Hankesuunnitelma - hakemukseen liitetty versio

Tarvekuvaus

Opetus- ja koulutusyhteistyö sekä siihen liittyvä opiskelijoiden sujuva liikkuvuus korkeakoulujen välillä on yksi tunnistetuista korkeakoulusektorin tietojärjestelmiin kohdistuvista keskeisistä kehittämiskohteista. Yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorien sisällä on ollut alakohtaista yhteistyötä jo vuosien ajan, minkä lisäksi tällä alueella on tuoreitakin avauksia. Myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välille on syntynyt yhteistyötä ja alueellinen yhteistyö vaikuttaa lisääntyvän seuraavien vuosien aikana merkittävästi.

OKM käynnisti keskustelun Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvästä tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittämisestä ja arkkitehtuurityöstä lähettämällä korkeakoulusektorin tietojärjestelmäkonsortioille ja -yhtiöille asiaa koskevan muistion (IH/OKM/KTPO/KÄR 31.5.2015) kommenteille kesällä 2016. Yleinen tavoite esitetään muistiossa seuraavasti: ”Luodaan hallinnollisesti yksinkertainen tapa saada muiden korkeakoulujen opinnot osaksi tutkintoa, ja ohjataan korkeakoulut kehittämään tämän edellyttämiä tietojärjestelmien välisiä kytkentöjä ja yhteisiä tietovarantoja.”

Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto ovat käynnistäneet yhteisen hankkeen valmistelun ministeriön asettaman tavoitteen saavuttamiseksi. Hankkeen lähtökohtana ja tavoitteena on tukea korkeakoulujen yhteistyötä opetuksessa ja opiskelussa toteuttamalla (tausta)järjestelmäriippumaton, valtakunnallinen ristiinopiskelumalli ja -järjestelmä.

Kuten OKM:n muistiossa todetaan, järjestelmien ja toimintojen välistä yhteentoimivuutta on edistetty sektorilla pitkään. Esimerkiksi Haka-kirjautuminen, opetuksen ja koulutuksen kokonaisarkkitehtuurityö, Opintopolku sekä korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto (Virta) ovat esimerkkejä kansallisista, kaikille yhteisistä palveluista, jotka jo edistävät osaltaan korkeakoulusektorin toimijoiden välistä yhteistyötä. Edellä mainittujen lisäksi korkeakoulusektorilla on konsortioita/yhteenliittymiä, jotka toteuttavat uusia opintohallinnon tietojärjestelmiä jäsenistönsä käyttöön. 

Kansallisen ristiinopiskelupalvelun kehittämisen tarve perustuu siihen, että jo olemassa olevat järjestelmät toimisivat kokonaisuutena nykyistä paremmin ja tukisivat samalla korkeakoulujen välisen yhteistyön syventymistä. Lisäksi korkeakoulut ovat tunnistaneet tarpeen kehittää yhteistyön prosesseja ja yhteistä järjestelmätukea kansallisen opiskelijaliikkuvuuden saralla edelleen. Korkeakoulut ovatkin jo toteuttaneet paikallisia ristiinopiskelun tuen ratkaisuja, joita tullaan hyödyntämään myös tämän hankkeen määrittelyissä ja soveltuvin osin teknisessä toteuttamisessa.

Muistion mukaan korkeakoulujen välinen opetus- ja koulutusyhteistyö edellyttää tiivistetysti

1. Korkeakoulun omasta toimintapolitiikasta ja toisaalta toisaalta yhteistyöstä päättämistä suhteessa toisten korkeakoulujen opiskelijoiden osallistumiseen ja/tai opetussuunnitelmatyön yhteensovittamista korkeakoulujen välillä työnjaon mahdollistamiseksi.
2. Yhteentoimivia hallinnollisia järjestelmiä ja hallinnon prosesseja sekä muuta yhteentoimivaa teknistä infrastruktuuria.
3. Pedagogisen käytäntöjen luomista tai sovittamista yhteistyössä järjestettävään koulutukseen ja henkilöstön osaamisen varmistamista tähän liittyen

Joillain aloilla opetusyhteistyötä on tehty pitkään (mm. yliopistoissa sosiaalityö ja psykologia) ja joillain aloilla sitä ollaan rakentamassa (ammattikorkeakoulujen ICT-alan yhteistyö ja toisaalta kauppakorkeakoulujen yhteistyö). Toisaalta esimerkiksi ammattikorkeakoulut ovat sopineet yhteisestä kesäopintotarjonnasta (http://summersemester.fi). Tällä hankkeella vastataan erityisesti muistiossa esitettyihin edellytyksiin 1. ja 2.

