Paikalla:

  • Tapio Ekholm (Metropolia Ammattikorkeakoulu)
  • Tessaliina Iltanen (Turun ammattikorkeakoulu)
  • Hely Lahtinen (Turun yliopisto)
  • Anne Litja (Itä-Suomen yliopisto)
  • Sami Hautakangas (Tampereen yliopisto)
  • Vesa-Matti Sarenius (Oulun yliopisto)
  • Erja Widgren-Sallinen (Itä-Suomen yliopisto)
  • Minna Pylkkönen (CSC)
  • Henna Toivola (CSC, sihteeri)
  • Kirsi Niskala (CSC)

Agenda:

RIPA:n uusi palvelupäällikkö esitteli itsensä. Samalla käytiin nopea esittely myös ryhmän muiden jäsenten kesken.

1. Edellisen kokouksen muistio

  • Toivola kävi läpi edellisen kokouksen muistion

2. Muiden työryhmien kuulumiset

  • Niskala kertoi, että RIPA:n ohjausryhmän perjantain kokous oli lyhyt budjettikokous ja tulevana perjantaina pidetään pidempi tilannekatsauskokous

3. Tilannekatsaukset:

  • Korkeakoulujen yhteistarjonta (tilannekatsaus), Sami Hautakangas
    • Kommentteja tuli reilusti, noin 30
    • Yleisvaikutelma:
      • Periaatteista keskusteltavaa, OHA-forumeissa tulee käydä lisäkeskustelua
      • Aikataulullisesti ensi lukuvuosi tulee liian aikaisin, syksy 2024 on realistinen ajankohta
      • Vaikka alustustyö tehtiin jo laajasti, tulee edelleen avata lisää
        • Ajatus ei ollut välittynyt tarpeeksi selkeästi
        • Väärinymmärryksiäkin tuli, osassa tuli taas pyyntö tarkentavaan kuvaukseen
        • Tekstin pitää olla napakkaa
        • Parempi tehdä huolella eikä hutiloida
        • Sisällöllisiä juttuja
          • Tähdätäänkö yhteisrekisterinpitäjyyteen? Puoltoa asialle tuli, mutta tulee miettiä miten tämän asian aukikuvaamista jatketaan. Prosessi ylittää korkeakoulujen rajat. Roolien ja vastuiden avaaminen gdpr:n näkökulmasta.
          • Periaatteellisia asioita: Laaja verkosto - hallinnointirooli. Voiko joku korkeakoulu ottaa hallinnointiroolia?
        • Kohderyhmät:
          • Voisiko kattaa avoimen polkuopinnot? Campus-online
          • Digivision rooli (opintotarjotin), tuleeko avoimen amk-opintojen puoli ratkottua tätä kautta?
        • Tarjonta
          • Esitietovaatimuksia ei ole lähtökohtaisesti, kohderyhmälle käy kaikki tarjolla olevat opinnot
          • Tarjotaanko tarjontaa, jolle on kysyntää
          • Plussat ja miinukset
        • HOPS
          • Periaattellista keskustelua, mitä toimintamalli vaatii tietojärjestelmiltä
          • Tarjonta ainoa rajaava tekijä
            • HOPS-käsittelystä huolimatta, kaikki käsittely tapahtuu korkeakoulussa
            • Vaatii selkeän linjauksen
            • Pepissä vielä vähän pohdinnassa, miten toimii
            • Turussa: HOPS ainoa määrittely, vaikuttaa tarjontaan. HOPS-käsittely antaa kontrollia siihen, kuinka paljon voi opintoihin ottaa muualla suoritettuja opintoja.
          • Erityispiirteitä
            • Maanpuolustuskorkeakoulu
              • Reunaehtoja, joita ei voi ohittaa
                • KV-vaihtarit eivät kohderyhmää
                • Hakeutuminen, turvallisuusselvitteitä
    • Ilmoittautumisjärjestys: Suositus, jos on mahdollista muulla kuin arvonnalla, Pepissä ei ole mahdollista. Suositus.

