Aika: Maanantai 06.11. klo 13.00-15.00

Paikka: Teams

Jäsenet

  • Tomi Kytölä, erityisasiantuntija, opetus- ja kulttuuriministeriö (puheenjohtaja)
  • Tero Huttunen, kehittämispäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö (I varapuheenjohtaja)
  • Thomas Vikberg, erityisasiantuntija, opetus- ja kulttuuriministeriö (II varapuheenjohtaja)
  • Juho Helminen, opetusneuvos, Opetushallitus
  • Sami Mäkinen, IT-arkkitehti, Opetushallitus
  • Elina Harjunen, arviointineuvos, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
  • Jukka Marjanen, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
  • Harri Ketamo, tutkija, Satakunnan ammattikorkeakoulu
  • Mikko-Jussi Laakso, dosentti, Turun yliopisto
  • Ari Korhonen, vanhempi yliopistonlehtori, Aalto-yliopisto
  • Arto Hellas, vanhempi yliopistonlehtori, Aalto-Yliopisto
  • Petri Ihantola, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
  • Hanni Muukkonen, professori, Oulun yliopisto 
  • Timo Väliharju, toiminnanjohtaja, COSS
  • Kaisa Honkonen, toiminnanjohtaja, Suomen eOppimiskeskus ry
  • Topi Litmanen, asiakasratkaisupäällikkö, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy (sihteeri)
  • Anna Lindfors, projektipäällikkö, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Asiantuntijavieraat

  • Janne Mikkola
  • Jarno Haapaniemi
  • Kalle Huhtala
  • Kaisa Kotomäki
  • Victor Nyberg
  • Tapio Emilia
  • Tomi Tiittanen
  • Markus Torkkeli


Esityslista

1. Kokouksen avaus ja työjärjestyksestä päättäminen

  • Tomi Kytölä avasi kokouksen klo 13.02
  • Asialista hyväksyttiin ilman muutoksia

2. Edellisen kokouksen keskustelumuistion hyväksyminen

3. Oppimisanalytiikka ammatillisessa koulutuksessa -hanke

  • Projektipäällikkö Mari Mulari esitteli Oppimisanalytiikka ammatillisessa koulutuksessa -hankkeen loppuraporttia
  • Mari Mulari esitteli OA-hankkeen kokonaisuutta. Aiemmin hankkeesta Oppimisanalytiikkajaosto ollut kertomassa Pasi Silander joulukuussa 2022. Hankkeen toiminta on jaettu 8 työpakettiin, joissa eri ammatilliset oppilaitokset vetäjinä. Lisätietoa esityksestä.


Jarno Haapaniemi toi esille, että oppimisen aikaisesen oppimisdatan ja osaamisdatan käytön luvituksissa on haasteita. Hankkeessa tehtiin pohdintaa, mitä voitais tehdä jos luvitukset olisivat kunnossa.

Juho Helminen totesi, että ekosysteemi ja tukirakenteet ovat keskeisiä kansallisen analytiikkaekosysteemin ylläpidossa. Onko tämä perustettu vapaaehtoisuuden varaan vai onko sille lainsäädännöllistä selkänojaa?

Mari Mulari korosti, että paras analytiikka saavutetaan yhteistyöllä, johon osallistuvat yritykset, tutkimuslaitokset, kansalliset toimijat ja koulutusorganisaatiot. Nykyisessä verkostossa kaikki toimijat eivät vielä ole mukana, ja tutkimuksen integrointi on pohdinnassa sekä organisaatio- että toimijatasolla.

Tero Huttunen: Nostit esille lainsäädännön kehittämisen tarpeen. Samanlainen tarve on muuallakin huomattu, mutta olisi kysynyt tarkennusta mitä lainsäädäntöä erityisesti koskee?

