Yhteenveto

DigiCampus –hankkeen tavoitteena on tuottaa korkeakouluille yhteinen digitaalinen oppimisalusta, joka palvelee niin yksittäisiä korkeakouluja kuin korkeakoulujen yhteisopetusta.

Tällä hetkellä jokaisella korkeakoululla Suomessa on yksi tai useampi oma oppimisalustansa (LMS). Tämä on palvellut hyvin toimintaa, jossa opiskelijat osallistuvat oman korkeakoulun opetukseen. Enenevissä määrin tätä mallia haastavat opiskelijaliikkuvuuden, ristiinopiskelun ja jaetun opetuksen mukanaan tuomat tarpeet. Jaettu oppimisalusta palvelisi korkeakouluja tarjoamalla alustan yhteisopetukseen, avoimille MOOC-kursseille ja mahdollisesti myös korkeakoulujen omaan opetukseen. Tavoitteena on yhteisellä järjestelmällä tarjota sekä opiskelijalle että opettajalle yhtenäinen alusta, ja helpottaa järjestelmien ylläpitoa.

Yhteiskäytössä olevan oppimisalustan avulla opiskelijalle voitaisiin tarjota nykyisten saarekkeisten oppimisympäristöjen sijaan opiskelijan yhtenäinen työpöytä. Kaikkien opinnot näkyisivät ja niitä hallinnoitaisiin yhdessä paikassa, vaikka suoritus tapahtuisi toisessa korkeakoulussa. Kurssien aikataulu, materiaalit, ilmoitukset ja ryhmäkeskustelut löytyisivät koottuna yhdessä järjestelmässä. Opettaja voisi hyödyntää samoja työkaluja kaikessa opetuksessa kohderyhmästä riippumatta. Yhteiseen alustaan rakennettavat rajapinnat mahdollistaisivat parhaimmillaan tiedon kulkemisen opintohallinnon järjestelmien ja oppimisalustan välillä, mikä ristiinopiskeluun ja yhteisopetukseen liittyvää tietojen käsin kirjaamisen määrää nykyisestä.

DigiCampus -hankkeen alkuperäinen visio olemassa olevien verkko-oppimisalustojen korvaamisesta on kunnianhimoinen. Tämä on osoittautunut hankkeen nykyisellä alustavalinnalla (Moodle) haasteelliseksi. Erityisesti käyttäjähallintaa ja kolmannen osapuolen palveluiden liitäntöjä ei pystytä toteuttamaan saman alustan puitteissa eri korkeakouluille erillisinä. Alustan ylläpitäjänä toimiva korkeakoulun edustaja näkee väistämättä myös kaikkien muiden korkeakoulujen opiskelijoiden tiedot. Ja toisaalta oppimisalustaan ei pystytä kytkemään kaikkia niitä kaupallisia palveluita, joihin korkeakouluilla on jo lisenssit.

Korkeakoulujen yhteiseen verkko-opetukseen on monta toteutusmallia. Yhteisen, kaikki toiminnot sisältävän oppimisalustan ohella voidaan eri toimintoja jakaa eri alustoille. Tällöin korkeakoulujen omien alustojen rinnalle tuotaisiin yhteinen, jaetussa käytössä oleva alusta. Ydinkysymys korkeakoulun ja palvelun kannalta on, halutaanko yhteisalustalla korvata nykyiset alusta vai lisätäänkö yhteiskäyttöinen oppimisalusta nykyisen ympäristön rinnalla.

Johdanto

Tämän selvityksen tavoitteena on avata korkeakoulujen yhteiseen moniorganisaatio-oppimisalustaan liittyviä kysymyksiä ja haasteita. Jos korkeakoulut päättäisivät siirtyä yhteiseen, jaettuun oppimisalustaan, olisi ratkaistava eri käyttäjäryhmien, korkeakoulujen omien järjestelmien ja kolmannen osapuolen palveluiden mukana tuomia tarpeita. Tätä monen organisaation mallin tarpeiden ja haasteiden kokonaisuutta kuvataan sekä DigiCampus-hankkeen että tulevien oppimisympäristöpäätösten tueksi.

DigiCampus –hanke on yksi korkeakoulutuksen kehittämishankkeista vuosille 2018-2020. Hankkeen tavoitteena on kirjattu: ”Korkeakouluille luodaan yhteinen moderni, korkeakoulujen perusjärjestelmiin integroitu digitaalinen pilvioppimisympäristö oppimisanalytiikalla varustettuna. Uusi oppimisympäristö korvaa vanhat erilliset oppimisympäristöt.” Hankkeessa pyritään siis luomaan oppimisalusta, joka palvelisi niin yksittäisiä korkeakouluja kuin korkeakoulujen yhteisopetusta.

DigiCampus-hanke toteuttaa käytännössä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen VISIO 2030:ta, joka nostaa yhteen toimivat oppimisalustat yhdeksi keskeiseksi temaattiseksi kokonaisuudeksi digitaalisen oppimisen kehittämisessä: ”Nykyiset saarekkeiset oppimisympäristöratkaisut eivät tue joustavaa, avointa ja sujuvaa oppimista. Tiedon pirstaloituminen eri alustoihin, erilaiset käytänteet ja haasteet käyttäjähallinnassa haastavat joustavan oppimisen ja oppimisesta syntyneen tiedon hyödyntämisen." 

Verkko-oppimisympäristöjen nykytila Suomessa on heterogeeninen. Tällä hetkellä valtaosassa korkeakouluista on käytössä omassa hallinnassa oleva avoimen lähdekoodin oppimisalusta. Korkeakouluista neljä viidesosaa käyttää Moodlea, jonka jälkeen toiseksi suosituin on Optima. Alustat on tyypillisesti räätälöity kunkin korkeakoulun tarpeiden mukaisesti. Toteutukset ja käytännöt vaihtelevat korkeakouluista toiseen.

