Ajankohta: 25.4.2019 klo 14.30 - 16.00

Paikka: https://connect.funet.fi/virta

Tallenne: https://connect.funet.fi/pr3ozxyhxkq6/

Korkeakoulujen, OKM:n ja CSC:n yhteinen työpaja, jossa valmistaudutaan OKM: opettajatiedonkeruuseen vuodelta 2018

Tausta-aineistot:

• Opettajatiedonkeruun työpaja 8.5.2018
• Opettajatiedonkeruun työpaja 20.4.2016
• Koonti yliopistojen opettajanpätevyyksistä vuodelta 2016 (tiedonkeruu 2017) (kannattaa avata excelissä)
• Kerättävät tiedot /OKM
• Kerättävät tiedot /TK
• VIRTAn pätevyyskoodisto
• Opetettavien aineiden pätevyyskoodisto
• Asetus opetustoimenhenkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
• Tiedonkeruun käsikirja / OKM:n opettajatiedonkeruu

Muistio

Opettajatiedonkeruut vuodelta 2018

• Tilastokeskuksen erilliset opettajanpätevyydet - tiedonkeruu
  • kerättäviin tietoihin ei ole tullut muutoksia
  • Jalolahti (Tilastokeskus): Ainoa muutos on, että tiedot eivät mene Tilastokeskuksen kautta Vipuseen. Muuten ei ole mitään erityistä tästä.
• OKM:n opettajatiedonkeruu
  • aineisto toimitettu OKM:lle koontiexcelinä (sektoreittain YO ja AMK erikseen), tiedot koottu yhteen kaikkien korkeakoulujen tiedoista, korkeakoulukohtaiset tarkistustiedostot VirtaSFTP aineistot hakemistossa tarkistus_ope_2017_keraystaulu_KK.csv
  • koontiaineistossa ollut mukana kaikki tilastovuonna suoritetut pätevyydet,  pätevyyksien osalta ei ole tarkistettu, onko opiskelijalla suoritettuna myös pätevyyteen vaadittava tutkinto
    • Viime vuoden tulostiedostot: YO_2017_opettajapätevyydet_20180601.xlsx,  AMK_2017_opettajapätevyydet_20180601.xlsx.
      • raakadataa, poistettu henkilötunnisteet
      • Finnberg (CSC): Viimeiset 3 vuotta poiminta mennyt niin, että haettu opettajapätvyyksiä jos tilastovuoden kohdalla, jos löytyy opettajapätevyys, 18 koodia, 0 vai 1, jos löytyy niin se poimitaan sen henkilön mukaan. Katsotaan, löytyykö muita aiempia pätevyyksiä. Ja tutkinnot, max 5. Yksi rivi per henkilö; Mitä pätevyyksiä ja mitä tutkintoja, mikä vuosi ja mistä. Tulee suuri iso tiedosto. Pitäisi rakentaa raportti jonka avulla pystyisi helposti etsimään tiedoista. Tässä luotetaan suoraan siihen, jos korkeakoulu on tuonut pätevyyskoodin, ei ole sen enempää tarkistusta tulisiko opiskelijalla olla tälläinen pätevyys. ei tutkita minkälainen tutkinto on taustalla.
  • tulossa muutos toimitettavaan aineistoon siten, että mukaan otetaan pätevyys vasta silloin kun henkilö on myös suorittanut pätevyyden vaatiman korkeakoulututkinnon, eli yleensä ylemmän kk-tutkinnon (ainoa poikkeus lastentarhanopettajan tutkinto).
    • Poiminnan kannalta ainoastaan sillä on merkitystä että henkilöllä on jo tutkinto, jolloin pätevyyden tilastointovuosi otetaan pätevyyden suoritusvuodesta.