Mari Mulari kertoi, että hankkeessa on pohdittu esimerkiksi miten tekoälysäädös vaikuttaa analytiikan ja tekoälyn hyödyntämiseen. Esimerkkinä yritysten vastuu eettisestä näkökulmasta. Miten yritykseltä voidaan vaatia läpinäkyvyyttä. Omadata ja luvituspalvelut – miten omadataa voidaan hyödyntää. Tässä myös kansallisen tason yhteentoimivuus, ei vain (tai välttämättä) lainsäädäntö. Tietosuojaan liittyvä lainsäädäntö kuvaa hyvin henkilötietojen käsittelyä, mutta analytiikka tuo oman näkökulmansa.

Jarno Haapaniemi totesi, että EU-tason säädännöt tekoälystä ja datan hyödyntämisestä sekä kuinka sisäänrakennettua on omadatakonsepti uusissa eu-tason säädännöissä. Ne on tunnistettu asioiksi, joiden pohjalta toimitaan. Asiaa pitäisi kuitenkin voida edistää jo nyt, kun säädökset ovat valmisteluissa.

Kalle Huhtala toi esille, että korkeakoulujen Digivisiossa on käsitelty samankaltaisia aiheita. Datan avaaminen ja jakaminen on keskeistä, mutta oppimisanalytiikka ei vielä ole täysin mukana. Mihin olette keskittyneet eettisissä periaatteissa?

Mari Mulari totesi, että  hankkeessa nostetut eettiset periaatteet keskittyvät käyttöön enemmän kuin jakamiseen. Suositukset toimittajille ovat yleisellä tasolla, esimerkiksi tietoturvan ja analytiikan riippumattomuuden huomioiminen.

Mari Mulari: Eettiset periaatteet meille on käytölle, ei niinkään jakamiselle. Suositukset toimittajille on ylätasolla, esim. pitää huomioida tietoturva, analytiikan pitää olla riippumaton ratkaisuista, pitää hyödyntää viitearkkitehtuuria. Oli tavoitteena tehdä tarkempia suosituksia, mutta havaittiin keskustelukierrosten jälkeen ettei siihen vielä pystytä, koska oppimisanalytiikassa ollaan niin eri tasolla eri organisaatioissa ja yrityksissä. Esimerkiksi mitä standardia hyödynnetään, tähän ei ole otettu kantaa – sen sijaan todetaan, että avoimia rajapintoja tulisi olla.

Jarno Haapaniemi: Olemme tehneet tekoälyharjoitteen ammatillisen koulutuksen oppijan näkökulmasta. Huomasimme, että data on pirstaleista, ja ammatillisessa oppimisessa yksilöllisyys luo haasteita. Kysymyksinä esimerkiksi onko työpaikoilla olevaa dataa, jota voisi hyödyntää. Tutkintojen perusteiden sanoitus tuotti aika geneeristä osaamista, se ei vastannut tavoitetta parhaalla mahdollisella tavalla.

Mari Mulari kertoi Digihankkeiden yhteisestä seminaarista 13.12.  bit.ly/seminaari1312

Loppuraportin luonnosta voi kommentoida: https://hkiopev-my.sharepoint.com/:w:/g/personal/descemi_edu_hel_fi/EeHl6VHQ1xRMqh2auzT1D3ABOkPoDPR4H9ofBoGR2o839Q?e=sYA7gO

4. Oppimisanalytiikan viitekehyksen päivitys ja sanaston hyväksyntä

Esitys: Hyväksytään sanasto ja päivitetään viitekehystä

Päätös: Esityksen mukaisesti

5. Oppimisanalytiikan kehittämisen tukemisen jatko

  • Katsaus toimikauden toimintaan - esitys
  • Kokouksessa käytiin läpi Mentimeter-kyselyn tuloksia ja pohdittiin seuraavia kehittämistarpeita oppimisanalytiikan saralla.

Juho Helminen esitti kysymyksen siitä, onko oppimisanalytiikka jäänyt SCORM-ajalle. On tärkeää korostaa oppimisen ja sen tukemisen merkitystä.