    • Keskustelua:
      • Iltanen: Turun AMK:ssa johto on linjannut, kaikki opinnot käy ja saa näkyä todistuksessa.
      • Lahtinen: Tutkintorakenteet antavat erilaisen lähtökohdan tähän. Eroja löytyy paljon. Yliopistoissa rakenteet ovat tiukempia ja tämä voi tuoda haasteita. Mitä voidaan hyväksyä ja mitä ei. Kotikorkeakoulun hopsin hyväksyminen on perusteltu perustelu. Ripassa kohdennetaan opiskelijaryhmät, korkeakoulu voi tehdä linjauksen, että ei kohdenneta opiskelijaryhmää, jolle opinnot eivät sovi. Esim. lääkärit. Eli ryhmä, jonka tutkintorakenteissa ei ole tilaa ns. vapaille opinnoille. Opintojen tulee olla sellaisia, että ei ole esitietovaatimuksia. Jos niitä tulee, kohdekorkeakoulu ei omassa järjestelmässään tiedä, onko opiskelijaryhmä sopiva. Voi myös karsia mukaan lähtemistä. Yliopistoissa JOO-opinnot tukivat mukanaoloa paremmin. Verkostot tukevat nykyisin vähän.
      • Hautakangas: Voisi tarjota opintokokonaisuuden, jolloin aiemmat suoritetut opinnot toimisivat esitietona. Mutta miten saadaan tämä mahdollisimman automaattiseksi? Jos esim. aiemmat opinnot suoritettu muualla.
      • Lahtinen: Ei ongelmia kannata liikaa etukäteen keksiä, näkee käytännössä, kuinka toimii. Voi lisätä opintoja ja ottaa pois. Tarjonta on muuttuvaa.
      • Hautakangas: Isojen monialaisten korkeakoulujen sisäiset tutkintorakenteiden eroavaisuudet haasteena, on vaikea saada yhtä yhtenäistä linjausta. Osa taas tarjoaa paljon vapaasti valittavaa opintotarjontaa. Vaatimuksena korkeakoulujen omien opintojen tarjontaan. Voiko mennä suoraan tutkinto-oikeuden kautta tulevan linjauksen kautta? HOPSin hyväksyntä vai tietyn opinnon arviointia? HOPS-käytännöt vaihtelevat myös paljon. Koko HOPSin kautta hakeminen voi olla mahdotonta toteuttaa. Saadaanko tästä riittävän hyvä ja kontrolloitu, jotta saadaan tuotantoon?
      • Iltanen: Mitä jos suoritus ei olekaan valmis kohdekorkeakoulussa? Kyllä opinto silti näkyy esim. Koskessa. Opiskelijaviestintä on tärkeä huomioida.
      • Ekholm: Oman korkeakoulun näkökulmasta kannattaa selvittää minkälaisia käytäntöjä on. Kaikille yhteinen toimintatapa, mahdollisimman yksinkertainen. Mahdollisimman automatisointi.
      • Hautakangas: Yksi vaihtoehto: Sopimus koskee tutkinto-opiskelijoita, jotka korkeakoulut itse määrittää.
      • Litja: Lakitekninen näkökulma, myös yksityiskohtainen näkökulma. Voiko suorittaa ristiinopiskeluna sellaista, jota myös oma korkeakoulu tarjoaa? Ristiinopiskelu suhteessa HOPSiin. Valinnanvapaus laaja humanistisissa, kun taas professioaloilla hyvin minimaalinen mahdollisuus vapaavalintaisiin. Mikä on järkevää mahduttaa omiin opintoihin? Ristiinopiskeluun ohjaaminen. Ylisuuret tutkinnot ei toivottuja. Opiskelijat keksii tilanteita, joihin ei voida varautua. Yhteisrekisterin pitäjyys on tärkeä saada selkoa.
      • Hautakangas: RIPA:n, Pepin ja SISU:n suhteen täytyy vielä käydä läpi paljon teknistä keskustelua. Pienillä piloteilla eteenpäin. Opiskelijoiden huomioiminen sitten konseptin selkiydyttyä.
      • Ristiinopiskelupalvelun DPI:n mallipohja, jota korkeakoulut voivat kohdentaa omaan käyttöönsä.  https://wiki.eduuni.fi/display/Ristiinopiskelupalvelu/DPIA-mallipohja
        • Mutta jos yhteisrekisteriin päädytään tulee tämä määrittää yhdessä
  • RIPA
    • Niskala kertoi RIPA:n kuulumiset
      • Käyttöönotot:
        • HY mukaan
        • 9 korkeakoulua ei vielä ole tilannut palvelua
        • testejä on käyttöönotoissa
        • tuotantoon ensi vuonna mahdollisimman monelle
        • Pepin ja SISU:n - tekniset ratkaisut vaikuttavat käyttöönottoihin
      • Budjetissa tarkennuksia, käyttöönottojen viivästynyt aikataulu vaikuttaa
      • Keskustelua:
        • Ekholm: Metropolia tulossa mukaan, aloituspalaveria ollaan sopimassa
        • Iltanen: Testausta on tehty aktiivisesti ja ongelmatilanteita yritetään löytää. Peppi-päivitys joulukuun alussa, tavoitteena RIPA käyttöön tuotantoon tammikuussa. Jos vain joku toinen olisi samassa aikataulussa, niin voisi testata myös tuotannossa. Haasteena vikojen sijainnin selvittäminen ja siihen menevä aika, koska mukana sovellusylläpitäjät ja CSC.
        • Hautakangas: SISU:ssa ilmoittautumisten siirtymisessä ongelmia, testidataa Pepistä tarvittaisiin. Funidatan puolella kiinnostuneita erityisesti tarjontatiedosta.
        • Iltanen: Sanna Uusipaikka (CSC) on ollut yhteydessä Peppi-konsortioon ja SISU-korkeakoulujen kanssa, jotta yhteistoiminta olisi matalammalla tasolla ja käytäntöä. Ei päätöksentekotasolla.

