Oppijan tietovirtojen ja VIRTA-opintotietopalvelun ohjausryhmän kokous 2/2024

  • Aika: Maanantai 11.3.2024 klo 9.00-12.00
  • Paikka: Teams-kokous


Jäsenet 

  • Opetusneuvos Jukka Haapamäki, Opetus- ja kulttuuriministeriö, puheenjohtaja
  • Kehityspäällikkö Päivi Aho, Laurea-ammattikorkeakoulu
  • Palvelupäällikkö Hanna Leena Lyhdeniemi, Tampereen yliopisto
  • Opintoasiainpäällikkö Sabina Eerola, Arcada
    • Helmi Satu
  • Kehitysjohtaja Soili Makkonen, Itä-Suomen yliopisto ESTE
  • Palvelupäällikkö Ismo Kantola, Turun ammattikorkeakoulu
  • Opinto- ja hakijapalveluiden päällikkö Erja Widgrén-Sallinen, Itä-Suomen yliopisto
  • Tietojärjestelmäsuunnittelija Jena Ronkanen, Savonia-ammattikorkeakoulu
    • Pääsihteeri Ari Rouvari
  • Opetuksen ja oppimisen IT-ratkaisujen päällikkö Ani-Jatta Immonen, Aalto-yliopisto 
  • Erityisasiantuntija Juho Mikkonen, Opetushallitus
  • Kehityspäällikkö Mika Tuononen, Tilastokeskus
  • Koulutuspolitiikan asiantuntija Johanna Fonsell, Opiskelijajärjestöt / SAMOK - Suomen opiskelijakuntien liitto
  • Johtaja Jonna Korhonen, Opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Kehityspäällikkö Minna Pylkkönen, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy, sihteeri


Asiantuntijavieraat

  • Palvelupäällikkö Helena Majamäki, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy
  • Opetusneuvos Kaisu-Maria Piiroinen, Opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Palveluasiantuntija Kimmo Rautio, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy


Asialista


1.Kokouksen avaus, työjärjestyksestä päättäminen, osallistujien toteaminen ja jäsenmuutokset

  • Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.01.
  • Käytiin läpi kokouksen asialista, joka hyväksyttiin muutoksitta.
  • Uutena jäsenenä Opiskelijajärjestöt / SAMOK - Suomen opiskelijakuntien liiton edustajana aloittaa Aleksi Niemen tilalla Johanna Fonsell. 


2. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen


3. Pienet osaamiskokonaisuudet, Jonna Korhonen, OKM LIITE

  • Kommenttipuheenvuoro MITKO-työstä, Helena Majamäki, CSC  LIITE
  • Korkeakoulun kommenttipuheenvuoro, Erja Widgrén-Sallinen, Itä-Suomen yliopisto  LIITE

Korhonen esitteli aihetta liitteen mukaisesti.

  • Taustalla hallitusohjelma ja jatkuvan oppimisen tukeminen.
    • Pyrkimyksenä, että tutkintokoulutus kohdentuisi oppijoille, joilla ei vielä ole korkeakoulututkintoa.
    • Täydennyskoulutus puolestaan täydentäisi jo hankittua korkeakoulutusta kokonaisen tutkinnon sijaan.
  • OKM:n alaisen, pienten osaamiskokonaisuuksien käyttöönottoa valmistelleen työryhmän taustalla on EU:n ministerineuvoston suosituksessa esitetty määritelmä ja vakiotiedot.
    • Vakiotietoja ovat muun muassa suorituksesta saatava todistus, henkilön tunnistetiedot, pienen osaamiskokonaisuuden nimi, laajuus opintopisteinä ja myöntävä maa sekä korkeakoulu. 
    • Pieneen osaamiskokonaisuuteen kuuluva osaamistavoite tulee näkyä myös todistuksessa.
    • Jotta todistus voidaan antaa, pitää henkilö vahvasti tunnistaa.
  • Suomessa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamat ns. Jotpa-koulutukset tulevat pilotoimaan pienten osaamiskokonaisuuksien käyttöönottoa. 
  • Korhosen mukaan on vielä avoin, että pitääkö esimerkiksi VIRTAa koskevaa lainsäädäntöä kehittää, vai onko kyseessä VIRTAn näkökulmasta vain yksi uusi suoritustyyppi.

