Tällä sivulla esitellään pääprosessit ja niihin liittyvät korkeakoulujen kommentit. Pääprosessiin kuuluvat aliprosessit esitellään omilla sivuillaan, joille pääsee kunkin pääprosessin nimeä klikkaamalla.

Näiden määrityksiä koskevat yleiset kommentit esitellään prosessien etusivulla. Määritysten valmistelutapaan liittyvät kommentit (aikataulu, kuvaustapa, toimintamalli) esitellään omalla erillisellä sivullansa.

Ehdotusta koskevat yksityiskohtaiset kommentit

Prosessin nimiProsessin kuvaus

Kytkentä OKSA-sanastoon (sanastoluonnos 24.2.2015)

Kommentit 04/2015Valmistelijoiden kommentitToimintaryhmän linjaus
Koulutus- ja opetussuunnitteluUusia koulutuksia perustetaan ja vanhoja lakkautetaan, käynnissä olevien koulutusten kokonaisuutta hallinnoidaan ja käynnissä olevien koulutusten käytännön järjestelyistä pidetään huolta.

koulutus (1): organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen (1) perustuvaa osaamista

Koulutus (1) on laaja ja varsin abstrakti käsite. Esimerkki termin koulutus (1) käytöstä: ”Tutkintokoulutuksen ohella Suomen koulutusjärjestelmä tarjoaa runsaasti aikuisille suunniteltua koulutusta.”

Hannele Husa (Seinäjoen ammattikorkeakoulu): Vierastamme esimerkkiä  "Tutkintokoulutuksen ohella Suomen koulutusjärjestelmä tarjoaa runsaasti aikuisille suunniteltua koulutusta.” joka helposti rajaa ajatuksia. Laissa korostetaan elinikäisen oppimisen ajatusta. Ei tutkintoon johtavaa koulutusta tarjotaan erilaisille kohderyhmille iästä ja aiemmasta koulutustasosta riippumatta.Liittyy OKSA-sanastoon.Asia viedään OKSA-sanaston valmistelijoiden tietoon.
Opiskelijahaku ja -valintaOpiskelijahaun ja -valinnan prosessissa korkeakoulut rekrytoivat hakijoita ja valitsevat näistä haluamansa.    
Opiskeluoikeuden syntyminen ja ylläpitoHakijasta tulee paikan vastaanottamisen ja koulutukseen ilmoittautumisen jälkeen opiskelija, jolle korkeakoulu on myöntänyt opiskeluoikeuden. Opiskeluoikeus on voimassa rajoitetun ajan. Opiskeluoikeus voi päättyä tarkoitetulla tavalla koulutuksen hyväksyttyyn suorittamiseen tai muulla tavalla, esimerkiksi opiskeluajan loppumiseen tai opiskeluoikeudesta luopumiseen.

opiskeluoikeus: oikeus suorittaa tutkinto tai osallistua koulutukseen tai opetukseen

Yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien mukaan opiskeluoikeuden määritelmä on suppeampi; näissä laeissa opiskeluoikeudella tarkoitetaan ainoastaan oikeutta suorittaa tutkinto.

Nea Särkikoski (Turun yliopisto): Yliopistolaissa tosiaan käsitellään opiskeluoikeutta vain tutkinnon suoritusnäkökulmasta. Käytännön tasolla yliopistoissa on myös muita opiskeluoikeuksia, joissa opiskelijat rinnastetaan kokonaan tai osittain tutkinto-opiskelijoihin. Opiskeluoikeus korkeakoulussa voi olla myös erillisopinto-oikeus, tutkinnon täydentäminen, JOO-oikeus, vaihto-opiskelun myötä tullut oikeus ym. Tällöin jossain tapauksissa opiskelijalla on varsinainen tutkintoon johtava oikeus toisaalla, mutta ei aina. Näin suppea määriteltä / kategorinen kirjaaminen herättää kysymyksiä.

Harriet Kurtén (Åbo Akademi): Nea tässä ihan oikeassa!

Hannele Husa (Seinäjoen ammattikorkeakoulu): Yliopisto- ja ammattikorkeakoululaissa on opiskeluoikeuden määrittelyä myös muissa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa (avoin korkeakouluopetus, täydennyskoulutus ja erikoistumiskoulutus).