4. Yhteisopettajuus, opettajaliikkuvuus, Sami Hautakangas

Hautakangas ja Toivola ovat käyneet alustavaa keskustelua aiheesta.

  • Hautakangas:
    • Yleinen teema/aihe voisi olla Yhteisopettajuus, opettajaliikkuvuus 
    • Tarve olisi kartoittaa yhteistä ymmärrystä ja määritellä mistä on kyse ja miten toimii tällä hetkellä
    • Esim. Tampereella on tehty selvitystä yliopiston ja ammmattikorkean välisestä yhteistyöstä ja tuloksena on huomattu, että yhteisopettajuutta toteutetaan, mutta se ei näy missään.
    • Ongelma on siis se, että
      • Opetusyhteistyö ei näy tilastoissa,
      • Rahoitusmalli tukee opintopisteitä, jos siinä on liikkuvuus.
    • Miten yhteistyö "palkitaan" tai tunnustetaan? Tällä hetkellä ei selkeitä kannustimia.
    • On havaittavissa opiskelijoiden teennäistä liikuttelua, jotta saadaan rahaa. Miten saadaan tämä ilmiö näkyväksi?
      • AMK --> TKI-toiminta näkyy suorituksissa. Opetusyhteistyössä tuotettu suoritus. SISU-PEPPI-huomio.
    • Onko kykyä tehdä esim. simulaatiokokeilu
      • Sisussa on mahdollista kokeilla jotain.