Majamäki piti kommenttipuheenvuoron ns. MITKO-työstä liitteen mukaisesti.

  • MITKOssa on ollut tavoitteena varmistaa tiedon yhteismitallisuutta ja VIRTA-tietojen saatavuutta muun kuin tutkintokoulutuksen ja erityisesti täydennyskoulutuksen tietojen osalta.  VIRTAan tuotavien tietojen osalta MITKO-työssä on linjattu, että  henkilön tulee olla vahvasti tunnistettu.
  • Työssä on todettu, että täydennyskoulutuksessa on paljon määrittelyä vaativia teemoja, ja korkeakouluilla erilaisia käytäntöjä täydennyskoulutuksen toteuttamiseen. 
    • Täydennyskoulutuksen tietoja on hyödynnetty VIRTAsta aika vähän, sillä tietojen kattavuus on tällä hetkellä heikko.
    • Tietopohjan laajentamiseen ei ole sovittu yhteistä aikataulutavoitetta, korkeakoulut etenevät asiassa nyt omaan tahtiinsa.
    • Tilastokeskus tulee näillä näkymin hyödyntämään VIRTA-tietoja uudessa tiedonkeruussaan, arviolta vuonna 2025.
  • Mitä voidaan ja kannattaa tehdä nyky-VIRTAn osalta ja mitä kannattaa siirtää ns. uuteen ratkaisuun?
    • Jos täydennyskoulutus olisi pitkälti ECTS-mitoitettua, niin tiedot saisi nyky-VIRTAan, mutta jos halutaan myös esimerkiksi tuntimitoitetut suoritukset, niin näitä VIRTA ei tue.

Widgrén-Sallinen piti korkeakoulujen kommenttipuheenvuoron liitteen mukaisesti.

  • Korkeakouluissa keskusteluja on käyty etenkin Digivision Opin.fi-palvelun ja kv-allianssien osalta.
  • Opin.fi osalta erityisesti keskusteltu, mitä kaikkia opintoja siellä ollaan esittelemässä?
    • Pienet osaamiskokonaisuudet vielä jäsentymätön kokonaisuus tässä yhteydessä.
    • Mahdollisesti Opin.fissä siirrytään non-formaalin ja informaalin koulutustarjonnan kautta formaaliin tarjontaan.
  • ECTS-mitoitus osana pieniä opintokokonaisuuksia ja täydennyskoulutusta
    • Olisi selkeää, jos kaikki olisi ECTS-mitoitettu, mutta on epäselvää, mitä kaikkea ko. mitoituksen piirissä pitäisi olla? 
  • MITKO-työn jatkoon liittyen, miten suhtaudutaan esimerkiksi lääketieteellisten täydennys- ja erikoistumiskoulutuksiin?
    • Digivision osalta paljon teemoja, jotka liittyvät MITKO-työhön, koska puhutaan koulutuksista, ei tutkinnoista. Esimerkiksi lääketieteellisen puolella kyse juurikin (erikoistumis)koulutuksista.

