koulutus (1): organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen (1) perustuvaa osaamista

Koulutus (1) on laaja ja varsin abstrakti käsite. Esimerkki termin koulutus (1) käytöstä: ”Tutkintokoulutuksen ohella Suomen koulutusjärjestelmä tarjoaa runsaasti aikuisille suunniteltua koulutusta.”

Jyväskylän yliopisto (1): Mikä on prosessialueen rajaus? Käsittääkö prosessien kuvaus nyt vain opiskeluoikeuden ympärillä tehtävät toimet?

Jyväskylän yliopisto (2): Monissa prosesseissa näkökulma vaikuttaa  käytännössä tutkinto-opiskelijan näkökulmalta. Tämä askarrutti erityisesti opiskelijahaussa ja valinnassa sekä ilmoittautumisessa koulutukseen

Jyväskylän yliopisto (3): Miten KV- liikkuvuus on huomioitu prosesseissa?

Jyväskylän yliopisto (4): Miten avoimen yliopiston koulutus tai täydennyskoulutus on huomioitu prosesseissa?

Jyväskylän yliopisto (5): Joissakin yhteyksissä mainitaan muitakin ”ryhmiä”, mutta tätä ei tehdä kattavasti prosessikuvauksissa. Ne pitäisi lisätä koko prosessinkuvausten yhteyteen.

Jyväskylän yliopisto (6): Koulutuksia ei pelkästään perusteta vaan myös lakkautetaan. Tässäkin on mm. siirtymäsäännösten muodossa toimintoja, joten se voisi olla vaikka oma prosessivaiheensa.

Tampereen ammattikorkeakoulu: Kansainvälisten kaksois- ja yhteistutkintojen suunnittelun, perustamisen, hallinnoinnin ja lakkauttamisen prosessit

JY 2: Näkökulmaa on mahdollista ja varmaankin perusteltua laajentaa kattamaan ei-tutkintoon johtava opiskelu. Vrt. kommentit prosessien päätasolla.

JY 3: KV-liikkuvuus päästään huomioimaan, kun näkökulmaa laajennetaan. Vrt. vastaus kommenttiin JY 2.

JY 4: Avoimen koulutus ja täydennyskoulutus päästään huomioimaan, kun näkökulmaa laajennetaan. Vrt. vastaus kommenttiin JY 2.

JY 5: Kuvaukset on syytä kirjoittaa niin, että ne kattavat muutkin ryhmät kuin tutkinto-opiskelijat siltä osin kuin tähän linjaukseen päädytään.

JY 6: Koulutuksen lakkauttamisen prosessin lisäämistä on syytä harkita.

TAMK: Erillisten prosessien määrittäminen kaksois- ja yhteistutkinnoille ei tunnu perustellulta.

Vatulointi.

Linjaus:

• tämä jaettaneen

Keskustelu:

• Ei-tutkintoon-johtavan opiskelun kysymykset täytyy ottaa huomioon

• JY:n mukaan muokattu kohta on ok
• Ei-tutkintoon johtavan koulutuksen huomioiminen
• Opiskelijapaikkamäärän määrittäminen - on nyt osana koulutustarjonnan suunnittelua
  • ihan järkevä paikka
  • tulee kirjoittaa selkeästi esiin; erittäin tärkeä toiminto
  • antaa syötteen opiskelijavalinnalle ja sitä kautta edelleen

OTM:n hankkeen terveiset. Kommentteja ovat olleet työstämässä: Inka Paukku (Aalto), Eeva Saari (HY), Katja Arstio (HY), Mari Riihiaho (Aalto), Sami Hautakangas (TaY) ja Petri Heinonen (JY).

Voisiko koulutustarjonta-termin kuvausta tarkentaa seuraavasti?
Koulutustarjonta kuvataan kouluttautumismahdollisuuksina. Yhteen koulutukseen voi liittyä useampia kouluttautumismahdollisuuksia. Kouluttautumismahdollisuudella voidaan rajata opiskelijan valinnan mahdollisuuksia yhden koulutuksen sisällä, esimerkiksi pääaine.

