Skenaarioita oli yhteensä neljä kappaletta ja niiden parissa työskenneltiin lopulta kolmessa ryhmässä, kun skenaario yksi yhdistyi toisen skenaarion ryhmään. Ryhmien tuotokset ovat koottuna alla, ja kunkin ryhmän osiosta löytyvät myös skenaariokuvat ja niiden kuvaukset.

Ryhmässä 1-2 käytiin keskustelua a) nykyisen VIRTA-opintotietopalvelun säilyttämisestä ja jatkokehittämisestä ja b) uudesta Digivision toteuttamasta tietovarannosta, joka tulisi VIRTAn tilalle. VIRTA-opintotietopalvelun todettiin täyttämään tämänhetkiset tarpeet, joita varten se on kehitetty. Tosin VIRTAn tarkoitus häviäisi, mikäli tieto tallennetaan Digivision tietoaltaaseen. Skenaariota 1 ei yleisesti ottaen pidetty varteenotettavana. Skenaarion 2 voi toisaalta myös nähdä eräänlaisena kehittämistyönä, uudenlaisen ja kehittyneemmän, VIRTAa vastaavan palvelun kehittämisenä. Skenaariossa 2 pidettiin hyvänä myös sitä, että tieto päätyy viranomaisille mahdollisimman lyhyen ketjun kautta ilman lukuisia välivaiheita. Raportoinnin puuttuminen skenaariokuvasta huomattiin, ja siihen tarvitaan todennäköisesti jatkossakin oma tekninen ratkaisunsa. Raportointityökalun kehittäminen nähtiin mahdollisena välivaiheena kehittämistyöhön. Tiedon säilyttäminen yhteisellä alustalla edellyttää myös muutoksia nykylainsäädäntöön.
.
Ryhmä 3 käsitteli skenaariota, jossa KOSKI-tietovaranto korvaisi VIRTA-tietovarannon ja tiedot vietäisiin Digivision alustan kautta, jolloin palvelu toimisi korkeakouluille "yhden luukun periaatteella". Skenaario pakottaisi korkeakouluja yhtenäistämään perusjärjestelmien tietosisältöjä ja jättaisi pois välivaiheita. Kolmannen skenaarion mukainen asteittainen evoluutio nähdään turvallisempana kun kaiken kerralla muuttaminen. Raportoinnin osalta skenaario on toimiva.

Skenaarion toteutuminen vaatisi ainakin kolmen erilaisen järjestelmän identtistä toimintaa ja datan samanaikaisuus on haaste. Lisäksi rekisterinpitäjyys  ja vastuukysymykset ovat epäselviä.

Ryhmä 4 keskittyi skenaarioon, jossa Digivision tietoalusta on kansallisen operatiivisen tiedon tietoalusta. Sisu- ja Peppi-ekosysteemejä kehitetään siten, että ensisijainen tiedon tallennuspaikka on Digivision tietoalusta. Skenaariossa nähtiin paljon mahdollisuuksia: toteutuessaan henkilö saisi kaikki tietonsa yhdestä luukusta joka yhdenmukaistaa järjestelmiä. Yksi kansallinen tietoalusta voi avata oven myös mikropalvelujen maailmaan. Uhkiksi tunnistettiin GDPR -vastuiden jakaantuminen useiden eri toimijoiden kesken sekä sensitiivisen tiedon turvaaminen. Korkeakoulujen tiedonsyöttämisen/tiedontuottamisen yhtenäistämisprosessi on aikaavievä ja (tiedonsyöttämisen) prosessien yhdenmukaisuuden/yhteismitallisuuden vaade kasvaa entisestään.

Yleiset huomiot ja avoimet kysymykset

  • Tiedon laatu ei parane teknistä ratkaisua muuttamalla, vaan se vaatii edelleen yhteistyötä, koordinaatiota ja ohjaus- ja hallintamalleja tiedon tarkistuksiin, laadun arviointiin ja yhteisistä käytänteistä sopimiseen. Tietotarpeiden laajentuessa jokaiselle tieto- ja teemasisällölle tarvitaan oma ohjausryhmänsä.
  • Korkeakouluista tietoja pitää toimittaa jonnekin, mutta korkeakoulun näkökulmasta ei ole väliä mikä tämä paikka on.
  • Korkeakoulu ei halua viedä kaikkea tietoa opintorekisteriin. Digivision alustalle tulisi olla mahdollista viedä ja hakea tietoa muualtakin kuin opintorekisteristä. Tätä muutakin kuin opintorekisterissä olevaa tietoa tarvitaan Digivision alustalle.
  • Miten toteutetaan tiedonsaajan/hyödyntäjän (esim. oppija) ja käsittelijän varmennus (=identiteetinhallinta?)? 
    • Yleisenä huomiona, ei litteroitu keskusteluista: Digivisiossa käynnissä erillinen käyttäjähallinta (IDM)-projekti, ja tämän lisäksi käynnissä kansallisia hankkeita muun muassa digitaaliseen identiteettiin liittyen, 
  • Onko käytännössä muita vaihtoehtoja kuin 1 ja 4 -skenaariot? Välimallit eivät vaikuta olevan varteenotettavia vaihtoehtoja.
  • Aikatauluttaminen tärkeää jotta päästään 2030 tavoitteeseen
    1. Tietoalusta ns. minimitiedoilla vie aikaa n. 2 vuotta
    2. Lisäkehitystä että saadaan vastaavat tiedot kuin Virrassa, 2-3 vuotta 
    3. Siirtymäkausi data-altaan valmistumiseen / käyttöönottoon n. + 2 v
  • Vuonna 2030 nykyiset Peppi ja Sisu opintotietojärjestelmät eivät välttämättä enää ole käytössä, joten niiden siirtymästä ei välttämättä tarvitse huolehtia