Keskustelu

  • Rouvari: Ymmärränkö oikein, että nyky-VIRTAan olisi suhteellisen helpoa saada ECTS-mitoitetut täydennyskoulutustiedot?
    • Majamäki: Jos pieniin osaamiskokonaisuuksiin ei liity muita tietoja, kuin opintopisteet, niin nämä ovat helppoja tuoda.
    • Korhonen: Juuri näin. Suurempi haaste on, että pienten osaamiskokonaisuuksien kuvaukset ovat kunnossa. 
      • Esittelemässäni työryhmässä on puhuttu esimerkiksi pod casteista, kyse on muotoilusta, jotta ovat osa oppimiskokonaisuutta. 
    • Widgrén-Sallinen: Jos on isompia kokonaisuuksia, eikä yksittäinen pod cast, niin niistä on helppoa tehdä kuvaus.
  • Widgrén-Sallinen: Mikä olisi malli, jos henkilö tekee esimerkiksi muuttuneen terveydentilansa vuoksi uuden tutkinnon/opintoja? 
    • Korhonen: Korkeakoulujen uuden rahoitusmallin lähtökohtana on, että rahoitusta tulee muualtakin kuin julkisesta kukkarosta. Suomalaisilla korkeakouluilla on näytön paikka, että saadaanko koulutustarjonta ja esimerkiksi yrityksille tehtävä räätälöinti kohtaamaan.
      • Rahoitusmallin yksi haaste on, ettei ole olemassa toimivaa tietopohjaa rahoituspäätösten pohjaksi. Tämä pitäisi saada kuntoon. 
    • Widgén-Sallinen: Liittyy työnantajiin ja EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleviin kv-opiskelijoihin. Suomeen on tulossa täyskatteelliset lukuvuosimaksut. On käyty keskustelua työnantajien kanssa, jotta voisiko parhaita opiskelijoita tukea työnantajien suunnasta?
  • Haapamäki: Jos katsotaan pieniin osaamiskuvauksiin liittyvän standardin kuvausta, kaikki kohdat voisivat liittyä avoimen korkeakoulutuksen kautta suoritettuihin tutkinnon osiin.
    • Pienen osaamiskokonaisuuden määritelmä: Voiko olla tutkinnon osa, jolloin ei voi suorittaa avoimen kautta, vai voiko olla tutkinnon osa?
      • Korhonen: On keskusteltu, että voi olla tutkinnon osa, mutta on koettu, ettei avoin korkeakoulutus ole vastannut räätälöinnin tarpeeseen. Isoimmat yritykset ovat valmiita karsimaan omasta henkilöstökoulutuksesta, jos saisivat koulutusta muualta.
  • Majamäki: Nostona osaamiskuvauksiin liittyen, että VIRTAn nykyinen tietomalli ei mahdollista osaamisen kuvaustietoja, mutta asia on kuitenkin huomioitu VIRTAn jatkoselvitystyössä.
  • Haapamäki: Miten hyvin standardin osat muuten löytyvät VIRTAn tietomallista?
    • Majamäki: En pysty tässä kommentoimaan, asia vaatii perehtymistä.
  • Haapamäki: Onko olemassa koulutustoimijaluokitus, jota käytetään laadunvarmistukseen, vai jokin muu ratkaisu?
    • Korhonen: Korkeakoulusektorilla voimme toimia laajasti, mutta kun siirrymme pois virallisesta koulutusjärjestelmästä, niin esim. laadunvarmistus nousee tärkeäksi. Kansallisissa ja kansainvälisissä rekistereissä on tieto kaikista laatuvarmistetuista korkeakoulutoimijoista, ja näitä tullaan hyödyntämään tietopohjana. 
  • Kantola: AMK-kentällä on pohdituttanut, että mikä muuttuu, jos lainsäädäntöön ei tule mainintaa pienistä osaamiskokonaisuuksista? Riittääkö vain tarkemmat osaamiskuvaukset ja tietojen vienti VIRTAan?
  • Mitä tarkoitetaan, että pienet osaamiskokonaisuudet voisivat olla avoimen koulutusta? Päästetäänkö myös yritykset Opin.fi-tarjottimelle? 
    • Korhonen: En ole valmis antamaan linjausta, että ovatko pienet osaamiskokonaisuudet avointa vai täydennyskoulutusta? Digivision osalta on keskusteluissa, että mikä toimija Opin.fi-tarjottimelle pääsee jne. Voisivatko kolmannen sektorin toimijat olla esim. JOD:n alustalla?
      • Rouvari chatista: JODin arkkitehtuuri mahdollistaa myös yksityisen koulutustarjonnan tuomisen alustalle.


4. Kv-tutkinto-opiskelijoihin liittyvät tietotarpeet, Kaisu-Maria Piiroinen, OKM  LIITE

  • Kommenttipuheenvuoro VIRTA-näkökulmasta, Helena Majamäki, CSC 

Piiroinen esitteli asiaa liitteen mukaisesti.