Oppijan ja opettajan näkökulmasta tilanne voi olla hajanainen. Oman korkeakoulun Moodlen lisäksi oppija saattaa opiskella toisen korkeakoulun Moodlessa ja yhteisopetuksena toteutettavan verkkokurssin kolmannella alustalla. Toisaalta opettaja voi opettaa korkeakoulun tutkinto-opiskelijoita yhdellä alustalla, jatko-opiskelijoita toisella ja toteuttaa eri korkeakoulujen yhteisopetusta kolmannella alustalla. Tiettyä tarkoitusta varten perustetulla oppimisympäristöllä voidaan ratkaista yksi ongelma, mutta se aiheuttaa uusia haasteita toisaalla esimerkiksi opiskelijoiden käyttökokemuksen tai tiedonsiirtojen osalta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö korostaa, että korkeakouluilta edellytetään erikoistumista ja yhteistyötä. Lisäksi korkeakouluopetuksen saatavuudesta ja saavutettavuudesta täytyy huolehtia maan eri osissa. Tämä edellyttää, että erilaiset opintojaksot ovat joustavammin saatavissa eri korkeakoulujen opiskelijoille. Verkko-opiskelun kehittäminen ja yhteisopettaminen ovat tärkeitä keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Sähköinen-oppimisalusta ja sen komponentit

Opetuksen digitalisoituminen ja sähköiset oppimisalustat tunnustetaan tärkeiksi korkeakoulujen strategioissa. Yliopistojen strategioissa(2016–2020 tai 2017–2020) digitalisuus ja oppimisympäristöt ovat keskeisiä kehityskohteita. Yliopistojen tavoitteena on tarjota opiskelijoille ajasta ja paikasta riippumattomia, nykyaikaista pedagogiikkaa hyödyntäviä ympäristöjä. Myös ammattikorkeakoulujen strategioissa mainitaan esimerkiksi ”ajatus ajasta ja paikasta riippumattomasta opetuksesta ja tutkimuksesta”, ”teoriaopiskelu[n siirtyminen] verkkopohjaiseksi”, ”helppokäyttöiset ja nopeasti käyttöönotettavat digitaaliset palvelut” sekä ”digitaalinen kampus [joka] on toimintatapa, jossa opiskelijat ja henkilökunta hyödyntävät digitalisoituvan maailman monimuotoisia pedagogiikan ja ohjauksen mahdollisuuksia”.

Sähköisillä oppimisalustoilla viitataan verkossa toimivaan palvelukokonaisuuteen, jolla pystytään tuottamaan työkalut opiskelijoiden ja kurssien hallintaan, oppimateriaalien esittämiseen, kommunikaatioon ja oppimista tukeviin työkaluihin. Perinteisesti tätä on kuvattu LMS (Learning management system) – järjestelmillä, mutta rinnalle on noussut VLE (Virtual Learning Environment) ja NGDLE (Next Generation Digital Learning Environment), joista viimeinen on erilaisten sovellusten ekosysteemi.

Verkkoalustoilla ja verkossa tapahtuvassa oppimisessa on siirrytty korostamaan opiskelijoiden ja materiaalin ja opintosuoritusten hallinnan sijaan oppimisen tukemista. Nousevia teemoja ovat yhteen toimivuus, personalisointi, oppimisanalytiikka, yhteistyö ja saavutettavuus. Siinä missä LMS-järjestelmä toimii keskeisenä ympäristönä, johon erilaiset lisäosat liitetään, oppimisen ekosysteemi koostuu erillisistä, yhteenliittymistä työkaluista, joilla on toisistaan erilliset tehtävät.

Suomalaisissa korkeakouluissa on käytössä lukuisia eri järjestelmiä, jotka toimivat oppimisympäristöinä. Varsinaisen oppimisalustan lisäksi oppimisympäristöiksi lasketaan videoneuvotteluohjelmat, yhteistyöalustat, blogit, wikit ja muut vastaavat. Tässä raportissa verkko-oppimisalustalla viitaan oppimateriaalin, kurssien ja tehtävien hallintajärjestelmään, joka mahdollistaa verkossa opiskelun.

Taulukko: Verkko-oppimisalustan komponentit ja toiminnot:

Lähde https://www.surf.nl/files/2019-04/a-flexible-and-personal-learning-environment---a-modulair-functional-model.pdf

Se miten edellä olevat toiminnot toteutetaan vaikuttaa olevan muutoksessa. On selvää, että pelkkä LMS ei sisällä kaikkia komponentteja, joita tarvitaan tarpeiden täyttämiseen. Tästä syystä LTI-, xAPI ja muut rajapinnat ovat yhä oleellisemmassa osassa verkko-oppimisympäristöä. Ajatuksena on, että käyttäjä voi valita ja hyödyntää niitä (organisaation tarjoamia) työkaluja, joita hän itse näkee tarvitsevansa.

Kuva. Eri arkkitehtuurimalleja verkko-oppimisen toteuttamiseen

 Lähde: https://wiki.geant.org/display/UP2U/WP3+-+Cloud-based+infrastructure+services Jakaminen sallitty CC-BY-SA

Kuten yllä olevassa kuvassa on nähtävissä, verkko-oppimisalustan rooli on muuttunut kaikki työkalut kattavasta järjestelmästä (vasen kuva) eri työkalut yhdistäväksi keskuspaikaksi (keskimmäinen kuva). Tällä hetkellä vaikutta siltä, että seuraava askel on ekosysteemi, jossa eri työkalut liittyvät toisiinsa, ja LMS on vain yksi työkalu muiden joukossa (oikea kuva). Tällöin kokoavana käyttöliittymänä opiskelijan ja opiskelijan suuntaan voisi toimia oppimisalustan ohella esimerkiksi opiskelijatietojärjestelmä. Tosin tästä ei vielä tällä hetkellä ole löydettävissä selkeitä esimerkkejä.

Moniorganisaatio-oppimisympäristö

Opintojen joustavuutta pyritään lisäämään ristiinopiskelulla ja avaamalla korkeakoulujen opintoja ulkopuolisille opiskelijoille. Tällä hetkellä ratkaisu monessa korkeakoulussa on ylläpitää useita oppimisympäristöjä, esimerkiksi yhtä tutkinto-opiskelijoille, toista ulkopuolisille opiskelijoille ja kolmatta MOOC-kursseille. Jos yhdellä ympäristöllä voitaisiin tukea kaikkia käyttäjäryhmiä ja käyttötapauksia, se helpottaisi hallintaa ja opettajien työtä.

Informaatioteknologia-järjestelmät ovat kehittyneet huomattavasti pilvipalveluiden myötä. Yksi selkeimmistä eduista on, että pilvipalvelut mahdollistavat joustavan ja nopean tavan toteutustavan perinteiseen infrastruktuurin pystytykseen verrattuna. Pilvipalveluiden etuja on yleisesti kuvattu siten, (1) että ne tarjoavat käyttäjille pääsyn suureen määrään tietoa, joka on tallennettu eri palvelimille; (2) sitä voi helposti skaalata tarpeen vaihdellessa ja (3) organisaatioita laskutetaan vain heidän käyttämästään kapasiteetista.

