Koulutus- ja opetussuunnittelu
Tällä alisivulla esitellään koulutus- ja opetussuunnittelun aliprosessit ja niiden saamat kommentit korkeakouluista ja Opetushallituksesta kommenttikierroksella huhtikuussa 2015. Mahdollisia lisäkommentteja pyydetään kirjoittamaan käyttämällä tämän wiki-sivun kommentointitoimintoa. Kommentit on myös mahdollista lähettää osoitteeseen opi miuku csc piste fi.
Ehdotusta koskevat yksityiskohtaiset kommentit
Prosessin nimi | Prosessin kuvaus | Kytkentä OKSA-sanastoon (sanastoluonnos 24.2.2015) | Kommentit 04/2015 | Valmistelijoiden kommentit 8.6.2015 | Toimintaryhmän linjaus 9.6.2015 | Valmistelijoiden ehdotus 18.6.2015 | Valmistelijoiden perustelut 18.6.2015 |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Koulutus- ja opetussuunnittelu | Uusia koulutuksia perustetaan ja vanhoja lakkautetaan, käynnissä olevien koulutusten kokonaisuutta hallinnoidaan ja käynnissä olevien koulutusten käytännön järjestelyistä pidetään huolta. | koulutus (1): organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen (1) perustuvaa osaamista Koulutus (1) on laaja ja varsin abstrakti käsite. Esimerkki termin koulutus (1) käytöstä: ”Tutkintokoulutuksen ohella Suomen koulutusjärjestelmä tarjoaa runsaasti aikuisille suunniteltua koulutusta.” | Jyväskylän yliopisto (1): Mikä on prosessialueen rajaus? Käsittääkö prosessien kuvaus nyt vain opiskeluoikeuden ympärillä tehtävät toimet? Jyväskylän yliopisto (2): Monissa prosesseissa näkökulma vaikuttaa käytännössä tutkinto-opiskelijan näkökulmalta. Tämä askarrutti erityisesti opiskelijahaussa ja valinnassa sekä ilmoittautumisessa koulutukseen Jyväskylän yliopisto (3): Miten KV- liikkuvuus on huomioitu prosesseissa? Jyväskylän yliopisto (4): Miten avoimen yliopiston koulutus tai täydennyskoulutus on huomioitu prosesseissa? Jyväskylän yliopisto (5): Joissakin yhteyksissä mainitaan muitakin ”ryhmiä”, mutta tätä ei tehdä kattavasti prosessikuvauksissa. Ne pitäisi lisätä koko prosessinkuvausten yhteyteen. Jyväskylän yliopisto (6): Koulutuksia ei pelkästään perusteta vaan myös lakkautetaan. Tässäkin on mm. siirtymäsäännösten muodossa toimintoja, joten se voisi olla vaikka oma prosessivaiheensa. Tampereen ammattikorkeakoulu: Kansainvälisten kaksois- ja yhteistutkintojen suunnittelun, perustamisen, hallinnoinnin ja lakkauttamisen prosessit | JY 2: Näkökulmaa on mahdollista ja varmaankin perusteltua laajentaa kattamaan ei-tutkintoon johtava opiskelu. Vrt. kommentit prosessien päätasolla. JY 3: KV-liikkuvuus päästään huomioimaan, kun näkökulmaa laajennetaan. Vrt. vastaus kommenttiin JY 2. JY 4: Avoimen koulutus ja täydennyskoulutus päästään huomioimaan, kun näkökulmaa laajennetaan. Vrt. vastaus kommenttiin JY 2. JY 5: Kuvaukset on syytä kirjoittaa niin, että ne kattavat muutkin ryhmät kuin tutkinto-opiskelijat siltä osin kuin tähän linjaukseen päädytään. JY 6: Koulutuksen lakkauttamisen prosessin lisäämistä on syytä harkita. TAMK: Erillisten prosessien määrittäminen kaksois- ja yhteistutkinnoille ei tunnu perustellulta. | Vatulointi. Linjaus:
Keskustelu:
| ||
Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu | Määritellään millä aloilla korkeakoulu tarjoaa koulutusta ja millaisia tutkintoja se voi myöntää. Tässä huomioidaan työelämä- ja aluepoliittiset tarpeet, tarpeet eri koulutustyypeille ja hyödynnetään analysoitua arviointi- ja palautetietoa. | Jyväskylän ammattikorkeakoulu: "...tässä huomioidaan työelämän ja ALUEEN tarpeet eri koulutustyypeille ja hyödynnetään analysoitua arviointi-, palaute- ja ENNAKOINTItietoa" | JAMK: Ehdotetut muutokset tuntuvat perustelluilta. | Kyllä | Määritellään millä aloilla korkeakoulu tarjoaa koulutusta ja millaisia tutkintoja se voi myöntää. Tässä huomioidaan työelämän ja alueen tarpeet eri koulutustyypeille ja hyödynnetään analysoitua arviointi- ja palaute- ja ennakointitietoa. | ||