  • Pandemian jälkeen kv-liikkuvuus on globaalisti kasvussa.
  • Haasteena on vastata oleskelulupakäsittelyyn ja siihen liittyviin aikatauluhaasteisiin.
    • Vuosisyklin suurempi hajautuminen on hankaloittanut resurssoinnin ennakointia niin Migrin kuin Suomen edustustojen osalta. Tähän liittyen on tulossa OPH:n säännölliset tilastopoiminnat EU/ETA-alueen ulkopuolisten kv-opiskelijoiden osalta.
      • Migri ja UM tulevat rikastamaan tilastoja omilla tausta-aineistoillaan. 
      • Tilasto ei tule sisältämään tilauskoulutuksia, koska nämä eivät lain mukaan kuulu osaksi opiskelijavalintarekisteriä.
    • Työtä voisi helpottaa, jos viranomaisilla olisi ennakkotieto, milloin korkeakoulujen erillisvalinnat toteutetaan. 
      • Kuluvan vuoden osalta toiveena olisi saada tieto muun muassa hakijamääristä mahdollisimman aikaisin.
    • Korkeakoulujen tunnistettuna haasteena on edustustojen pitkät tunnistautumisajat tietyissä maissa.

Keskustelu

  • Widgrén-Sallinen: Digivisio on lähettänyt tietopyynnön korkeakoulujen operatiivisille yhteyshenkilöille liittyen kv-opiskelijoiden saapumiseen Suomeen tai opintojen keskeyttämiseen. Olisi hyvä, että tietopyyntöjen osalta olisi koordinaatiota eri toimijoiden kesken. 
  • Piiroinen: Tästä voisi keskustella Digivision kanssa. Hallitusohjelma, ja siihen kirjattu hallitun maahantulon teema monessa esillä. 
  • Haapamäki: Meillä on tieto paikan vastaanottaneista ja ilmoittautuneista. Aiemmin noin 5-10% henkilöistä on jättänyt kuitenkin saapumatta. On vaikeampi sanoa, kuinka moni jättää opinnot kesken.
    • Yleiskuva on ollut, että on ollut hankkeita kv-tietovirroista, joissa on operatiivisia tietoja yritetty saada. Nyt tiedolla johtamisen näkökulma, jossa paljon toimijoita. 
    • Viesti korkeakoulujen suuntaan, että OPH, OKM ja muut viranomaiset tekevät yhteistyötä asian tiimoilta. Korkeakouluja kuullaan asiaan liittyen. 
  • Piiroinen: Study in Finland on edistänyt kv-opiskelijoiden saapumista Suomeen. Palvelupolun pitää olla kunnossa, jotta jatkossa korkeampia lukuvuosimaksuja maksavat tulevat Suomeen, ja jatkavat opinnoissa.
  • Widgrén-Sallinen: Resurssit ja toimijoiden osallistuminen pitäisi olla oikeassa paikassa. Korkeakoulut ja hakijoille tarkoitettu viestintä on keskiössä. Hakijoita ja hyväksyttyjä opiskelijoita kiinnostaa etenkin koulutusohjelman sisältö.
    • Piiroinen: Kun mietitään globaalilta tasolta, niin pitää pohtia, että missä vaiheessa Suomi ottaa henkilön vastaan, ja missä vaiheessa korkeakoulu ja etenkin koulutusohjelma.
    • Tässä pitää huomioida myös yksilön ajankäyttö, että asia on hyödyllistä ja oikein kohdennettua.


TAUKO klo 10.45-11.00


5. VIRTA-tiedonlaatu, Helena Majamäki, CSC  LIITE

  • Korkeakoulun kommenttipuheenvuoro, Päivi Aho, Laurea-ammattikorkeakoulu  LIITE

Majamäki esitteli aihetta liitteen mukaisesti.

  • VIRTA-tiedonlaatu on yleisesti hyvällä tasolla, vaikka korkeakoulujen opintotiedot ja tietoihin liittyvät laatuasiat ovat kompleksisia, eikä kaikkeen ole olemassa suuntaviittoja saatavilla edes lainsäädännöstä.
    • Tiedonlaatua parannetaan säännöllisesti, ja tähän työhön osallistuu laaja joukko asiantuntijoita niin korkeakouluissa, CSC:n VIRTA-tiimissä, kuin tiedonhyödyntäjillä.
    • Kehittämistyössä hyödynnetään niin VIRTA-ryhmiä kuten yhteyshenkilökokouksia, kuin myös muita yhteistyöverkostoja.
  • Yksityiskohtaisemmalla tarkastelutasolla on nähtävissä puutteita, joista osalla on vaikutusta laskentoihin tai tiedonhyödyntäjien käyttämiin VIRTA-tietoihin.
    • Tiedonlaatuun liittyviä tarkistuksia tehdään automatiikkaa, osa henkilötyötä hyödyntäen.
    • Esimerkiksi VIRTA-tiimissä laatuun liittyvät yhteydenotot hoidetaan pääsääntöisesti yleisen palvelusähköpostiosoitteen kautta.
  • " Minkälaista työtä ”VIRTA-ekosysteemissä” tulisi tietojen laadun ja yhteentoimivuuden näkökulmasta tehdä nyt ja lähitulevaisuudessa, kun valmistaudutaan uuden ratkaisun määrittelyyn ja rakentamiseen?"

