole.
3. Kuuluvatko aikakauslehdessä julkaistut kolumnit tiedonkeruun piiriin? Esimerkiksi: http://skrolli.fi/2016.2.kyber.pdf sivulla 45.
  1. Esimerkkitapaus vaikuttaa selkeältä. Julkaistu lehti, jossa tutkija kertoo omasta tieteenalastaan.
  2. Kolumnit lehdissä ovat hankalampia, jos niiden sisältö on vapaamuotoisempi (E1). Erityisesti silloin, kun aihe ei liity tutkijan edustamaan päätieteenalaan.
  3. Tutkimusaiheen alueeseen liittyvät kolumnit otetaan mukaan, muut jätetään pois.
4. Avoin saatavuus ja avoimuustyypit
  1. Miten luokitellaan viiveellä avoimeksi ilmestyvät artikkelit. Esimerkkinä Yhteiskuntapolitiikka-lehti, jonka artikkelit julkaistaan avoimesti noin kahden numeron viiveellä (https://www.thl.fi/fi/web/yhteiskuntapolitiikka/arkisto).
    1. OA-määritelmät ovat jossain määrin ristiriitaiset. Ne toimivat rinnakkaisjulkaisemisessa, mutta kustantajan palvelussa suoraan määritelmä on tiukempi. Rajaa on vedettävä siitä millainen viive on hyväksyttävä.
  2. Olisiko tarpeellista avata keskustelu julkaisutiedonkeruun avoimuustyyppien luokittelusta? Parantaisiko tietojen hyödynnettävyyttä ja maksullisen hybridijulkaisemisen määrän seurantaa se, jos avoimen saatavuuden kategoriat jaoteltaisiin esim. näin:
    1. rinnakkaistallennettu (green),
    2. kokonaan avoimessa kanavassa ilmestynyt (gold),
    3. tilausmaksullisessa ilmestynyt avoimeksi maksettu (hydridi),
    4. vapaasti luettavissa kustantajan sivuilla, mutta ilman CC-lisenssiä + mahd. muut määritelmät? (pronssi),
    5. suljettu,
    6. ei tietoa.
  3. Kun luokitukset ovat hienorakenteisia ja tarkkoja, kaikki eivät välttämättä ymmärrä niitä enää samalla lailla. Luokituksia miettimään on suunniteltu työryhmää. Luokittelua tehtäessä pitää miettiä myös resursseja eli kuinka paljon aikaa halutaan käyttää yhden julkaisun tietojen keräämiseen ja tarkistamiseen. Samoin on otettava huomioon mahdollisten muutosten aiheuttamat kustannukset tietojärjestelmissä.
  4. Luokka muu on hankala. Mikäli se otetaan käyttöön, on mietittävä hyvin tarkasti mitä se sisältää.
  5. Maksullisuus tiedon yhteydessä olisi hyvä tietää myös hinnoista ja saada siten hintatiedot näkyviin kaikille.
5. Extended abstractien käsittely
  1. Miten tiedonkeruussa kohdellaan julkaisua, joiden lyhennelmä (extended abstract) on julkaistu toisessa lehdessä. Kommenteissa esimerkkinä Fysiikan JETP-lehti, jonka artikkelien extended abstract -versiot julkaistaan englanniksi venäläisessä Pis'ma ZhETF-lehdessä.
  2. Konferenssiartikkelien laajennetut abstraktit. JUULIsta haulla "extended abstracts" tulee monta tulosta (84). Näiden mukana myös sellaisissa julkaisukanavissa ilmestyneitä julkaisuja, joita me emme ole tiedonkeruuseen hyväksyneet juurikin siksi, että ovat laajennettuja abstrakteja eivätkä näin ollen kuulu tiedonkeruuseen. Suurin osa näistä julkaisuista on raportoitu A-luokkaan.