Koulutuksen perustaminen | Tarjottavalle koulutuskokonaisuudelle määritellään kokonaisvaltaiset tavoitteet ja tutkinto-ohjelman kohdalla myös sidotaan tiettyyn tutkintoon tai tutkintoihin. Tehdään päätös määritellyn mukaisen koulutuskokonaisuuden sisällyttämisestä korkeakoulun koulutustarjontaan. | koulutus (2): suunniteltu opintojen ja järjestelyjen kokonaisuus, jonka tavoitteena on lisätä johonkin aihepiiriin tai alaan liittyvää osaamista tai tarjota valmiudet tutkinnon tai muun kokonaisuuden suorittamiseen Koulutukset (2) voivat olla tutkintoon (esimerkiksi filosofian maisterin tutkinto, tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto) johtavia tai tutkintoon johtamattomia (esimerkiksi korkeakoulun opintokokonaisuus tai ammatillisen koulutuksen tutkinnon osa, korkeakoulun erikoistumiskoulutus tai perusopetuksen lisäopetus). | |||||
Koulutustarjonnan suunnittelu | Koulutustarjonta suunnitellaan tietylle ajallisesti rajatulle kaudelle, kuten vuositasolle tai tulos- ja tavoitesopimuskaudelle. Suunnittelussa huomioidaan työelämä- ja aluepoliittiset tarpeet, tarpeet eri koulutustyypeille ja hyödynnetään analysoitua arviointi- ja palautetietoa. Tietyissä tilanteissa koulutustarjonta määräytyy sovittujen kokonaisopiskelijamäärien, aloituspaikkojen tai kohdennetun rahoituksen mukaan. | koulutustarjonta: kokonaisuus, joka muodostuu tiettynä aikana tarjottavista koulutusmahdollisuuksista, tarjolla olevista aloituspaikoista sekä muista koulutusmahdollisuuksiin liittyvistä tiedoista Käsite koulutustarjonta voidaan ymmärtää myös muilla tavoilla. Esimerkiksi hakijan (1) kannalta koulutustarjonta on kokonaisuus, joka muodostuu koulutustoimijoiden tarjoamista koulutusmahdollisuuksista yhteensä. Yksittäisen koulutustoimijan näkökulmasta koulutustarjonta voidaan ymmärtää toimijan itsensä tarjoamien koulutuksen toteutusten kokonaisuudeksi. aloituspaikka: hakukohteeseen tietyssä koulutukseen haussa tarjolla oleva opiskelupaikka | |||||
Valintaperusteiden suunnittelu | Määritellään koulutuskohtaisesti hakijoiden valintakelpoisuus (pohjakoulutusvaatimukset), opiskelijavalintaperusteet ja valintamenettely. Valintaperusteet ovat lainsäädännön ja koulutuksen järjestäjän määrittämiä perusteita, joiden mukaan valintamenettelyssä valintakelpoisten hakijoiden ryhmästä valitaan opiskelijoita koulutukseen. | valintaperuste: lainsäädännön ja opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun määrittämä peruste, jonka mukaan hakijoita (1) valitaan opetukseen tai koulutukseen | |||||
Opetussuunnitelman laatiminen | Tarjolla olevista koulutuksista muodostetaan tavoitteellinen kokonaisuus eli opetussuunnitelma, esimerkiksi osoittamalla eri opintojen välisiä yhteyksiä ja poistamalla päällekkäisyyksiä. Opetussuunnitelma on opetuksen ja opintojen suunnittelun väline, joka kuvaa koulutuksen tavoitteita, rakennetta ja sisältöä. Opetussuunnitelma sisältää opetuksen toteuttamisen, opiskelijoiden opintosuunnitelmien laadinnan sekä opintosuoritusten arvioinnin ja rekisteröinnin kannalta tarpeelliset tiedot. | koulutus 2: suunniteltu opintojen ja järjestelyjen kokonaisuus, jonka tavoitteena on lisätä johonkin aihepiiriin tai alaan liittyvää osaamista tai tarjota valmiudet tutkinnon tai muun kokonaisuuden suorittamiseen Koulutukset (2) voivat olla tutkintoon (esimerkiksi filosofian maisterin tutkinto, tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto) johtavia tai tutkintoon johtamattomia (esimerkiksi korkeakoulun opintokokonaisuus tai ammatillisen koulutuksen tutkinnon osa, korkeakoulun erikoistumiskoulutus tai perusopetuksen lisäopetus). | Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Ehdotamme yksinkertaisempaa ja lyhyempää määritelmää. "Koulutukselle laaditaan opetussuunnitelma, joka kuvaa koulutuksen OSAAMIStavoitteita, rakennetta..." | Kyllä. | Koulutukselle laaditaan opetussuunnitelma, joka kuvaa koulutuksen osaamistavoitteita, rakennetta ja sisältöä. Opetussuunnitelma sisältää opetuksen toteuttamisen, opiskelijoiden opintosuunnitelmien laadinnan sekä opintosuoritusten arvioinnin ja rekisteröinnin kannalta tarpeelliset tiedot. | ||