Kommenttipuheenvuoro Peppi-näkökulmasta, Päivi Aho, Laurea-ammattikorkeakoulu.

  • Eniten puutteita ja virheitä on opiskeluoikeuksiin liittyen.
  • Yhteentoimivuuteen liittyen on olemassa hyvät ohjeistukset ja verkostot, lainsäädäntö, OKM:n suositukset, ja sen lisäksi jokaisella korkeakoululla on oma tutkintosääntö vaikka tutkintosääntö saattaa aiheuttaa ristiriitoja lainsäädäntöön ja asetuksiin nähden. 
  • Haasteita yhteismitallisuudelle aiheuttavat muun muassa:
    • Korkeakoulukentän muutokset
    • Korkeakoulujen omat prosessit ja toisistaan poikkeavat tulkinnat prosesseista, ohjeista ja tehtävistä
    • Kirjaamisten erot eri toimijoiden välillä, jopa korkeakoulun sisällä.
    • OPI-viitearkkitehtuurin käyttöönoton vaikeus, ja vähäinen hyödyntäminen korkeakoulusektorilla.
  • Korkeakoulun toimenpiteet VIRTA-tietojen laadun osalta:
    • Opintotietojärjestelmän automatiikka ja raportit
    • Käyttöoikeusrajaukset, esimerkiksi vain osa henkilöstöstä saa kirjata opiskeluoikeustietoja. 
    • VIRTAn tarkistusraportit ja tiedonkeruuaineistot
  • Työhön käytettävissä olevat resurssit hidastavat korkeakoulujen korjauksia.

Keskustelu

  • Widgrén-Sallinen: Kiitos hyvistä esityksistä. Yhteentoimivuus tarvitaan jatkoa varten ja siinä auttaa käynnistymässä oleva OPI-viitearkkitehtuurin päivitystyö.
    • Tässä tulee huomioida myös kansainväliset asiat.
    • MITKO-työhön kaivattaisiin asiantuntijatyöryhmä, sillä työtä olisi hyvä jatkaa työtä. Tämä vaatii resursseja koordinoinnin osalta, vaikka asiantuntijat ryhmään tulevat korkeakouluista.
      • Majamäki: Resurssikysymys. Näkisin, että tähän puutetarkistustyöhön ei MITKO-työn jatkoa voida sisällyttää.
      • Pylkkönen: Mahdollinen jatko vaatii toimeksiannon OKM:ltä.
  • Haapamäki: MITKO-näkökulma on hyvä, mutta ei varmaan sovi virhetarkistusryhmään.
    • Kannattaa kuitenkin huomioida taustalla tiedon laatu ja pienet osaamiskokonaisuudet.
    • Sovitaan, että huhtikuun OPTIETORiin mennessä CSC pohtii tehtävän kuvausta ryhmälle, jossa otettaisiin tiedon tuotannon tuen ja laadunvarmistuksen kautta asioita esille. Myös kesken jääneitä MITKO-tyyppisiä kysymyksiä voisi pohtia. Selkeästi tarvetta olisi ryhmälle, joka pystyisi edistämään tarvittavaa määrittelytyötä ja tuottaisi toimintasuosituksia, joiden avulla VIRTA-tietoihin liittyvää kehittämistyötä voitaisiin korkeakouluissa tehdä yhteentoimivasti. 
  • Majamäki: Olisiko tarkoituksena keskittyä täydennyskoulutuksen tietoihin vai laajemmin tunnistaa ja käsitellä tietoja, joissa tarvitaan lisämäärittelyä tiedon laadun ja yhteismitallisuuden parantamiseksi?
    •  Nyky-VIRTAn aikana pitäisi tunnistaa keskeiset asiat, joissa tiedon yhteentoimivuudessa on aukkoja tai joissa toimitaan eri tavalla.
    • Saataisiin nämä asiat kuntoon, sillä nykyistä tiukempaa tietomallia ei voida tehdä ilman, että nämä on ensin selvitetty.
  • Haapamäki: Itse ajattelisin, että voisi olla hyvä laajentaa näkökulmaa Majamäen mainitsemilla tavoilla..
    • Molemmissa esityksissä tuli esille aikajänne, kehittämistyöhön linkittyy pitemmällä aikavälillä VIRTAn jatkokehittäminen. Kehittämistyöstä osa tulee kanavoitumaan jatkossa Digivision, Pepin ja Sisun kontekstissa. 
    • Tässä nyt keskustellussa työryhmässä näkökulmana yhteentoimivuuden varmistaminen nyky-VIRTAssa.