Totti Tuhkanen:

Tuleeko tässä lankeava nakki Oha-forumille osana koko prosessimääritysten kokonaisuuden arviointia vai yksittäisenä määritystehtävänä? Mikä vaikutus aikatauluun?

koulutus (2): suunniteltu opintojen ja järjestelyjen kokonaisuus, jonka tavoitteena on lisätä johonkin aihepiiriin tai alaan liittyvää osaamista tai tarjota valmiudet tutkinnon tai muun kokonaisuuden suorittamiseen

Koulutukset (2) voivat olla tutkintoon (esimerkiksi filosofian maisterin tutkinto, tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto) johtavia tai tutkintoon johtamattomia (esimerkiksi korkeakoulun opintokokonaisuus tai ammatillisen koulutuksen tutkinnon osa, korkeakoulun erikoistumiskoulutus tai perusopetuksen lisäopetus).

koulutustarjonta: kokonaisuus, joka muodostuu tiettynä aikana tarjottavista koulutusmahdollisuuksista, tarjolla olevista aloituspaikoista sekä muista koulutusmahdollisuuksiin liittyvistä tiedoista

Käsite koulutustarjonta voidaan ymmärtää myös muilla tavoilla. Esimerkiksi hakijan (1) kannalta koulutustarjonta on kokonaisuus, joka muodostuu koulutustoimijoiden tarjoamista koulutusmahdollisuuksista yhteensä. Yksittäisen koulutustoimijan näkökulmasta koulutustarjonta voidaan ymmärtää toimijan itsensä tarjoamien koulutuksen toteutusten kokonaisuudeksi.

aloituspaikka: hakukohteeseen tietyssä koulutukseen haussa tarjolla oleva opiskelupaikka

valintaperuste: lainsäädännön ja opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun määrittämä peruste, jonka mukaan hakijoita (1) valitaan opetukseen tai koulutukseen

koulutus (1)

Vatulointi.

Linjaus:

• On syytä ottaa ohjaus mukaan, mutta ei ole vielä selvää mihin kohtaan.

Kyseessä ovat täysin erilaiset prosessit, joissa on eri toimijat ja jotka tapahtuvat eri sykleillä. Tämän yhden prosessin voisi korvata kahdella erillisellä pääprosessilla:  

1. Koulutuksen johtaminen (Koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen) 
   
   • Korkeakoulujen koulutusvastuiden strateginen suunnittelu (toimijana korkeakoulun ylin johto ja OKM)
   • Koulutuksen perustaminen (toimijana korkeakoulun ylin johto ja OKM)
   • Koulutuksen kehittäminen
2. Koulutusohjelman johtaminen (tai ehkä Koulutustarjonnan suunnittelu ja kehittäminen?)
   • Koulutustarjonnan suunnittelu 
   • Valintaperusteiden suunnittelu (tapahtuu usein tiedekunta/koulutusohjelmatasolla) 
   • Opetussuunnitelman laatiminen (tuottaa tutkintovaatimukset, tapahtuu koulutusohjelmassa). Toimijoina vastuuopettajat. Tapahtuu pitemmällä syklillä, esim. kerran viidessä vuodessa.  
   • Opetustarjonnan suunnittelu (tapahtuu koulutusohjelmassa, vastuuopettajien ja hallinnon yhteistyönä vuosittain)
   • Opetuksen ja oppimisen kehittäminen (tapahtuu koulutusohjelmissa)

Pääprosessin jakoa kahteen on syytä harkita kommentissa esitetyillä perusteilla.

"Johtaminen" termin käyttäminen ei tunnu perustellulta tässä yhteydessä.

(Sama kommentti myös prosessien pääsivulla.)

Vatulointi.

Linjaus:

• Jaetaan jollain tavoin.

1. Strategic Planning

1. Program Planning (Tutkintorakenteiden suunnittelu ja muutosten hallinta).
   1. Degree structure.
   2. Real time long and short term updates.
2. Curriculum Planning (Opetusohjelmien suunnittelu ja muutosten hallinta).
   1. Breaking down degree structure to course level.
   2. Course creation.
   3. Checking overlaps. Course replacements, study schedules.
   4. Curriculum updates.
   5. Real time long and short term updates
3. Practical Curriculum Planning (opetusohjelmien toteutuksen suunnittelu ja muutosten hallinta).
   1. Detailed course planning.
   2. Resource allocations.
   3. Scheduling.

Tätä ehdotusta kannattaa tutkia rinnakkain Taideyliopiston ehdotuksen kanssa.

(Sama kommentti myös prosessien pääsivulla.)

Linjaus

• Jaetaan.