Käsitteellä multitenancy tarkoitetaan ohjelmistoarkkitehtuuria, jossa yksi, palvelimelle asennettu ohjelmistokokonaisuus palvelee useita asiakasorganisaatioita. Oppimisympäristönä tällainen järjestelmä sisältäisi oman erillisen alueen jokaiselle oppilaitokselle, mutta koko järjestelmää pyörittävä portaali olisi kaikille laitoksille yhteinen. Oppimisalustatoteutuksena multitenant-järjestelmään olisi kohtuullisen helppoa toteuttaa ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat organisaatiokohtaisten tarpeiden ohella myös opetusyhteistyön tarpeita. Jaettu infrastruktuuri mahdollistaisi tietojen liikkumisen eri alueiden välillä luontevasti.

Koulutusyritysten ja korporaatioiden käyttöön suunnitellussa Moodle Workplace –alustassa on tuki multitenant-ratkaisulle. Samaan instanssiin voidaan rakentaa käyttäjäorganisaatioille alueet niiden omilla visuaalisilla ilmeillä, käyttäjäryhmillä ja rakenteilla. Aliorganisaation pääkäyttäjä voi hallita oman organisaationsa käyttäjiä. Moodle Workplace on saatavilla vain sertifioitujen Moodle jälleenmyyjien kautta. Vaikuttaa siltä, että vapaasti saatavilla oleviin, korkeakoulujen tarpeisiin soveltuviin Moodlen asennustyyppeihin tukea multitenant-ratkaisulle ei ole.

Multitenant-ratkaisussa pyritään maksimoimaan resurssien jakaminen eri käyttäjien kesken ja vähentämään operationaalisia kustannuksia. Tämän toteuttamiseen voidaan valita erilaisia arkkitehtuurisia strategioita. Kuten alla olevassa kuvassa on nähtävissä, multitenanttisuutta voidaan toteuttaa (1) infrastruktuuritasolla, jolloin jokaisella asiakasorganisaatiolla on oma virtuaalinen ohjelmistonsa; (2) väliohjelmisto ja käyttöjärjestelmätasolla, jolloin osa elementeistä on jaettuja; (3) tai täysin sovellustasolla, jolloin kaikki elementit ovat käyttävien organisaatioiden yhteisiä.

Kuva 2. Moniorganisaatio-oppimisalustan toteutusmallit

Kuvan 2 vaihtoehto yksi vastaa tilannetta, jossa jokaisella korkeakoululla on oma ympäristönsä ja palvelimensa. Vaihtoehto kaksi voisi tarkoittaa tilannetta, jossa oppimisympäristöt olisivat erillisiä, mutta niillä olisi tiettyjä jaettuja osia, kuten oppimateriaalivarannot tai ristiinopiskelun mahdollistava järjestelmä. Kolmas vaihtoehto olisi puhtaampi multitenant-ratkaisu, jossa hyödynnettäisiin samoja elementtejä ja ympäristöjä.

Verkko-oppimisen toteutusmallit eri organisaatioiden välisessä opetuksessa

Opetusyhteistyön toteuttaminen on mahdollista puhtaan multitenant-oppimisympäristön mallin ohella myös kevyemmin integroitavilla ratkaisuilla. Toteutustavat vaihtelevat sen mukaan, kuinka montaa   rinnakkaista ympäristöä hyödynnetään ja kuinka suuren osuuden eri käyttötapauksista tai organisaatioiden tarpeista yksittäinen ympäristö pyrkii kattamaan. Vaihtoehdot on esitelty seuraavassa taulukossa kevyimmästä kattavimpaan. Yksi taulukon ulkopuolelle jäävä malli on keskitetyt järjestelmät eri tieteenaloille, kuten esimerkiksi kauppatieteiden LITO-hanke.

Ylläolevan taulukon ohella neljäs malli olisi oppimisen työkalujen kokonaisuus, jonka kokoavana osana olisi esimerkiksi opiskelijatietojärjestelmä, joka hallinnoisi kurssien toteutusta ja sisältäisi rajapinnat eri järjestelmiin.

Moniorganisaatioalustan potentiaaliset hyödyt

Moniorganisaatioalustan hyötyjä on koottu DigiCampus-hankkeen tilaisuuksien perusteella. Tavoitteena on vertailla nykytilaa tilanteeseen, jossa korkeakoulujen käytössä olisi yhteiskäytössä oleva oppimisalusta.

Lähteet:

• Oppimisympäristöt työpajan 19.6.2018
• Digicampuksen työpaja 13.5.2019
• Digicampuksen Roadshow syksy 2018
• OppiJana 2030-esiselvitys

Opiskelija

Opiskelijalle voitaisiin tarjota yhtenäinen opiskelukokemus, jossa kaikki opintojaksojen suorittamiseen liittyvät tiedot olisivat yhdessä paikassa.

Opettaja

Ideaalitilanteessa opettaja voisi hyödyntää samaa ympäristöä niin oman korkeakoulun kuin yhteisessä opetuksessa.

Korkeakoulu

Korkeakoulun näkökulmasta yhteinen ympäristö tarjoaisi selkeyttä, helpottaisi tietojen liikkumista ristiinopiskelussa ja yksinkertaistaisi hallittavien järjestelmien määrää.

Moniorganisaatioympäristön haasteet

Oppimisalusta on monen toiminnon sydän, jolla on rajapinnat eri järjestelmiin. Jo yksittäisen korkeakoulun tilanne on monimutkainen, kuten alla olevasta kuvasta voi nähdä. Moodle-alustalla on suora rajapinta tai välillinen kytkentä lähes kaikkiin opetuksessa käytettäviin tietojärjestelmiin tai varantoihin.

Kuva: Totti Tuhkanen Turun yliopisto

Jatkossa ylläolevaan kuvaan tulevat mukaan myös pilvipalvelut, ristiinopiskelun mahdollistavat palvelut, oppimateriaalivarannot ja tiedon tallentamisen palvelut. Rajapintojen määrä kasvaa ja tarvitaan määrittelyä siitä, miten tulevat oppimisalusta toimivat suhteessa eri palveluihin. Alla olevassa kuvassa on listattu eri palveluiden määriä.

Kuva: Markku Närhi, Jyväskylän Yliopisto

Edellisessä kuvassa on eritelty koostava korkeakoulupalvelu, joka sisältää niin ristiinopiskelun palvelut kuin tulevan sukupolven LMS:n, ja joka kokoaa yhteen opiskelijatietojärjestelmän, LTI, XAPI rajapinnat ja lisenssienhallinnan ottamatta kantaa kyseisen palvelun luonteesta. Toistaiseksi, tämänkaltaisen palvelun konseptointi on kuitenkin vasta alkutekijöissä.