Päätös: CSC valmistelee esityksen seuraavaan OPTIETOR:n kokoukseen työryhmästä, joka ottaisi käsittelyyn yhteistä määrittelyä ja sopimista vaativia kysymyksiä ja tukisi tätä kautta korkeakoulujen tiedon tuotantoa, laadunvarmistusta ja tietojen yhteismitallisuutta.


6. VIRTA-ajankohtaiset, Helena Majamäki ja Kimmo Rautio, CSC  LIITE

  • Rautio esitteli asiaa liitteen mukaisesti. 
  • CSC on lähettänyt korkeakouluille esityksen uudeksi palvelutilaukseksi EMREXin laajentumisesta EU/ETA-alueen ulkopuolelle. Toiveena, että kaikki korkeakoulut tekevät palvelutilauksen ja antavat CSC:lle ohjeistuksen henkilötietojen käsittelemisestä eli opintotietojen siirtämiseksi EU/ETA-alueen ulkopuolelle oppijan omaan aktiivisuuteen perustuen. Malli henkilötietojen käsittelyn ohjeistuksesta löytyy OPTIETORin kokousmuistiosta 18.9.2023 https://wiki.eduuni.fi/x/41GZFw

Keskustelu

  • Immonen: Meillä ollut epätietoisuutta, että mitä korkeakoululta halutaan. Mikä on puitesopimukseen liittyvä tilaus, jonka korkeakoulu tekee?
  • Pylkkönen: Puitesopimuksen liitteeksi tulee korkeakoulun CSC:lle antama henkilötietojen käsittelyn ohjeistus, jossa korkeakoulu antaa CSC:lle luvan siirtää oppijan opintotietoja EU/ETA-alueen ulkopuolelle oppijan omaan aktiivisuuteen perustuen.  
    • Jos korkeakoulu ei anna lupaa, niin silloin mitään ko. korkeakoulun opintotietoja ei voida siirtää EMREX:n kautta, sillä ei ole tietoa mistä opiskelija ottaa yhteyttä Suomen EMREX:n kansalliseen kontaktipisteeseen. 
    • Tämä henkilötietojen käsittelyn ohjeistus tulee joka tapauksessa huomioiduksi korkeakoulujen VIRTAan liittyvissä henkilötietojenkäsittelyn ohjeistuksissa, jotka ovat tällä hetkellä korkeakoulujen kommenteilla. Mutta ennen niiden valmistumista ja hyväksymistä tarvitsemme erillisen ohjeistuksen.  


7. Muut asiat / tiedoksi

  • Tilannekuva korkeakoulutuksen kansainvälisiin aloitteisiin, verkostoihin ja palveluihin on päivitetty, https://wiki.eduuni.fi/x/xycJDQ.
  • KOTA-seminaari alustavasti 26.-28.8.2024
    • Seminaarin kesto kaksi päivää.
    • VIRTA 10-vuotta osana KOTA-seminaaria.
  • Uusi sähköpostilista EMREX-palvelun ajankohtaisten asioiden seuraamista varten


8. Seuraava kokous


9. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.59.

  • No labels