  3. Käsikirjassa todetaan selvästi ettei extended abstrakteja hyväksytä eikä samaa artikkelia saa kirjata kahta kertaa.
  4. Toisaalta lyhyet paperit (short paper) saa ottaa mukaan tiedonkeruuseen. Pelkällä luokittelulla ei siten voi toimia, jos extended abstraktin sisältö ja laajuus vastaa lyhyttä paperia.
  5. Vaikka ohjeistus on selvä extended abstrakteja kuitenkin JUULIsta löytyy. Tämä saattaa olla seurausta OKM:n päätöksestä hyväksyä lyhyet paperit. Extended abstraktit pitäisi hyväksyä samoin tietyillä kriteereillä. Nykytilanne johtaa turhaan optimointiin.
    Ero näiden luokkien kohdalla voisi olla myös tieteenalakohtainen? Vaikka tuotos olisi vertaisarvioitu on hankalaa määrittää missä vaiheessa vertaisarviointi tehdään.
  6. Todettiin, että määritelmää on tarkennettava ja keskusteltava myös OKM:n kanssa.
6. Onko OK hyväksytä A4-artikkeleina max. 2 sivua pitkät tekstit (ks. esim https://doi.org/10.1051/epjconf/201714901003), jos ne on julkaistu sarjassa, jolla Statement of Peer review ("vakuutetaan, että kaikki sarjassa julkaistavat artikkelit on vertaisarvioitu – joka vastuu kuitenkin siirretään konferenssin järjestäjille: 'administered by the proceedings editors'"). Tarkempi kuvaus alla kommenteissa.
  1. Jokaista tilannetta ei voi lähteä selvittämään, joten on luotettava ilmoitukseen. Joskus call for papers/abstracts -kohdasta käy selville tehdäänkö vertaisarviointi abstraktista vai artikkelista.
7. Toimituskunnan roolista vertaisarvioinnissa. Arvioinnilta edellytetään, että arvioijat ovat riippumattomia suhteessa käsikirjoitukseen ja että arvioijan tulee olla muu kuin kirjan/lehden/sarjan toimittaja. Lisäksi ohjeissa tarkenne: ”Aiemmasta ohjeistuksesta poiketen myös vertaisarvioiduilta kokoomateosartikkeleilta (A3) edellytetään, että arvioitsija on ulkopuolinen ja kirjoittajasta riippumaton (ei kirjan toimittaja).” Entä toimituskunta? Nykyisessä käsikirjan versiossa ei mainita toimituskuntaa.
  1. Toimituskunnan roolista kysytään OKM:stä.
8. Mihin julkaisutyyppiluokkaan Tieteen Termipankissa olevat artikkelit kuuluvat? http://tieteentermipankki.fi/wiki/Termipankki:Etusivu
  1. Juulissa on artikkeleita eniten D2-luokassa (129 kpl), mutta löytyy myös B- (3 kpl) ja E-luokkaan (9 kpl) sijoitettuja artikkeleita. Me emme ole aikaisemmin näitä ilmoittaneet tiedonkeruuseen ollenkaan, ovat meillä olleet vain muina verkkokirjoituksina, joita ei tilastoida.
  2. Termipankki on wiki-pohjainen, jolloin useat kirjoittajat voivat muokata samaa kirjoitusta. Sen vuoksi julkaisuajankohtaa on samoin vaikea määrittää. JY:ssä vastaava wikiartikkeli jäi hyväksymättä.
  3. Termipankki on uudenmuotoista julkaisemista, jossa tekijyys wikialustan ominaisuuksien vuoksi katoaa.
  4. Tieteen termipankkiin viitataan termipankkina ei tekijän nimellä.
  5. Termipankin kirjoituksia ei oikein voi pitää artikkeleina siinä merkityksessä, joina julkaisut yleensä käsitetään.
  6. Termipankki sopii ehkä enemmän ammatilliseen luokitukseen D. Termipankin kirjoitusten pituus ei välttämättä kerro työmäärästä. Tiivistetyn muodon kirjoittaminen voi olla hyvin työlästä