Opiskeluoikeuteen/opinto-oikeuteen liittyviä käsitteitä ja termejä olisi syytä määritellä nykyistä tarkemmin.

Tässä yhteydessä voisi olla mahdollista erottaa tutkinnonsuoritusoikeus ja sen syntyminen ja muut opiskeluoikeudet.

Muut opiskeluoikeudet kohdistuisivat tutkintoa pienempiin kokonaisuuksiin ja niiden perusteena voi olla tutkinnonsuoritusoikeus tai jokin muu syy.

Vatulointikori.

Huomio:

  • Opiskeluoikeuden syntyminen on hetkellinen ja ylläpito on jatkuva
OpetusOpiskeluun nähden ulkoinen opiskelijaa aktivoiva toiminta, joka tukee opiskelijaa asetettujen oppimistavoitteiden saavuttamisessa

opetus: vuorovaikutukseen perustuva toiminta, jonka tavoitteena on oppiminen

oppiminen: prosessi, jossa yksilö omaksuu uusia tai muuttaa olemassaolevia tietoja, taitoja, käyttäytymistä, arvoja tai mieltymyksiä

   
OpiskeluTietoista toimintaa, joka tähtää uusien asioiden oppimiseen tai uusien valmiuksien kehittämiseen

opiskelu: toiminta, jossa henkilö käyttää aikaa ja tietoista huomiota uusien tietojen tai taitojen omaksumiseen tai osaamisen kartuttamiseen

Hannele Husa (Seinäjoen ammattikorkeakoulu): Opiskelu voi olla myös jo opittujen tietojen/ taitojen ylläpitoa ja päivittämistä, ei vain uuden oppiminen. Opiskeluun voi liittyä myös tiedostamatonta oppimista.

Opiskelun määritelmää voisi täsmentää, mutta ehkä niin, että näissä prosessimäärittelyissä käytetään OKSA-sanaston määritelmää.

Toinen haaste on siinä, että tässä osiossa ei käsitellä opiskelua sinänsä vaan siihen liittyviä hallinnollisia ja tukitoimia.

Vatulointi.

Keskustelu:

  • Aina oppiminen on uuden oppimista
  • Käsillä olevassa prosessimäärittelytyössä ei oikeastaan käsitellä opiskelua vaan opiskeluun liittyviä hallinnollisia prosesseja
Opiskelun tukiOpiskeluun nähden ulkoinen toiminta, joka tukee opiskelijaa käytännön asioiden hoitamisessa ja yleisessä asioiden hallinnassa    
Opiskelun jälkeinen toimintaKorkeakoulun toimintaa, jonka kohteena on sellainen henkilö, joka ei enää opiskele korkeakoulussa    

 

Ehdotusta koskevat isommat muutokset

EhdottajaMuutoksen tyyppi (yhdistäminen, poisto)Mahdollinen otsikkoSelitysValmistelijoiden kommentitToimintaryhmän linjaus
TaideyliopistoJakoPääprosessin "Koulutus- ja opetussuunnittelu" jakaminen kahdeksi uudeksi

Kyseessä ovat täysin erilaiset prosessit, joissa on eri toimijat ja jotka tapahtuvat eri sykleillä. Tämän yhden prosessin voisi korvata kahdella erillisellä pääprosessilla:  

  1. Koulutuksen johtaminen (Koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen) 
    • Korkeakoulujen koulutusvastuiden strateginen suunnittelu (toimijana korkeakoulun ylin johto ja OKM)
    • Koulutuksen perustaminen (toimijana korkeakoulun ylin johto ja OKM)
    • Koulutuksen kehittäminen
  2. Koulutusohjelman johtaminen (tai ehkä Koulutustarjonnan suunnittelu ja kehittäminen?)
    • Koulutustarjonnan suunnittelu 
    • Valintaperusteiden suunnittelu (tapahtuu usein tiedekunta/koulutusohjelmatasolla) 
    • Opetussuunnitelman laatiminen (tuottaa tutkintovaatimukset, tapahtuu koulutusohjelmassa). Toimijoina vastuuopettajat. Tapahtuu pitemmällä syklillä, esim. kerran viidessä vuodessa.  
    • Opetustarjonnan suunnittelu (tapahtuu koulutusohjelmassa, vastuuopettajien ja hallinnon yhteistyönä vuosittain)
    • Opetuksen ja oppimisen kehittäminen (tapahtuu koulutusohjelmissa)

Pääprosessin jakoa kahteen on syytä harkita kommentissa esitetyillä perusteilla.