    • Haapamäki (OKM): Pullon kaulana ollut että raaka data on ollut kattava, mutta ei ole keksitty järkevää tapaa esittää näitä tietoja. Tietoja on käytetty erinäisissä opettajamitoitusselvityksissä. Viimeisin ilmestyi tässä huhtikuun alussa. Käyttötapauksissa kirkastunut pikku hiljaa minkä tyylistä tietoa; miten tätä tietoa käytetään ja missä muodossa sitä halutaan nähdä. Tuntuu tiedon käyttöä helpottavalta. Tiedon raportoinnissa katsotaan onko henkilöllä kelpoisuuteen kuuluva tutkinto että se on oikea kelpoisuus. Korkeakouluissakin vähän eri vaiheessa merkitään opettajakelpoisuuksia. Poiminta suoritettaisiin samalla tavalla, mutta otettaisiin huomioon raportissa.
    • Majamäki (CSC): toimitettava aineisto niin viitataan raportoitavaan aineistoon. VIRTA-poiminta voidaan tehdä samoilla spekseillä. Koonti, raportointi ja näkymä, mikä on se muuttuva.
    • Finnberg (CSC): Suurin osa on jo tutkintoon sidoksissa. Opettajapätevyyksien määrässä ei tapahtuisi isoa muutosta. Kaikki muut ainepätevyydet ja myöhemmin tehdyt eri asia.
    • Koontiesimerkki pätevyyksistä
      • Haapamäki (OKM): Tämä voisi olla alustava raporttimalli, miten näitä voisi vuosiraporttina. Mitä vuoden aikana tulee pätevyyksinä. Lisävaikeuskertoimena tulee useat samanaikaiset suoritettavat pätevyydet. Nämä olisivat yleisimmät tapaukset; tiedot tai malli, miten tietoja voisi käyttää.
      • Majamäki (CSC): Aineistosta haluttaisiin Vipusen puolelle raporttia. Ei ole ollut raportti muodossa käytettävissä aiemmin.
      • Haapamäki (CSC): Varsinaisessa poiminnassa erotellaan pääaineena, sivuaineena ja erillisnä opintoina eroteltu. Tässä koonnissa oli pää- ja sivuaineina olevat pätevyydet. Ei ollut tehty erottelua pääaine – sivuaine erottelua. Useimmassa käyttötapauksessa ei väliä. Aluperin tehtiin, että voisi erotella koulutuksen järjestämistapoja ja tyyppejä. Tehty opettajakoulutusraportti piti tärkeänä tietona. Toinen raporttimalli jossa sitä katsotaan kuinka paljon tarjotaan pää ja sivuaineina. Tässä oli tarkoituksella jätetty tämä ulottuvuus pois.
      • Majamäki (CSC): ei vaikuta virrasta kerättävään aineistoon vaan siihen millaisia raportteja tuotetaan. Tiedonkeruita varten virta tiedot pitää olla päivitetty 31.5. koostetaan tällä pohjalla csc:llä että tarkistetaan aiempi tutkinto. ei vaikuta kk suuntaan? vai tuleeko tietojen tarkistuksen osalta jättää enemmän aikaa?
      • Pulkkinen (TAU): Jäin miettimään aiempia tutkintoja – ei ole rekisterissä niitä nykyisten opiskelijoiden muissa kk tekemiä maisterin tutkintoja.
      • Finnberg (CSC): se poimitaan virrasta. ei tarvitse tietää. Täytyy luottaa että millaisia tutkintoja tulee jos on löytynyt hetulla. Korkeakoulujen omasta näkökulmasta tärkeää että heidän summatason pätevyydet täsmää. Tulee kuten ennenkin nämä pätevyystiedot. Jos huomaa summatason lukumäärissä suuria eroja niin niihin voi ehkä reagoida mutta ei kai muuta.
      • Majamäki (CSC): Pysytään sovitussa aikataulussa tiedonkeruun osalta. CSC ja OKM katsotaan raporttiasiaa.
      • Haapamäki (OKM): OKM:n tiedonkeruissa kerätään myös opetettavien aineiden pätevyydet, äskeisessä ei ollut niitä ollenkaan - pitää miettiä raportointi malli näiden osalta. Erillinen raportointi asia miten opetettavat pätevyydet. Sama periaate varmaankin.