Alla olevaan kuvaan kuvattu eri palveluiden yhteenliittämisen mukanaan tuomia haasteita ottamatta kantaa rajapintoihin ja tietojen liikkuvuuteen. Haasteet liittyvät opiskelijarekistereihin, käyttäjähallintaan, kaupallisten palveluiden lisensseihin ja korkeakoulujen erillisiin järjestelmiin.

Kuva. Moniorganisaatiomalliin liittyviä haasteita.

Korkeakoulujen omien perusjärjestelmien ohella, eri toimintojen tarve näyttäytyy erilaisena eri käyttötapauksissa. Korkeakoulujen perusopetukseen vaaditaan eniten toiminnallisuuksia, kun taas yhteisopetus tai opetus korkeakoulujen ulkopuolisille opiskelijoille on toteutettavissa kevyemmillä toiminnallisuuksilla.

Taulukko. Eri käyttötapausten vaatimat toiminnallisuudet

Haasteet on eritelty allaolevassa taulukossa tarkemmin:

Kytkettävien ja kehitettävien lisäosien suhteen tapana on ollut, että korkeakoulut ovat itse lisänneet omaan oppimisympäristöönsä tarvitsemansa lisäosat. Tällä hetkellä korkeakoulujen kesken jaettuja järjestelmiä on vain vähän. 

Lisäksi yhteisalustaan liittyy selvitystä tarvitsevia tekijöitä, jotka liittyvät henkilötietojen käsittelyyn. Näitä on eroteltu taulukkoon alla.

Henkilötietojen näkymiseen liittyviä haasteita

OPI-Viitearkkitehtuuri

Opi-viitearkkitehtuurissa verkko-oppimisalusta kytkeytyy Opintojen suorittamisen vaiheeseen eli toimintaan, jossa opiskelija käyttää aikaa ja tietoista huomiota uusien tietojen tai taitojen omaksumiseen tai osaamisen kartuttamiseen.

OPI-viitearkkitehtuuri 2019 tunnistetuista ajureista Digicampuksen yhteiskäyttöisen oppimisalustan taustalla vaikuttavat etenkin alla olevassa kuvassa esitellyt Digitalisaation mukana tuomat uudet toimintamallit; Aika- ja paikkariippumattomuuden tarve ja Opiskelija- ja opettaja liikkuvuuden lisääntyminen. Hankkeessa testataan toimintamallia, jossa digitalisaation mahdollistamilla toimintamalleilla voitaisiin toteuttaa kahta jälkimmäistä ajuria.

Kuva. Yhteiskäyttöisen oppimisalustan sijoittuminen OPI-viitearkkitehtuuriin

OPI-viitearkkitehtuurissa tunnistetut ajurit ovat ulkoisia muuttujia tai laajan skaalan makroilmiöitä, joiden vaikutukset huomioidaan ja niihin pyritään vastaamaan strategisilla tavoitteilla. DigiCampus-hankkeen ajurit liittyvät Digitalisaation uusiin toimintamalleihin, aika- ja paikkariippumattomuuden tarpeisiin sekä opiskelija- ja opettajaliikkuvuuden lisääntymiseen. Hankkeen strategiset tavoitteet liittyvät yhteisen digitaalisen palveluympäristön toteuttamiseen, ja joustaviin oppimisympäristöihin. Tämä vaatii teknisten ratkaisujen lisäksi yhteisiä toimintamalleja ja prosesseja.

Toiminta-arkkitehtuurissa hankeen ala keskittyy niin tutkinto- kuin muulla taustalla tulevan opiskelijan opintojen suorittamiseen. Opetukseen osallistumisen ohella opiskelija osoittaa osaamistaan arvioinneissa, hyödyntää oppimateriaaleja. Tietojärjestelmäpuolella alustan lisäksi tarvitaan niiden hallintamalli, tarkat kytkentämallit hallinta- ja seurantajärjestelmiin sekä eri työkalujen ja materiaalien tarjonnan kuvaus. Nämä ovat vielä suurilta osin kuvaamatta. Koska prosessit tapahtuvat yhteistyössä eri korkeakoulujen kesken, on niiden dokumentointi merkittävässä asemassa.

Kuva. Digicampuksen oppimisalustajärjestelmän suunnitteilla olevien tietojärjestelmien vuorovaikutuskaavio

Oppimisalustaan liittyvien palveluiden vuorovaikutuskaaviosta on nähtävissä eri järjestelmiin suunnitellut kytkökset eri järjestelmiin. Keskeistä yhteiskäyttöisessä oppimisalustassa on, miten kytkentä eri opintohallinnon järjestelmiin toteutetaan. Jotta palvelutaso vastaisi korkeakoulujen omia järjestelmiä, kurssin ja opiskelijoiden tiedot pitäisi pystyä tuomaan järjestelmästä. Lisäksi suoritutiedot pitäisi pystyä viemään automaattisesti korkeakoulujen järjestelmiin. Tämä on haastavaa, koska korkeakoulujen opintohallinnon järjestelmät eroavat toisistaan. Tietojen välittämistä varten tarvitaan välityspalvelin-toteutus, joka vastaa tietojen lajittelusta ja yhdenmukaistamisesta.

Esimerkkejä ja kokemuksia ristiinopiskeluhankkeista ja yhteisopettamisesta

OpenBio – Digicampuksen alihanke

OpenBio oli ensimmäisiä Digicampuksen osa-hankkeita, jotka aloittivat hankkeen Moodle-alustan käytön. Tähän mennessä on toteutettu kaksi eri kurssia. Verkko-opinnot ovat olleet suosittuja ja nyt suunnitteilla on sovitettu kurssi lukio-opiskelijoille. 

Opintojaksolla opiskelijat asettivat ryhmänä itselleen metsätyöhaasteen. Ajatuksena oli se, että pienryhmässä oli useamman alan opiskelijoita ja opiskelijat eivät tunteneet toisiaan. Opettajien kokemus oli, että alusta toimi samalla tavalla kuin Moodle yleensä toimii, eikä jaetulle DigiCampus-alustalle koettu lisäarvoa. Samaa palautetta saatiin opiskelijoilta.

Toiveissa ennen verkkokurssia oli, että kun kyseessä on verkkokurssi, analytiikkatyökalut tukisivat verkko-opetusta. Kursseilla oppimisympäristön rooli jäi materiaalipankiksi ja palautustyökaluksi.