  7. Termipankissa on todella paljon artikkeleita. Sillä on jo vaikutusta itse tiedonkeruuseen.
  8. Termipankin kirjoituksia ei liene syytä keskustelun perusteella ottaa mukaan tiedonkeruuseen.
9. Miten pitää suhtautua kirjoissa oleviin ns. kainaloartikkeleihin, jos koko teos on ollut arvioitavana? Kainaloartikkelit ovat lyhyitä infoikkuna-tyyppisiä tietoisku- ja/tai kommenttiartikkeleita, joissa valotetaan käsiteltävän aiheen taustaa, mutta jotka eivät ole kirjan varsinaisia artikkeleita (ks. myös kommentit alla).
  1. Voiko kainaloartikkeleita edes rinnastaa kirjassa julkaistuihin varsinaisiin artikkeleihin.
    1. Jos kirja arvioidaan kokonaisuutena niin kyllä silloin pienemmät kainaloartikkelitkin kuuluvat kokonaisuuteen. On päädytty laittamaan A-luokkaan (tay). Nykyään on myös käytännössä mahdoton löytää jokaiselle artikkelille omaa arvioijaa.
  2. Ovatko kainaloartikkelit uutta tutkimustietoa? Jolleivät ole, niin voisi hyvin katsoa kuuluvaksi B-luokkaan. Kannattaa ainakin harkita.
  3. Tällaisessa teoksessa on hyvin hankalaa alkaa tiputella kirjasta pois tiettyjä artikkeleja ja taas hyväksyä toisia. Linjana ollut, että sisällysluettelo riittää. Eli taas on mietittävä paljonko aikaa kannattaa käyttää arvioimiseen.
  4. Sisällysluettelossa näkyy usein millainen artikkeli on kyseessä. Ne sopisivat hyvin B-luokkaan, koska rinnastaminen kirjan varsinaisiin artikkeleihin tuntuu hankalalta.
  5. Vaikeus on sama kuin extended abstraktien ja lyhyiden paperien välillä. Jonkinlainen rajaus olisi kohtuullista löytää, koska laatuerohan näillä on. Ehdotus B-luokkaan luokittelemisesta ei ole huono.
  6. Keskustelu osoittaa kuinka ajan kuluessa ohjeet monimutkaistuvat ja tarkentuvat jatkuvasti. Sen seurauksena luokitteluun kuluu enemmän työtä. Toisenlaisena esimerkkinä Flanderissa tutkimusjulkaisuiksi ihmistieteissä hyväksytään vain sellaiset artikkelit, jotka ovat yli neljä sivua pitkiä.
10. Blogitekstien ja niiden kaltaisten tekstien hyväksymisestä tiedonkeruussa (ks. myös kommentit alla)
  1. Vaikka tiedonkeruun ohjeissa kriteerit on kerrottu selkeästi on kentällä esiintynyt myös tulkintaa, jossa teksti voidaan hyväksyä, kunhan blogisivustolla on toimituskunta ja tekijöiden affiliaatiot on merkitty näkyviin. On esimerkiksi ehdotettu tekstejä, joissa kuvaillaan tapahtumaa työpaikalla tai valmistautumista tulevaan juhlaan.
  2. Ovatko seuraavat Sitran sivuilla julkaistut artikkelit julkaisuiksi hyväksyttäviä? Artikkelit ovat Sitralle tuotettuja ja ovat osa ”Sitran fasilitoimaa keskustelunavausta, jolla tuetaan julkista keskustelua taiteen ja kulttuurin vaikutuksista”. Julkaisukanavalla on siis tekijästä riippumaton julkaisija, kirjoittaja ja kirjoituksen ilmestymisaika käyvät ilmi sivustolta, mutta varsinaista toimituskuntaa ei ole mainittu. Esimerkit:
  3. Ohjeissa olisi syytä korostaa nykyistäkin enemmän tutkimuslähtöisyyttä. Muutoin tiedonkeruusta tulee turhan vapaamuotoista. On sellaisiakin tapauksia, joissa artikkelin on joutunut ottamaan mukaan tiedonkeruuseen muodollisten kriteerien täyttyessä vaikka sisällön osalta näkee heti etteivät ne täyty. Toisaalta julkaisemisen muutoksessa hyvinkin tieteelliset vapailla alustoilla julkaistut tuotokset jäävät tiedonkeruun ulkopuolelle. Käskirjaan olisi hyvä lisätä suunnilleen jokaiseen väliin, että lähtökohtana hyväksymiselle on tutkimus ja tieteellisyys.