"Johtaminen" termin käyttäminen ei tunnu perustellulta tässä yhteydessä.

 

Vatulointi.

Päälinja:

  • Jaetaan kahtia
TaideyliopistoYhdistäminenPääprosessin "Opiskeluoikeuden syntyminen ja ylläpito" prosessin yhdistäminen "Opiskelijahaku ja valinta" -prosessiin

Opiskeluoikeuteen kohdistuu muutoksia prosessialueen kaikissa vaiheissa. Siihen liittyviä prosesseja ei kannata erottaa niitä koskevista osioista. Voisiko kokonaisuuden alla olevat prosessit liittää osaksi opiskelijahakua ja valintaa? Opiskelijavalintaprosessin päätepiste on, että on valinnan tulokset ja sen perusteella syntyvät opiskeluoikeudet sekä niiden vahvistaminen ilmoittautumisen avulla.

Tämä ehdotus tuntuu perustellulta, mikäli opiskeluoikeus rajataan kattamaan tutkinnonsuoritusoikeutta tai opiskelijahaku- ja valinta laajennetaan kattamaan myös ei-tutkintoon-johtava koulutus.

Vatulointi

Keskustelu:

  • opiskeluoikeuden hankkiminen on opiskelijan prosessi
Tampreen ammattikorkeakouluLisäysOpiskelijavaihtoprosessien lisääminen läpäisyperiaatteellaKansainvälisyyteen liittyvistä prosesseista opiskelijavaihtoprosessien sisällyttäminen opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon prosesseiksi voisi olla perusteltua. Kyseisten prosessien tavoitteet ja tarkoitus liittyy ja tulee liittyä opiskeluprosessiin kiinteästi. Se, että prosessi on erotettu omaksi erilliseksi tukiprosessiksi juontanee juurensa keskitetystä tavasta tuottaa ko. palvelua, mikä on monessa paikassa johtanut siihen, että itse prosesseja mietitään erillisenä kokonaisuutena irrallisena muusta opiskelusta. Tällaista erottelua oli kuitenkin hyvä välttää vaan miettiä korkeakoulua suurempana kokonaisuutena, siiloja välttäen.

Tämä tavoite toteutuu, mikäli opiskelijahaku - ja valinta laajennetaan edellisessä kohdassa kuvaillun kaltaisesti kattamaan ei-tutkintoon-johtava koulutus.

Vatulointi

Keskustelu:

  • Kun normaali opinto-oikeus ei riitä ja opiskelija haluaa opiskella senhetkistä oikeutta laajemmin, puhutaan "liikkuvudesta"
  • Ei käsitellä kansainväliseen liikkuvuuteen liittyviä kysymyksiä erillisenä
  • Painotetaan "hakeutumisen" ja "hakemisen" näkökulmaa
Aalto-yliopistoUusi jaotteluPääprosessin "Koulutus- ja opetussuunnittelu" jakaminen uudella tavalla

1. Strategic Planning

  1. Program Planning (Tutkintorakenteiden suunnittelu ja muutosten hallinta).
    1. Degree structure.
    2. Real time long and short term updates.
  2. Curriculum Planning (Opetusohjelmien suunnittelu ja muutosten hallinta).
    1. Breaking down degree structure to course level.
    2. Course creation.
    3. Checking overlaps. Course replacements, study schedules.
    4. Curriculum updates.
    5. Real time long and short term updates
  3. Practical Curriculum Planning (opetusohjelmien toteutuksen suunnittelu ja muutosten hallinta).
    1. Detailed course planning.
    2. Resource allocations.
    3. Scheduling.
Tätä ehdotusta kannattaa tutkia rinnakkain Taideyliopiston ehdotuksen kanssa.

Vatulointi.

Keskustelu:

  • Jaetaan

 

  • No labels