Alusta näyttäytyy opiskelijoille materiaalipankkina, eikä yhteisen työn tilana. Kaivattaisiin Google Doc:sia vastaavaa yhteiskirjoittamisen työkalua ja välineitä epämuodolliseen vuorovaikutukseen. Nyt epämuodollinen vuorovaikutus katosi opettajalta. Seurauksena oli se, että opettaja ei voi ohjata, ja opiskelijat kertoivat kokeneensa, että heitä ei ohjata. Opettajat saivat ensimmäistä kertaa näkyvyyden töihin, kun ne palautettiin.

Digicampuksen oppimisalustalta toivottiin luontevampaa käytettävyyttä sekä opiskelijalle että opettajalle. Opettajan pitäisi pystyä seuraamaan, kun opiskelijat kirjoittavat yhdessä dokumenttia. Haluttiin näkymää siihen mitä kukin opiskelija on tehnyt yhteisestä dokumentista. Ja toisaalta analytiikkaa siitä onko joku tippumassa. 

LITO – kauppatieteiden sivuainehanke

LITO-hankkeessa on koulutettu kauppatieteiden sivuaineopintoja yhteistyössä viiden eri yliopiston kesken. Tarjolla on yhteensä kahdeksan opintojaksoa, joista neljän opetusvastuu on jaettu eri yliopistoille ja neljällä se on yhden vastuulla. Opiskelijamäärät vaihtelevat 250 ja 500 opiskelijan välillä. Alustana opintojaksolla on käytössä Moodlen pohjalta kehitetty Blackboardin Open LMS (aiemmin MoodleRooms). Hankkeessa on mukana 10 korkeakoulua.

Opintojen toteuttamisessa painotetaan skaalautuvia toteutus- ja arviointimenetelmiä. Työskentelymuodot vaihtelevat itsenäisestä työskentelystä ryhmätyöhön ja vertaisarviointeihin. Kolmannen lukukauden kohdalla viestintää opiskelijoille on pystytty kehittämään siten, että se on selkeyttänyt opiskelijoiden toimintaa.

Opettajat ovat kiitelleet käytettävyyttä. Joissain asioissa opettajan pitää tehdä paljon määrittelytyötä. Joidenkin tehtävätyyppien käyttö työlästä. Ensimmäisellä kerralla kurssin rakentaminen oli vaikeaa, ja alusta oli joissain tapauksissa hidas. Suurimmalle osalle Moodle oli entuudestaan tuttu. Blackboard Open LMS, joka pohjautuu Moodlelle, ei ollut. Oli opettajia, joille Moodle ei ollut tuttu. Opiskelijapalautteet ovat pääosin positiivisia. Suoritusprosentit ovat hyviä. Rajapintoja ei olla rakennettu ainakaan vielä. HAKA-tunnistautuminen on käytössä. Opintotiedot siirretään käsin hallintohenkilöstön voimin.

eOppiva – valtionhallinnon virastojen Moodle 

eOppiva tarjoaa valtionhallinnon virastoille veloituksetta oman koulutusalueen Moodle-oppimisympäristössä. Käyttäjähallinta ja käyttöoikeuksien jakaminen perustuvat tällä hetkellä sähköpostiosoitteeseen tai muulla tavalla Virtun kautta saatavaan organisaatiotietoon. eOppivassa jokainen organisaatio voi jakaa omia koulutuksiaan myös koko valtion henkilöstölle tai tietyille kohderyhmille.

 eOppiva on rakennettu monelle organisaatiolle, mutta hallinta on keskitetty HAUSiin. Hallintaoikeudet on porrastettu käyttäjäorganisaatioittain.

Moodlessa on käyttöoikeuksia 7 tasolla roolien mukaan:

1. Tunnistautunut käyttäjä, eli mistä tahansa valtionhallinnon organisaatiosta eOppivaan kirjautunut käyttäjä.
   • Jos koulutus kuuluu yhteiseen teemaan ja se on avoinna käyttäjille, sille pääsee opiskelemaan
2. Tietyn organisaatiosi jäsen(sähköpostiosoitteen perusteella)
   • Jos omalla alueella oleva koulutus on avoinna käyttäjille, sille pääsee opiskelemaan
3. Kouluttaja
   • Käyttäjä saa muokata koulutusta, jossa hänellä on kouluttajan rooli. Hän näkee koulutuksen osallistujat ja heidän suorituksensa.
4. Kurssin luoja
   • Kurssin luoja saa tehdä uusia koulutuksia oman organisaationsa alueelle ja toimia niissä kouluttajana.
5. Kategorian hallinnoija
   • Jokaisessa organisaatiossa on muutama henkilö, joilla on kaikkiin koulutuksiin samat oikeudet kuin kouluttajalla tai kurssinluojalla on yhteen koulutukseen.
   • He näkevät kaikki oman organisaationsa alueen koulutukset, myös piilotetut, ja voivat muokata niitä.
6. Raportoija
   • Samat oikeudet kuin hallinnoijalla ja lisäksi raportoija voi nähdä ja tulostaa raportteja oman organisaationsa (sähköpostitunnuksen mukaan) henkilöstöstä kaikista eOppivan yhteisistä koulutuksista. Virasto vastaa siitä, että oikeudet ovat oikealla henkilöllä.
7. Hallinnoija ja ylläpitäjä
   • eOppiva-Moodlen hallinnoija- ja kehittäjätiimillä on esteetön pääsy kaikkiin koulutuksiin ja käyttäjätietoihin, jotta he voivat tarvittaessa auttaa sisällöntuotannossa ja ongelmanratkaisussa.

eAMK

eAMK-hanke tarjoaa yhteistyömallin kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteiseen verkko-opintotarjontaan. Tuloksena opiskelijan mahdollisuudet ristiinopiskeluun ja oman osaamisprofiilin luomiseen lisääntyvät. Yhteinen opintotarjonta toteutuu osin työelämässä ja ammattikorkeakoulujen digitaaliset palvelut mahdollistavat joustavan opiskelun ympärivuotisesti. Hanke kohdistuu opiskelijaan, opiskelijalle tarjottaviin digitaalisiin palveluihin, henkilöstön digiosaamisen kasvattamiseen sekä digipedagogiikan ja uuden sukupolven työelämäpedagogiikan kehittämiseen. Ympärivuotiset opintopolut ja opintojen ja työn uudenlainen yhteensovittaminen pyrkivät lyhentämään korkeakouluopiskelijoiden valmistumisaikaa.