      • Tilanteet, joissa henkilöllö on useita tutkintoja - voiko aiheuttaa tulkintaongelmaa
        • Pulkkinen (TAU): Mihin tätä käytetään tai mikä ongelma on? eikö ole silloinkin ole pätevä opettaja jos on joskus muinoin suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja jonkun toisen tutkinnon alussa suorittaa opettajan pedagogiset? eikö ole jo pätevä ensimmäisen alkuperäisen ylemmän tutkinnon perusteella? missä tätä käytettäisiin?
        • Haapamäki (OKM): Käytetään siinä kun katsotaan, kuinka paljon päteviä opettajia tulee. Mikä tahansa ylempi korkeakoulututkinto, mikä tuottaa pätevyysmerkinnän kanssa niin sitä tässä haetaan. Esim. jos on vanha tutkinto ja henkilö saa pätevyyden valmiiksi kesken tutkinnon suorittamisen ja siitä tulee päteyys ja kahden vuoden kuluttua saavarsinaisen opettajatutkintonsa valmiiksi. Aiheutuuko siitä, mutta voi olla että ehkä ei aiheudukaan.
        • Pulkkinen (TAU): Siinä käy varmaan niin että ensin opettajapätevyys näyttää olevan ensimmäisessä maisteri tutkinnossa, sittenkun valmistuu jälkimmäisestä ja sisältyykin siihen niin ehkä vaihtuu? Riippuu miten poiminta tehdään. On väliä jos on poikkileikkauksena?
        • Majamäki (CSC): On syytä tutkia tarkemmin, minkälaisia tilanteita esiin nousee.
    • Mukaan otettavien pätevyyksien määrä
• Tiedonkeruiden aikataulu kevät 2019
  • Nyt sovittu, että tiedonkeruuta varten tietojen tulee olla päivitettynä 31.5.
  • tarve aikataulun myöhentämiselle OKM:n tiedonkeruun osalta?
• Tietojen raportointinäkymä
  • Raportti Vipuseen suunnitteilla
• Varhaiskasvatuslain muutos ja VIRTA-koodisto
  • viranomaistiedonkeruiden asiantuntijaryhmässä päätetty, että koodia IQ (pääaineena varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (YO) ja varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opinnot (AMK)) käytetään ammattikorkeakouluissa myös siirtymäsäännösajan sisällä (sosiaalialan opinnot  aloitettu ennen 31.8.2019 ja valmistuneet viimeistään 31.7.2023)
  • Koodisto-selitemuutokset (luonnos)
  • Kysmys: voiko varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot  suorittaa avoimessa yliopistossa?
    •  Meneekö aina erillisten opintojen kautta? 
    • Rantanen (JY): Ei ainakaan JY:ssa voi suorittaa avoimessa 
    • Pulkkinen (TAU): eikä tampereella ainakaan vielä
    • Kanniainen (OY): Eikä Oy:ssa ainakaan nykyisin
    • Majamäki (CSC): eli ei tarvita ainakaan vielä mitään omaa koodia näitä varten
    • Pulkkinen (TAU): Tutkintoon sisältyvinä tai erillisän? ei avoimessa voi suorittaa tutkintoa.
    • Haapamäki (OKM): Erilliset opinnot eivät ole maksullisia. Sarin kanssa samaa mieltä.
    • Majamäki (CSC): katsotaan vielä 7.5 asiantuntijaryhmän kokouksessa
      

Kysymyksiä VIRTAn opettatiedoista ja tiedonkeruuaineistosta 2017

• kysymyksiä pyydetty korkeakouluilta ja ministeriöstä ja Tilastokeskukselta