Ryhmien tuotokset
.

Plussat

  • Virta on alunperin tehty varmistamaan viranomaisten tietotarpeita ja tämän hetkisiin tarpeisiin nähden Virta hoitaa tehtävänsä.


Miinukset

  • Jos tieto olisi tallennettu DV:n tietoaltaaseen, niin Virralla ei välttämättä ole enää mitään tarkoitusta.
  • Tässä skenaariossa Digivisio ei ole/olisi samaan tapaan mukana kuin muissa skenaarioissa.


Muut huomiot

  • Yleisesti ottaen tätä skenaarioita ei pidetty varteenotettavana.

Plussat

  • Tämän skenaarion voi laskea myös yhdenlaiseksi kehitystyöksi, josta ensimmäisessä skenaariossa on kyse. Tämän avulla saataisiin aikaan uusi kehittyneempi "Virta".
  • Skenaariossa on lyhyt ketju siihen, miten tiedot päätyvät eri viranomaisille. Jos tietojen käsittelyssä on monta välivaihetta, niin korkeakoulu ei pysty tarkistamaan läpinäkyvästi miten tiedot muodostuvat. Korkeakouluissa käytetään paljon aikaa siihen, että tiedot menevät oikein Virtaan ja että ne poimitaan Virrasta oikein esimerkiksi viranomaisille ja OKM:lle.


Miinukset

  • Jos tietoa säilytettäisiin Digivision tietovarannossa, niin ei ole syytä mihin Virtaa tarvittaisiin, koska kaksi tietovarantoa ei tuota lisäarvoa.
  • Raportointi puuttuu nykyisestä skenaariokuvasta. Jatkossakin raportoinnin toteuttamiseen tarvitaan todennäköisesti oma tekninen ratkaisunsa (tietovarasto, siihen liittyvä tietokanta eri raportointitarpeita varten, muodostetut datasetit ym.). Yksi välivaihe kehitystyössä voisi olla se, että Virta-tietojen käsittelyyn toteutetaan raportointiratkaisu uudella teknisellä tavalla. Hypoteettisesti Virta voisi olla Digivision tietoaltaan raportointipuoli.
  • Vaatii muutoksia nykylainsäädäntöön.


Muut huomiot 

  • Tiedon laatu ei parane teknistä ratkaisua muuttamalla, vaan se vaatii edelleen yhteistyötä, koordinaatiota ja ohjaus- ja hallintamalleja tiedon tarkistuksiin, laadun arviointiin ja yhteisistä käytänteistä sopimiseen. Tietotarpeiden laajentuessa jokaiselle tieto- ja teemasisällölle tarvitaan oma ohjausryhmänsä.
  • Korkeakouluista tietoja pitää toimittaa jonnekin, mutta korkeakoulun näkökulmasta ei ole väliä mikä tämä paikka on.
  • Korkeakoulu ei halua viedä kaikkea tietoa opintorekisteriin. Digivision alustalle tulisi olla mahdollista viedä ja hakea tietoa muualtakin kuin opintorekisteristä. Tätä muutakin kuin opintorekisterissä olevaa tietoa tarvitaan Digivision alustalle.

Plussat

  • Pakotetaan yhtenäistämään perusjärjestelmien tietosisältöä.
  • Muutokset etenevät vaiheittain ja asteittainen evoluutio on turvallisempi kuin kaiken kerralla muuttaminen.
  • Opintopolku voisi toimia siten, että se ohjaa linkin kautta eteenpäin.
    • Tämä keventäisi ratkaisua merkittävästi.
    • Onko tämä jo skenaario 4?
  • Virta jää välistä pois (yksi "turha" tiedonsiirto vähemmän)
  • Tiedot yhdessä paikassa.