eAMK tarjoaa opiskelijan käyttöön campusonline.fi -sivuston, jossa opiskelija voi selata eri ammattikorkeakoulujen tarjonnasta saatavilla olevia verkkokursseja. Hanke on onnistunut tarjoamaan laajan palvelun ja palaute opiskelijoilta on ollut valtaosin positiivista. Alussa visio oli, että opiskelija näkisi tarjonnan oman korkeakoulun järjestelmässä ja kirjautuminen ja ilmoittautuminen onnistuisi oman koulun tunnuksilla. Nyt esteitä tähän on monia: Ilmoittautuminen ja opiskelu tapahtuvat tarjoavan korkeakoulun järjestelmissä ja pääosin opintoja tarjoavan korkeakoulun tunnuksilla. Ilmoittautumiset käsitellään järjestävässä korkeakoulussa ja tämä vaatii paljon manuaalista työtä. Opiskelijat joutuvat odottamaan tietoa opintojaksolle pääsystä, mikä saattaa johtaa ylimääräisiin ilmoittautumisiin, koska varmuutta kurssipaikasta ei ole. Myös opintojen rekisteröinti omaan korkeakouluun vaatii manuaalista työtä ja opiskelijan oma-aloitteisuutta.

Verkkokursseilla on paljon keskeyttämisiä. Moni ilmoittautuu, mutta ei tule kursseille, ja useat jättävät kurssit kesken. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että opiskelijat ovat melko tyytyväisiä alustaratkaisuihin. Käytettävyydestä tai alustojen lukumäärästä ei tule palautetta. Opiskelijat tuntuvat tottuneen siihen, että työkaluja ja kirjautumiseen käytettäviä tunnuksia on monia. Opiskelijalle tarjotaan digistartti-kurssi, joka perehdyttää kussakin korkeakoulussa käytössä olevaan alustaan. 

Opettajalle verkko-opettaminen näyttäytyy helpolta. Hallinnollista työtä on kuitenkin paljon, ja se keskittyy ennen opintojaksoa ja sen jälkeen tapahtuviin vaiheisiin. Ennakointi on tuottaa paljon päänvaivaa. Suuret opiskelijamäärät tuottavat enemmän työtä, mutta kun moni jättää kesken, varsinaisia opiskelijamääriä on vaikeaa ennakoida. Opettajat saavat myös paljon kysymyksiä, joista osa liittyy opintojaksoihin liittyviin ohjelmiin. Opettajalta kysytään yleisiä IT neuvoja, ja varsinaista teknistä tukea ei ole.

Kurssien yhteistoteutukset tuottavat myös haasteita. Jos toteutus on yhdessä korkeakoulussa, alustan valinta on selkeää. Monessa hankkeessa tuotetaan yhdessä materiaalia, ja hallinnollisessa puolessa törmätään ongelmiin: Alustan valinnasta, suorituksista ja rahaliikenteestä on sovittava tarkkaan. Tähän ei ole löydetty ratkaisua, mutta opettajat toivoisivat enemmän yhteistoteutuksia.

UP2University

Up2University on EU-hanke, jota tuottaa eri osista koostuvaa oppimisympäristökokonaisuuttaa yliopistojen ja toisen asteen oppilaitosten väliseen yhteistyöhön. Hankkeessa on rakennettu modulaarinen oppimisympäristökokonaisuus, jossa eri avoimen lähdekoodin ratkaisut liittyvät toisiinsa rajapinnoilla.

Kuva. Lähde: https://owncloud.gwdg.de/index.php/s/CZRzol7dkYbEGal Jakaminen sallittu CC-BY-SA https://up2university.eu/smc/

Eri organisaatioiden käyttäjien hallintaan on hankkeessa käytössä kaksi rinnakkaista mallia. Valtaosassa pilottikursseista käyttäjät on jaettu ryhmiin oman oppilaitoksensa perusteella, johon on nimetty koululta oma järjestelmänvalvoja, jotka voivat hallita omia koulujaan. Liettuan pilotti-oppilaitoksissa jokaisella osallistuvalla korkeakoululla on oma erillinen Moodle-installaationsa, jotka puolestaan on yhdistetty jaettuun UP2U-infraan.

Käyttämällä avoimen lähdekoodin järjestelmiä, hankkeessa ei törmätä haasteisiin kaupallisten palveluiden lisenssien kanssa. Toisaalta plagiaatintunnistusjärjestelmät ja muut korkeakoulujen omaan sisäiseen opetukseen tarvitsemat kaupalliset järjestelmät on jätetty hankkeen ulkopuolelle.

Hankkeen raportoinnissa on keskitytty siihen, että miten eri rajapintoja (LTI, xAPI) hyödyntämällä tuotetaan palvelukokonaisuus ja toisaalta siirretään tietoja oppimisanalytiikkaa varten.

Kuva. UP2U hajautettu arkkitehtuuri. Lähde https://wiki.geant.org/display/UP2U/WP3+-+Cloud-based+infrastructure+services

Eri maiden tilanteen kartoitus

Tietoa selvitykseen on haettu keskustelemalla pohjoismaiden NRENien (National research and education network) ja Irlannin HEAnetin edustajien kanssa. Norja ja Ruotsi ovat korkeakoulujen osalta siirtyneet lähes kokonaan käyttämään Canvasia. Norjan tilanne olisi yhteisalusta-ratkaisulle otollinen, koska kaikki korkeakoulut käyttävät samaa opiskelijatietojärjestelmää. Tällä hetkellä yhteisopetusta toteutetaan nyt korkeakoulujen omissa ympäristöissä. UNITilla (Norjan NREN) on oma Canvas-ympäristönsä, jonka käytöstä yhteisopetukseen on keskusteltu. Ainakin Ruotsissa Canvas mahdollistaa opiskelijalle yhtenäisen etusivun, jossa opiskelija näkee kaikki opintonsa yhdellä sivulla riippumatta

