opetus: vuorovaikutukseen perustuva toiminta, jonka tavoitteena on oppiminen

oppiminen: prosessi, jossa yksilö omaksuu uusia tai muuttaa olemassaolevia tietoja, taitoja, käyttäytymistä, arvoja tai mieltymyksiä

Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Opetus -prosessin kuvaus on vaikeasti ymmärrettävä. Voisiko korvata Oksan kuvauksella

Jyväskylän yliopisto: Opetus -pääprosessin määrittely on hieman kummallinen. Olisiko OKSAn määritelmä hieman parempi?

Taideyliopisto: Prosessialueen voisi nimetä eri tavalla, jos opettajan työhön ja oppimiseen liittyvät kysymykset ovat sen ulkopuolella. Esim. KOHVIssa käytetään käsitettä opetuksen toteutusten hallinta. Voisiko se olla sopivampi?

Helsingin yliopisto (1): Kuvailussa "ulkoinen toiminta" kalskahtaa korvaan.

Helsingin yliopisto (2): Onko tarvetta määritellä tässä erikseen kun prosessista on pedagogisia määritelmiä?

JAMK ja JY: On lähtökohtaisesti hyvä käyttää OKSA-sanaston määritelmiä.

Taide: Tämän pääprosessin nimen muuttaminen lienee perusteltua mainituista syistä.

HY: Tarkoituksena on ollut tuoda esille se, että opetus ja opiskelu ovat erillisiä prosesseja.

HY 2: On perusteltua määritellä pääprosessit.

Työpajassa keskusteltiin opetuksen toteuttamisen jakamisesta kahdeksi kohdaksi:

• opetuksen toteutuksen suunnittelu
• opetuksen toteutus

Iskuryhmä päätti lopulta, että näistä muodostetaan kuitenkin vain yksi pääprosessi, joka nimetään "opetuksen toteuttamiseksi".

Niinpä opetuksen toteutuksen suunnittelua käsitteleväksi suunniteltu pääprosessi/sivu poistettiin.

opetusmuoto: tapa, jolla opetus ja opiskelu järjestetään ja johon sisältyvät käytettävät toimintatavat, välineet, ajankohdat ja paikat (vrt. suoritustapa)

opetustapa: tapa, jolla opettaja ja oppija ovat yhteydessä ohjatun opiskelun aikana

opiskelumuoto: opiskelun ohjattuuteen tai itsenäisyyteen liittyvä tapa, jolla koulutuksen osaamistavoitteet saavutetaan

Jyväskylän ammattikorkeakoulu: "Suunnitellaan opetuksen OSAAMISTAVOITTEET, sisältö, opetus- ja OPISKELUmuodot."

Taideyliopisto: Oppimistapahtumien käsite on meille vieras. Sen voisi määritellä.

Aalto-yliopisto: ”Opetustarjonnan suunnittelun” ja ”Opetuksen suunnittelun” yhteys: voiko näiden prosessikuvauksia tarkentaa ja kirkastaa? Käsitämme eron siten, että ”Opetuksen suunnittelu” tarkoittaa yksittäisen opintojakson toteutuksen vuosittaista sisällöllistä suunnittelua. Kun taas ”Opetustarjonnan suunnittelu” tarkoittaa koko yliopiston tasolla opetustarjonnan suunnittelua resurssien ja tavoitteiden yms. näkökulmasta. ”Opetuksen suunnitteluun” olisi hyvä saada tarkennus, että se koskee yksittäistä opintojaksoa (opettaja näkökulma).

JAMK: On tarpeen aikaisempaa tarkemmin kuvata eri tasoisten suunnitelmien suhteet: tällä hetkellä ajatuksena on, että osaamistavoitteet määritellään "opetusohjelman" tasolla ja opetuksen toteutuksen suunnittelussa määritellään ne keinot, joilla asetetut tavoitteet saavutetaan.

Taide: Lienee perusteltua tuottaa tästä määritelmä OKSA-sanastoon.

AY: On perusteltua täsmentää kuvauksia niin, että ne ovat yksiselitteisiä.

Vatulointi.

Muutetaan otsikko:

• kyse on "opetuksen toteutuksen suunnittelusta"

opettaminen, opetus (2): opetuksen (1) osa, jossa henkilö auttaa tai ohjaa toista henkilöä oppimaan

Jyväskylän ammattikorkeakoulu: "Opettajat opettavat eli tarjoavat oppimismahdollisuuksia sekä TUKEVAT JA OHJAAVAT OPISKELIJOITA."

Taideyliopisto: Opettaja harvoin tuottaa välineitä opetusta varten, vaan ne hankintaan tukiprosessien avulla. 