Miinukset

  • Tämä vaatisi ainakin kolmen erilaisen järjestelmän identtistä toimintaa.
    • Datan samanaikaisuus on haaste.
    • Riskit lisääntyvät jokaisessa siirrossa.
  • Rekisterinpitäjyys  ja vastuukysymykset ovat epäselviä.
  • Tiedonsiirroissa pitää aina olla audit trail (aukoton kirjausketju) ja prosessit kunnossa sen selvittämiseksi.
    • Korjauspolku menee monimutkaiseksi.

Muut huomiot

  • Lopullinen tavoite tällä skenaariolla ja sen toteutumisen aikataulu pitäisi rajata tarkemmin.
  • Jokainen nuoli kuvassa tarkoittaa operatiivista toimintaa
  • Reaaliaikainen, asettaa isot vaatimukset kaikelle.
  • Vaatii paljon sanastotyötä. 
  • Raportoinnin osalta skenaario on toimiva.
  • Korkeakoulujen tietovarannot puuttuvat kuvasta.


Epäselvät asiat ja kysymykset

  • Skenaarion graafisen kuvan nuolet herättivät kysymyksiä, JODia ei ole mainittu tekstikuvauksessa, mutta löytyy kuvasta. Kuvaan toivottiin myös lisäselvitystä, mikä taho vastaa mistäkin prosessista.
  • Kysymyksiä herätti se, siirretäänkö tässä Pepin ja Sisun toiminnallisuuksia Opintopolkuun.
  • Ilmoittautumispaikat kaksin- tai kolminkertaistuvat, riskinä uudelleenrakentamisessa se, että kaikki toimivat eri tavalla.
  • Jos rakennetaan Pepin ja Sisun toiminnallisuuksia uudelleen, voi syntyä ylimääräisiä riskejä, jos tietoja (esim ilmoittautumiset) on useammassa paikassa.
  • Onko kyseessä operatiivinen muutos vai raportointia ja seurantaa?
    • Kuka omistaa tiedon?
    • Mikä on se tieto, joka luovutetaan lakisääteiseen toimintaan?
  • Onko käytännössä muita vaihtoehtoja kuin 1 ja 4 -skenaariot? Välimallit eivät vaikuta olevan varteenotettavia vaihtoehtoja.


Plussat

  • Toteutuessaan henkilö saisi kaikki tietonsa yhdestä luukusta joka yhdenmukaistaa järjestelmiä.
    • Oppija voisi tehdä myös itse hakuja data-altaan tietoihin.
  • Pitkän aikavälin etu: henkilön tiedot on yhdenmukaisesti yhdessä paikassa, ei erillisiä raportointeja opetus- ja kulttuuriministeriölle.
  • Jos tiedon ajantasaisuudelle ei ole vaatimuksia,  kyseiset tiedot voi sijaita muualla.
  • Mahdollisuus siirtyä mikropalvelujen maailmaan.


Miinukset

  • GDPR vastuut. Kuka vastaa viime kädessä niiden toteutumisesta?
  • Miten turvataan saavutettavuus?
  • Miten kuvataan sensitiivisen tiedon merkintä?
  • Pitäisikö ensisijainen rekisteri kuitenkin olla kk:ssa?
  • Korkeakoulujen tiedonsyöttämisen yhtenäistämisprosessi on aikaavievä ja tiedonsyöttämisen prosessien yhdenmukaisuuden vaade kasvaa entisestään.
  • Miten varmennus tehdään? Muilta toimialoilta voi katsoa malliratkaisuja (Vero, Kela jne).
  • Tehdään niin isoa, että data-allas ajatus epäonnistuu? Tällaista skenaariota varten Pitää miettiä mahdollinen varasuunnitelma.
  • Keskusteluyhteydet puuttuvat keskeisten toimijoiden väliltä. Pikkuaskelilla voisi jo nyt osallistaa keskeisiä viranomaisia, esim. Migri/Valvira jne.


Muut huomiot

  • Aikatauluttaminen tärkeää jotta päästään 2030 tavoitteeseen
    1. Tietoalusta ns. minimitiedoilla vie aikaa n. 2 vuotta
    2. Lisäkehitystä että saadaan vastaavat tiedot kuin Virrassa, 2-3 vuotta 
    3. Siirtymäkausi data-altaan valmistumiseen / käyttöönottoon n. + 2 v
  • Vuonna 2030 nykyiset Peppi ja Sisu opintotietopalvelut eivät välttämättä enää ole käytössä, joten niiden siirtymästä ei välttämättä tarvitse huolehtia.


Epäselvät asiat ja kysymykset

  • .


Virta tietovarannon skenaariot työryhmille - luonnos.ppt

  • No labels