https://www.uninett.no/læringsplattformer-lms

https://idp.nordu.net/idp/profile/SAML2/Redirect/SSO?execution=e2s1

https://wiki.eduuni.fi/x/MaSDB

https://wiki.eduuni.fi/x/fwU9Bw

NORDUnet – Pohjoismaiden kattojärjestö

• NORDUnet (Nordic research and higher education community) toteutti 2016 kilpailutuksen, johon Tanskan DeIC ja Ruotsin Sunet osallistuivat, ja joita Tanskan JA Ruotsin korkeakoulut voivat hyödyntää. Suomessa ei tuolloin (2016) ollut kysyntää kaupallisista LMS-toimittajista, joten Funet ei osallistunut kilpailutukseen. Helmikuussa 2017 julkaistussa ilmoituksessa listattiin seuraavat toimittajat voittajina, mutta ei järjestelmiä mainittu: Instructure, D2L, Itslearning, Blackboard
• Vaatimuksia:
  • Rajapinnat ulkoisille järjestelmille
  • SSO-kytkennät
  • EU:n datadirektiivin noudatus
  • Tuki pedagogisille menetelmille
  • HTML-perusteinen
  • Intuitiivinen käyttöliittymä opiskelijoille, opettajille ja hallintohenkilökunnalle
  • Useita kieliä, mobiilikäyttö, digikokeet, suoritukset, helpdesk
  • Yhteensopiva ulkoinen autentikointi ja valtuutus
  • Datan tulee kuulua asiakkaalle.
• Teknisiä vaatimuksia:
  • Palvelu ei saa rajoittaa tallennetun tiedon määrää
  • Ei sisäisiä rajoitteita jotka rajoittavat pääsyä dataan
  • Tiedon salaaminen siirroissa ja tallennuksessa
  • Ulkoinen autentikointi SAML2 käyttäen
  • Automaattinen datan arkistointi
  • Tuki oppimisanalytiikalle
  • Tuki tenteille ja arvioinneille
  • Datan siirron mahdollisuus toiseen järjestelmään. Muu data tulee poistaa pyydettäessä.
  • Käyttäjäryhmät
  • Kokonaisvaltainen tuen ja ylläpidon palvelu

Uninett - Norja

• UNINETT järjesti oman kilpailutuksen 2016
  • 20 korkeakoulua osallistui kilpailutukseen, jonka myötä, voi suoraan hankkia Canvaksen tai tehdä oman minikilpailutuksen, sen ja NeoLMS ja D2L välillä
  • 3 voittajaa, joista Canvas oli suositeltava
  • Kesällä 2018 28 korkeakoulua oli valinnut Canvaksen käyttöönsä’
• Vaatimuksia ja huomioita
  • Järjestelmän tulisi tukea oppimisprosessia joka osa-alueella ja olla osa yliopistojen digitaalista oppimisympäristöä
  • Pedagogiset menetelmät käyttäen sisäänrakennettuja välineitä
  • Myös ulkoiset välineet opettajien ja oppilaiden toiminnan tehostamiseen
  • Käytetään termiä ELS (e-Learning System)
  • Joustava järjestelmä oppimisen jatkuvan muutoksen takia
    • Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen
  • Viestinnän ja yhteistyön mahdollisuus järjestelmässä
    • Sisällön jakaminen, keskustelu, yhteistyö, interaktiivisuus, avoimuus ja läpinäkyvyys sekä ulkoisesti että sisäisesti
  • Yhteen toimivuus ja standardeihin perustuvat integraatiot
  • Käyttäjäkeskeisyys (Opiskelija, opettaja, hallinto)
    • Käyttäjät heterogeeninen ryhmä, myös ei-diginatiiveja. Mitä tarvitaan?
  • Oppimisympäristöt tulevaisuudessa hubeja jotka kokoavat yhteen laajan joukon erilaisia työkaluja, menetelmiä ym.
    • Tulevaisuudessa yhteinen/yhteen toimiva alusta
    • Opetus siirtymässä entistä enemmän verkkoon, palvelut myös sinne
    • Opettajilla ja opiskelijoilla eri tarpeet
    • Personointi
    • Mobiililaitteet
  • Oppimisteknologian hyödynnys kehityksen mukaan
    • Learning analytics tools
    • "Gaming"- teknologia
  • Data "Norway's student information system":istä, integraatio ja aktiivinen hallinta
  • Datan uudelleenkäyttö ja turvallisuus
  • Kustannustehokkuus ja muunneltavuus, ei liian suurta riippuvuutta järjestelmien välillä

SUNET

Alkutilanne - Korkeakouluilla oli vuosittain uusittavia LMS-sopimuksia kaupallisten toimijoiden kanssa. SUNET osallistui yhteiseen Pohjoismaiseen kilpailutukseen NORDUnetin kautta. Työ aloitettiin 2016, ja ensimmäisellä kierroksella karsittiin osallistujia viidellä pääteemalla: Korkeakouluympäristö, käyttäjäystävällisyys, moderni, robusti tekninen sovellus, laajennettavuus kolmannen osapuolen palveluilla ja saavutettavuus.

Ruotsin kilpailutukseen osallistui neljä tarjoajaa, joista valittiin: yksi Instructure, D2L, Itslearning, Blackboard

Käytettävyyttä testattiin seitsemän skenaarion pohjalta yhteensä 280 käytettävyystestillä neljän eri järjestelmän kesken

1. Establish Laboratory Groups
2. Create an automatically corrected quiz
3. Upload and update course content
4. Look at student progress in the course
5. Communicate with students
6. Find out my course progress
7. Upload assignment

Voittajaksi kilpailutuksessa valikoitui Canvas, joka erottautui erityisesti helppokäyttöisyyden ja helpon opittavuuden vuoksi.  

Kaikki Ruotsin Canvas-instanssit toimivat jaetuilla palvelimilla. Yhteistä aluetta jaetuille opintojaksoille ei ole, mutta ristiinopiskeluun on opiskelijalle yhtenäisnen käyttöliittymä. Jos yhden korkeakoulun opiskelija tekee opintoja toisessa yliopistossa, hän näkee molempien yliopistojen kurssit omalla etusivullaan. Avattuaan kurssin, hän näkee tarjoajayliopiston ilmeen mukaisen näkymän, jonka käytettävyys noudattaa samaa logiikkaa kuin muutkin alustat.

Jotta opiskelijat pääsevät toisen yliopiston alustalle, yliopistot solmivat keskenään sopimuksen ja sen jälkeen Instructure, Canvasia tarjoava yritys, kytkee tämän mahdollisuuden päälle.

HEAnet

HEAnet on Irlannin valtiollinen IT tarjoaja koulutuksen ja tutkimuksen saralla. HEAnet on järjestänyt kaksi kilpailutusta vertaillakseen LMS (tai VLE- Virtual Learning Environment) -tarjoajia korkeakouluille.

Ensimmäinen kilpailutus 2014

• Kaikki suurimmat tarjoajat osallistuivat, mukaanlukien Blackboard, Brightspace, Canvas, Desire2Learn, Itslearning, kaksi Moodle tarjoajaa, Moodlerooms ja Outpost24.
• Kilpailutus sisälsi 250 kysymystä. Tulokset kokosivat yhteen pääpiirteet jokaisesta ratkaisusta ja niiden hinnoittelusta. Kysymysten määrää pidettiin liian suurena.
• Kilpailutuksen jälkeen jokainen korkeakoulu järjesti oman mini-kilpailutuksen, jossa he kysyivät miten tarjoajat vastaisivat heidän spesifeihin tarpeisiinsa. Minikilpailutukset toistivat monia alkuperäisen kilpailutuksen kysymyksiä, mistä saatiin negatiivista palautetta.