Kalle Huhtala painotti yhteentoimivuutta keskiössä. Tärkeää saada isompi kuva siitä, miten analytiikkaa voidaan hyödyntää laajemmin eikä vain erillisenä osana.

Hanni Muukkonen ehdotti, että data ei tulisi olla etusijalla. On tärkeää, että data on osa kokonaisuutta, ja oppimisen ja koulutuksen näkökulman tulisi olla keskiössä.

Kaisa Honkonen pohti oppimisanalytiikan ja tekoälyn yhteyttä. Kaista korosti, että oppimisanalytiikkaa on kehitettävä ennen kuin tekoälyä voidaan täysimääräisesti hyödyntää. Kysyi, mitkä ovat seuraavat askeleet ja ratkottavat asiat.

Juho Helminen kysyi, mikä on tilannekuva perusopetuksen osalta analytiikan tilasta. Opetushallituksen oli tehnyt neljä vuotta sitten kartoituksen ja sitä olisi tarvetta päivittää.

Kaisa Honkonen totesi, että jaoston toiminnassa toimijakentältä ei ole paljonkaan osallistujia. Ei kata oppijan polkua perusopetuksesta korkeakoulun kautta työelämään. Yleissilmäys on olemassa, mutta tilannekuvaa ei. Eri sektoreita aktiivisemmin mukaan. Työpajat on toimiva malli ja toimijoita saadaan mukaan, kun kutsutaan.

Tero Huttunen kysyi minkälainen toiminta olisi käytännöllistä. Koulutusasteittainen vai poikittainen.

Kaisa Honkonen totesi, että on arvokasta, että yli linjan kokoonnutaan yhteen. Saadaan keskenään jaettua. Jos ollaan koulutusasteittain, voidaan syventyä, mutta poikki asteinen on arvokasta. Kehittäjät tekevät samojen kanssa työtä. Täällä laajempi kattaus. Laajempi näkökulma omaan tekemiseen. Tietoturva, tietosuoja ja etiikka ovat keskeisiä kysymyksiä. On runsaasti teemoja, joita voitaisiin käsitellä tässä tai muussa ryhmässä. Olisi hyvä, että olisi paikka, johon voi osoittaa haastavat kysymykset.

Kaisa Kotomäki kysyi, onko tämä taso, jossa edistetään yhteentoimivuutta ja standardeja. Tietoisuuden jakaminen ja vertaistuki ovat tärkeitä. Voiko tällaista tehdä isossa ryhmässä ja työpajoissa.

Juho Helminen totesi, että kaikki yhteentoimivuutta edistävät toimet tulisi koota yhteen ja varmistaa, että viestintä tavoittaa myös ne, jotka eivät ole toiminnassa aktiivisesti mukana. Ydinryhmä, laajempi aktiivijoukko sekä ne, jotka eivät ole osallistuneet, tulisi ottaa huomioon.

Kaisa Honkonen puhui tarpeesta keskustella samasta aiheesta samassa paikassa. Ehdotti tilaisuuksien järjestämistä, joissa voisi tulla jakamaan ja ihmettelemään analytiikkaan liittyviä kysymyksiä. Esitti kaksiportaisen rakenteen jaoston ja työpajojen muodossa.

Mikko-Jussi Laakso totesi saumattoman yhteistyön olevan tarpeellista laajojen tutkimusten tekemiseksi. Kaipasi konkretiaa viitekehyksen rinnalle ja kannusti laajempaan tutkimuspohjaiseen kehittämiseen.

Tomi Kytölä veti yhteen keskustelua ja totesi, että se vahvisti tietyt ajatukset, erityisesti poikkihallinnollisen arvon korostamisen. Tomi totesi yhteistoiminnan olevan tärkeää eri tahojen ja koulutustasojen välillä. Korosti vapaaehtoisuuteen perustuvaa lähestymistapaa.

6.  Muut asiat

Muita asioita ei ollut.

7. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.50.

  • No labels