Opetustarjonnan suunnittelu | Laaditaan opetussuunnitelman pohjalta konkreettinen opetusohjelma. Tämä sisältää opetustarjonnan yksityiskohtaisen suunnittelun sekä opetushenkilöstön ja opiskelijoiden työ- ja lukujärjestyksien suunnittelun. Prosessi sisältää resurssien suunnittelun eli tilojen hallinnan ja henkilöstön työsuunnitelman. | opetustarjonta: yksittäiset opintojaksot, opintokokonaisuudet tai tutkinnon osat, joita tiettynä aikana tarjotaan | Jyväskylän ammattikorkeakoulu: "Laaditaan opetussuunnitelman pohjalta konkreettinen TOTEUTUSSUUNNITELMA." Diakonia-ammattikorkeakoulu: Diakissa "opetusohjelma"-käsitettä ei käytetä vaan sitä vastaa käsite ”lukuvuosisuunnitelma”. Aalto-yliopisto: ”Opetustarjonnan suunnittelun” ja ”Opetuksen suunnittelun” yhteys: voiko näiden prosessikuvauksia tarkentaa ja kirkastaa? Käsitämme eron siten, että ”Opetuksen suunnittelu” tarkoittaa yksittäisen opintojakson toteutuksen vuosittaista sisällöllistä suunnittelua. Kun taas ”Opetustarjonnan suunnittelu” tarkoittaa koko yliopiston tasolla opetustarjonnan suunnittelua resurssien ja tavoitteiden yms. näkökulmasta. | JAMK ja DIAK: Termeistä täytyy tehdä päätös kansallista vuorovaikutusta varten. Paikallisesti voidaan käyttää myös muita termejä. AY: Opetussuunnitelman laatimisen, opetusohjelman laatimisen ja opetuksen suunnittelun suhteet täytyy jäsentää nykyistä selkeämmin. | Vatulointi. Keskustelu:
| ||
Koulutuksen, opetuksen ja oppimisen kehittäminen | Koulutuksen, opetuksen ja oppimisen kehittämisen prosessissa korkeakoulu kerää ja analysoi erilaisilla palaute- ja arviointikäytännöillä tietoa toiminnan tuloksellisuudesta sekä toimintaympäristön muutoksista kehittääkseen koulutustaan ja oppimisympäristöjään sekä tukeakseen henkilöstöään ja opiskelijoitaan kehittymään. Opetuksen ja oppimisen kehittämisen rinnalla opetushenkilöstö myös lisää valmiuksiaan kehittää omaa opetustaan ja opiskelijat lisäävät valmiuksiaan kehittää omaa oppimistaan. | koulutus (1) opetus oppiminen |
Ehdotusta koskevat isommat muutokset
Ehdottaja | Muutoksen tyyppi (lisäys, poisto, siirto, yhdistäminen, jako) | Mahdollinen otsikko | Selitys | Valmistelijoiden kommentit | Toimintaryhmän linjaus |
---|---|---|---|---|---|
Jyväskylän ammattikorkeakoulu | Lisäys | Oppimisen ohjauksen suunnittelu | Lisätään omaksi aliprosessiksensa | On ilmeisesti tarpeellista määritellä opintojen ohjauksen prosessi, joka on eri asia kuin neuvonta. Tämän voinee määritellä tutkinnon, pienemmän koulutuskokonaisuuden ja yksittäisen kurssin tasolle. Ja tähän liittyen voidaan määritellä myös suunnittelu. | Vatulointi. Linjaus:
|
Taideyliopisto | Jako | Pääprosessin "Koulutus- ja opetussuunnittelu" jakaminen kahdeksi uudeksi | Kyseessä ovat täysin erilaiset prosessit, joissa on eri toimijat ja jotka tapahtuvat eri sykleillä. Tämän yhden prosessin voisi korvata kahdella erillisellä pääprosessilla:
| Pääprosessin jakoa kahteen on syytä harkita kommentissa esitetyillä perusteilla. "Johtaminen" termin käyttäminen ei tunnu perustellulta tässä yhteydessä. (Sama kommentti myös prosessien pääsivulla.) | Vatulointi. Linjaus:
|
Aalto-yliopisto | Uusi jaottelu | Pääprosessin "Koulutus- ja opetussuunnittelu" jakaminen uudella tavalla | 1. Strategic Planning
| Tätä ehdotusta kannattaa tutkia rinnakkain Taideyliopiston ehdotuksen kanssa. (Sama kommentti myös prosessien pääsivulla.) | Linjaus
|