Toinen kilpailutus 2016

• Tarjoajat saivat alustavat kysymykset kommentoitaviksi.
• Osannotto tarjoajien osalta oli jälleen aktiivista.
• Kysymykset tiivistettiin yhdeksään laadulliseen tarpeeseen, joiden toteuttamiseen palveluntarjoajat kuvasivat omat ratkaisunsa. Jatkossa on tarkoitus tiivistää kategoriat edelleen kuuteen:
  • Infrastructure
  • Integration, Professional and Training services.
  • Onboarding services and Exit Strategy.
  • Support
  • Upgrade and release management.
  • Functionality
• Palveluntarjoajat jaettiin kuuteen siiloon joista Moodle-tarjoajat olivat omassaan.
• Jokainen palvelu arvioitiin painotetusti arvosanoilla. Kriteereistä jäivät epäselviksi.
• Kilpailutuksen perusteella korkeakouluille tarjotaan kooste ja dokumenttitemplaatit, joiden avulla heidän on mahdollista tehdä omat mini-kilpailutukset.
• Ohjeistus mini-kilpailutukseen:
  • Älä toista taustallaolevan kilpailutuksen kysymyksiä.
  • Kuvaa nykyinen ympäristö ja tavoitteet (Excel-templaatti)
  • Mitä lisäosia tarvitset
  • Mitkä rajapinnat tarvitset
  • Tallennustilax
  • Toiminnot, joita haluat säilyttää nykyisestä ympäristöstä
  • Tarjoaja tekee kustannuslaskelman tarpeiden pohjalta.

Käytännön oppi: Tarjoajat ovat ilmoittaneet, että heidän käyttöehtojaan ei voi muuttaa. Ne on säilytetty ennallaan, mutta sopimuksissa todetaan, että riitatilanteessa noudatetaan ensin tarjousdokumenttien määräämiä menettelytapoja ja marssijärjestyksessä tarjoajien dokumentit tulevat vasta sen jälkeen.

Pohdinta

Tässä selvityksessä on esitelty korkeakoulujen yhteiskäytössä olevan oppimisalustan toteutusmalleja ja niihin liittyviä ratkaistavia asioita. Opiskelijoiden liikkuvuus, ristiinopiskelu ja yhteisopetus tuovat uusia tarpeita verkko-oppimisalustoille. Erillisten saarekkeisten oppimisympäristöjen sijaan opiskelijalle ja opettajalle pitäisi pystyä tarjoamaan yhtenäisemmät alustat ja työkalut.

Multitenant-ratkaisu, jossa yhdellä alustalla korvataan korkeakoulujen omat verkko-oppimisalustat aiheuttaa vaatimuksia ennen kaikkea korkeakoulujen yhteistyölle ja hallintamalleille. Yhteisen alustan kautta syntyy entistä laajempi tarve harmonisoida toimintamalleja, täsmäyttää aikatauluja ja tehdä sellaisia päätöksiä jotka voivat vaikuttaa useiden korkeakoulujen päivittäistoimintaan etenkin, jos yhteinen oppimisalusta kattaa organisaatioiden perusopetuksen toteutuksen.

Laajasti integroitu yhteinen ympäristö edellyttää tarkkaan sovittuja aikatauluja muutoksille, ja korkeakoulujen osallistumista oikea-aikaiseen muutoksenhallintaan ja laadun varmistukseen, jotta voidaan varmistua, että muutokset eivät riko yksittäisen korkeakoulun työkulkuja ja toimintamalleja. Tämä edellyttää vahvasti koordinoitua yhteistestausta ja siihen liittyviä toimintamalleja.

Hallinta- ja yhteistyömallissa on tärkeää ennakoida eri korkeakoulujen tarpeita ja yhteen sovittaa muutoksia ja kehitystoimenpiteitä, joita yhteiseen alustaan tehtäisiin. Yhteisen alustan organisaatiokohtainen muuntojoustavuus on rajoitetumpi kuin korkeakoulukohtaiset omat ympäristöt. Korkeakoulujen nykyiset ympäristöt korvaavan ympäristön kehittämisessä ja hallintamallissa riskiksi muodostuisi se, että korkeakoulut kokevat yhteisen ympäristön kyvyn reagoida muuttuviin korkeakoulukohtaisiin tarpeisiin liian rajoittavana, mikä johtaa vaiheittain tyytymättömyyteen

Korkeakoulujen nykyiset alustat korvaavan ympäristön tulisi pystyä riittävissä määrin toteuttamaan organisaatioiden nykyiset organisaatiokohtaisten ympäristöjen toiminnallisuudet, koska muussa tapauksessa loppukäyttäjäkokemus saattaa olla negatiivinen. Tämä saattaa edellyttää investointeja joita DigiCampus-hankkeen nykybudjetin ja resursoinnin puitteissa ei ole mahdollista täysimääräisesti toteuttaa. Se johtaisi tilanteeseen, että kehitystyötä tulisi jatkaa hankkeen jälkeen. Tämä johtaisi korkeampaan investointi- ja kehityspanokseen joka tulisi turvata hankkeen jälkeisissä malleissa mahdollisesti korkeakoulujen omalla rahoituksella. Tämä saattaisi johtaa tilanteeseen jossa yhteisen alustan kautta tuleva lisäarvo suhteessa kustannuksiin ei ole tasapainossa.

Malli, jossa yhteiskäyttöisellä alustalla ei pyritä korvaamaan korkeakoulujen perusopetusta, vaan yhteiskäyttöisen alustan käyttötapauksia rajataan, on huomattavasti helpompi toteuttaa. Sekä hallinnointimalli että tarvittavien lisäosien määrä ja rooli ovat kevyempiä. Ratkaistavana kysymyksenä on, täyttääkö tällainen alusta niitä keskeisiä käyttötapauksia, joiden avulla opiskelijan verkko-oppimista pyrittäisiin selkeyttämään. Ei ole varmaa, pystytäänkö yhteisopetukseen tai MOOC-kursseihin keskittyvällä alustalla korvaamaan käytössä olevia alustoja, vai olisiko tällainen alusta yksi lisäalusta muiden joukossa. Korkeakouluilta tulisikin selvittää, minkälaisille alustaratkaisuille ja yhteiskäyttöisyydelle he kokevat tällä hetkellä tarvetta.