  4. Blogitekstien osalta ei ole vielä päästy järkevään luokitteluun. Jokainen on käsiteltävä vain tapauskohtaisesti.
  5. Esimerkit vaikuttavat ihan järkeviltä, mutta julkaisupaikka ja julkaisualusta muodostaa ongelman.
11. Ammattikorkeakouluissa syntyy paljon loppuraportteja mm. hankkeissa. Huomioidaanko julkaisutiedonkeruussa esimerkiksi hankkeiden sivuilla julkaistut raportit? Raportin tilaaja on yleensä rahoittaja.
  1. https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/strategia-ja-talous/innovaatiorahasto/paattyneet+hankkeet/inno-bim Loppuraportti 2
  2. http://hpp.tlu.ee/en_US/the-future-competence-demands-for-health-promotion/
  3. Esimerkkien ongelmana on ettei niillä ole ulkopuolista julkaisijaa. Julkaisu on tehty hankkeen omilla sivuilla. Pelkkä tallennus pysyvään arkistoon ei sekään riitä, koska muut kriteerit eivät täyty.
12. Kirjataanko FSD-tietoarkiston sivuilla julkaistuja ja tallennettuun aineistoon liittyviä tutkimusdataa esitteleviä artikkeleita mihinkään? (keskustelua käyty enemmän täällä, ks kommentit)
  1. Kyseessä oleva artikkeli on pelkkä verkkoartikkeli, ei varsinaista julkaisukanavaa (ellei FSD-alustaa sellaiseksi jotenkin voi ajatella).
    Liittyy tähän aineistoon ollen siis tuo aineistoon liittyvä tiedosto: https://services.fsd.uta.fi/catalogue/FSD2059?study_language=fi
  2. Ei kirjata erillisinä artikkeleina. Esimerkissä on liitännäisartikkeli. Liittyvät datan julkaisemiseen omana meriittinään.
13. Kuinka tulisi raportoida artikkeli, joka julkaistaan useassa tieteellisessä lehdessä? Esim. “A comprehensive fracture prevention strategy in older adults: the European Union Geriatric Medicine Society (EUGMS) statement" on Juulissa kolmeen kertaan julkaistuna kolmessa eri lehdessä. Julkaisulla on myös luokitusristiriita. Erityisesti lääketieteessä näyttää olevan käytäntönä että sama julkilausuma tms. julkaistaan useassa julkaisukanavassa.
  1. Muodostaa tuskin ongelmaa, jos julkaisua ei raportoida useaa kertaa samasta organisaatiosta.
  2. Käsikirjaan asia on syytä kirjoittaa selvemmin. Esimerkkitapauksessa artikkeli ilmoitettiin kahdesti.
  3. Aiemmin on päätetty, että mikäli artikkeli julkaistaan useammassa lehdessä ja jokainen vertaisarvioi sen itsenäisesti artikkeli voidaan raportoida useampaan kertaan.
Muut asiat
1. Taidejulkaisujen alatyöryhmän yhteenveto. Alatyöryhmä teki viime vuoden aikana mallin taidealan julkaisun tiedonkeruuta varten.
  1. Tiedonkeruun käsikirja luku 3.2.4: Taidealan julkaisut ja koodistot
  2. XML-elementtien kuvaukset.
Seuraavan kokouksen ajankohta
Kokouksen päättäminen