JAMK: Ohjaaminen tulee myös huomioida, mutta on syytä pohtia onko se osa opetuksen toteuttamista vai tälle rinnakkainen prosessi.

Taide: Määritelmässä pyritään erottamaan opettajan vuorovaikutuksellinen toiminta ja korkeakoulu oppimisympäristönä ja oppimista tukevina resursseina. Tätä täytynee täsmentää.

JAMK: Sisältää tuen ja ohjauksen, tämä on totta.

Resurssit: pois tästä ja ehkä muualle, lieneekö opiskelun tuen puolella sopiva paikka.

arviointi (2), opintosuorituksen arviointi: oppilaan, opiskelijan tai tutkinnon suorittajan oppimisen, osaamisen tai oppimistulosten arvon määrittäminen

 Arviointia (2) voidaan tehdä opintojen aikana ja opintojen päättyessä (nk. päättöarviointi). Opintojen aikaista arviointia (2) on esimerkiksi kokeen tai tentin pisteyttäminen ja kurssiarvosanan antaminen. Vrt. formatiivinen ja summatiivinen arviointi. Arvioinnin (2) tyyppejä ovat numeerinen arviointi ja sanallinen arviointi.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Voisiko korvata "Opetushenkilökunta TEKEE ARVIOINTIPÄÄTÖKSEN"? Muitakin arviointitapoja on, kuten itsearviointi ja vertaisarviointi.

Taideyliopisto: Kuvauksen ”Opetushenkilökunta arvioi opiskelijan suorituksen” voisi muuttaa muotoon: ”Opetushenkilökunta arvioi opiskelijan suorituksen ja hyväksyy opintosuorituksen.”

Taideyliopisto: ”Oppimistulosten arvon määrittäminen” voisi muuttaa muotoon "oppimistulosten arvosanan ja laajuuden määrittäminen". Arviointi ei määritä oppimistulosten arvoa. 

Vatulointi.

Keskustelu:

• harjoittelukin on arvioitava
• yksittäisen suorituksen arviointi on eri asia kuin opintojakson arvolauseen määrittäminen

Jyväskylän yliopisto: Mitä kaikkea tietoa opintosuoritusten hallintaan liittyy? Onko kyse opintorekisteritiedon ylläpitämisestä vai laajemmasta opintosuoritukseen liittyvän tiedon ylläpitämisestä?

osaamisen tunnustaminen: toimenpide, jossa opiskelijan tai tutkinnon suorittajan suoritettavan tutkinnon perusteita vastaava aikaisemmin hankittu ja osoitettu osaaminen hyväksytään osaksi tutkintoa

Taideyliopisto: Otsikkoon olisi hyvä saada lyhenne AHOT. Korvaavuus- ja sisällyttämisanomus olisi hyvä määritellä.

Otsikoissa on vältetty lyhenteitä, kuten koko tekstissä ylipäätään.

Mikäli tarkoitetaan, että on syytä mainita, että opiskelija tavalla tai toisella käynnistää prosessin, tämä on tosiaan hyvä mainita määritelmässä.

tutkintotodistus: suoritetusta tutkinnosta annettava todistus

todistus suoritetuista opinnoista; opintosuoritusote; Suoritetuista opinnoista voidaan antaa todistus opintojen aikana, tutkinnon jälkeen tai keskeytyneen koulutuksen jälkeen.

todistus suoritetusta koulutuksesta: todistus, joka annetaan tutkintoon johtamattoman koulutuksen suorittamisesta

Opiskeluoikeuden päättäminen kuuluisi loogisesti opiskeluoikeuden hallintaan. Kronologian voi rikkoa tässä kohtaan, koska muutkaan eivät ole aikajärjestyksessä.

Valmistuminen kuuluisi loogisesti opiskeluoikeuden hallintaan. Kronologian voi rikkoa tässä kohtaan, koska muutkaan eivät ole aikajärjestyksessä.

Prosessilistasta puuttuu opetusten toteutusten ilmoittautumisten hallinnointi. Osa opiskelijoista pääsee kursseille, koska ne ovat tutkintovaatimuksissa, mutta monin paikoin tarvitaan opiskelijoiden hyväksymismenettelyä kursseille tai osallistujien priorisointia. 

Olisiko opetusta koskevan palautteen kerääminen opetusta koskevan prosessikokonaisuuden osa? Opettaja omistaa omaa opetustaan koskevan palautteen. 

AHOT ei välttämättä ole opetuksen prosessi. Parempi paikka sille voisi olla esimerkiksi opiskelun tuen prosessit.

Valmistuminen on oma prosessialueensa, joka pitää sisällään opiskeluoikeuksia, ohjausta, opinnäytetöiden tekemisen opastusta, valmistumistilaisuuksien järjestämistä ja viestintää, jotka ovat sille ainutlaatuisia.