Keskustelua:

  • Hautakangas: Tampereella tehty selvitystä, ristiinopiskelun tasolla
    • 2000 vuodessa, vähintään saman verran volyymia yhteisopettajuuden kautta
      • monitieteellinen yhteistyö ei näyt missään
      • opettajat tekevät yhteistyötä, mutta opiskelijat eivät liiku
        • kv-alliannsseissa samat keskustelut käynnissä
      • yhteisopetusta ja yhteisprojekteja on halua tehdä, mutta miten näkyvät tilastollisesti? ei välttämättä edes rahallista painoarvoa, mutta ei myöskään motivoi, jos ei näy missään
      • rahoitusmalli rajaa toisessa korkeakoulussa suoritettuun opintopisteeseen, jos tähän haluttaisiin muutosta
        • huomioisi opetusyhteistyön, vaatii todentamista tästä yhteistyöstä
      • amk: tki – toiminta on jo olemassa, eli ei ihan mahdoton
      • jatkuvaan oppimiseen liittyen, fte-ryhmän (tutkintoon johtamattoman koulutuksen ryhmä)
        • opetusyhteistyö – simulaatio joidenkin korkeakoulujen kesken
        • onko muita kiinnostuneita korkeakouluista? SISUssa on geneerisiä luokittelutietoja, joita voidaan lisätä opintojaksoon, tilastoissa mahdollisuus saada luokittelutieto näkyväksi
      • Riippumatta rahoituksesta. Miten tällaista toimintaa seurataan?
    • Miltä kuulostaa? Opetusyhteistyöryhmä? Synergiaryhmä? Vai ylempi taho?
      • Ekholm: Voisi jatkaa opetusyhteistyöryhmän sisällä, alustusta.
      • Synergian kokouksessa torstaina, jos kiinnostuneita haluaa liittyä valmistelutyöhön
      • VIRTA-ryhmä: Kuka tiedosta on kiinnostunut?
      • Oman toiminnan suunnittelu, 2. Ministeriön suuntaan keskustelu, nähdäänkö tarpeelliseksi? Resurssien järkevää yhteistä käyttöä
      • Iltanen: yhteistoteutus, kolme amkia. Pitäisikö siirtää seuraavaan, jotta ristiinopiskelusta tulisi hyödyt.
      • Hautakangas: Yhteistyön määrä yllätti Tampereella. Oikeasti tehdään yhteistyötä, vaikka ei näy missään. Kansainvälinen yhteistyö tähän tukemaan, mikä on järkevää. Pahimmillaan, Suomessa Digivisio. Allianssit keksivät omat ratkaisut ja sitten kansalliset mallit omat ratkaisunsa. Voidaan antaa myös sinne suuntaan kommentteja.
      • Lahtinen: EXAM: yhteistentti, voiko toteuttaa esim. kysymysten siirrolla tai tentaattorien oikeuksien jakamisella? Mietittävää EXAM-kehittämisen tulevaisuutta ajatellen.

5. Tiekartta 2022: Yhtenäiset käytännöt

Toivola esitti kysymyksiä tiekartan käsittelyyn liittyen. Miten halutaan käydä läpi, miten on toimittu aiemmin ja halutaanko tehdä vuodelle 2023 samankaltainen kartta?

  • Iltanen: Tiekartan rooli on ollut vähän monenkirjava. Siihen on lisätty ja sieltä on nostettu käsittelyyn asioita.
  • Niskala: Käyttöönottoihin tarvitaan tukea, joten tietyt sivut on hyvä pitää tarkastelun ja päivityksen alla.
  • Iltanen: Testauksessa ilmenneitä ongelmia

Todettiin, että tiekartta on hyvä tehdä. Toivola valmistelee pohjan. Käydään sitä seuraavassa kokouksessa läpi ja katsotaan sisältöä.

6. Vuoden 2023 suunnittelua

  • Esiinnousseita aiheita:
    • Digivision suhde
    • Vinkit käyttöönottoon, miten pitäisi opintoja kuvata
    • Opettajayhteistyö/opettajaliikkuvuus
    • Yhteistarjonnan lausuntokierros

Sovittiin, että vuoden 2023 suunnittelua jatketaan seuraavassa tapaamisessa.

7. Muut asiat

  • Ei muita asioita.

8. Seuraava kokous ti 13.12. klo 10-12

  • Seuraavan kokouksen asialistalle nousi
    • Yhteisopettajuus ja opettajaliikkuvuus
    • Vuoden 2023 suunnittelua
      • tiekartta
      • kokousten aikataulutus
  • No labels