Tavoitteet

Valtakunnallisessa ristiinopiskeluhankkeessa toteutetaan valtakunnallinen, korkeakouluille yhteinen ristiinopiskelun malli ja järjestelmäkokonaisuus ja tietojärjestelmäratkaisu sen tukemiseksi. Hankkeella tuetaan hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeen 3 Nopeutetaan siirtymistä työelämään toteutumista. Kärkihankkeen tavoitteena on, että nuoret siirtyvät aiempaa nopeammin toiselta asteelta korkeakouluopintoihin ja opinnoista työelämään. Opintojen suorittamista edistetään joustavin opintopoluin sekä työnteon ja opiskelun yhteensovittamista helpottamalla. Ristiinopiskeluhanke tukee hallituksen kärkihankkeen 3 tavoitteita seuraavasti: 

Uudistetaan oppimisympäristöjä (ml. digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen oppimisessa ja koulutustarjonnassa) sekä parannetaan oppimista ja opetusta tukevien tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja yhteiskäyttöä. (Tämä on hankkeen ensisijainen painopistealue)

Hankkeessa toteutetaan tekniset ratkaisut, jotka ovat kaikkien korkeakoulujen hyödynnettävissä taustajärjestelmistä riippumatta. Yhteentoimivuutta parantamalla rakennetaan järjestelmätuki, joko kattaa koko opiskelun tukiprosessin sekä kotikorkeakoulun että kohdekorkeakoulun ristiinopiskelun edellyttävien toimenpiteiden osalta. Näin mahdollistetaan laajentuva yhteistyö korkeakoulujen välillä ilman henkilötyövoiman lisäämistarvetta ja käsityönä tehtäviä työvaiheita. Opiskelijavolyymien kasvamisesta aiheutuvat tarpeet mahdollisiin lisäopetusresursseihin arvioidaan myöhemmin kunkin korkeakoulun toimesta.

Yksi keskeisistä tavoitteista on, että opiskelija saa järjestelmästä ajantasaisen ja oikean tiedon opintojen tarjonta- ja ilmoittautumistiedoista. Toteutuksen järjestäjän näkökulmasta on tärkeää, että opiskelija voidaan hyväksyä ja lisätä opinnoille joustavasti kunkin korkeakoulun etusijajärjestyksen mukaisesti, ja että opiskelijan tiedot siirtyvät ilmoittautumistietojen yhteydessä kohdekorkeakoulun järjestelmiin.

Kehitetään joustavia opintopolkuja ja ympärivuotista opiskelua, edistetään opiskelijahyvinvointia ja esteettömyyttä, kehitetään korkeakoulujen henkilöstön osaamista sekä luodaan pysyviä toimintamalleja opiskelijoille suunnattuun tukeen ja ohjaukseen. 

Toteuttamalla ristiinopiskeluprosesseja koskevat yhteiset toimintamallit ja järjestelmäratkaisu, saadaan laajennettua opiskelijan opiskelumahdollisuuksia sekä sisällöllisesti että opintojen etenemisen kannalta. Opiskelijan mahdollisuus suunnitella ja suorittaa työelämävalmiuksien kannalta relevantti tutkinto lisääntyy, kun hän voi hyödyntää aiempaa laajemmin toisten korkeakoulujen opintotarjontaa. Samanaikaisesti opiskelijan mahdollisuudet aikatauluttaa opintonsa joustavammin lisääntyvät, kun vaihtoehtoisten opintojen tarjonta lisääntyy ja niiden suoritustavat monipuolistuvat. 

Hankkeen osana toteutettava paikkakuntariippumaton sähköinen tenttiminen tukee opintojen suorittamisen joustavuutta merkittävästi: hankekaudella suunnitellaan uusi malli yhteiskäyttöisille Exam-tenttiakvaarioille ja tuetaan niiden käyttöönottoa. Tenttiakvaarioiden myötä opiskelijat voivat suorittaa opintoja korkeakoulu- ja paikkakuntariippumattomasti. Ammattikorkeakoulusektorilla on jo kiinnitetty huomiota kesäopintojen joustavampaan järjestämiseen. Järjestelyllä pyritään tukemaan opiskelijoiden ympärivuotista opiskelua ja tarjoamaan jatkuvasti ajantasainen tieto opinnoista ja niiden etenemisestä niin opiskelijan kotikorkeakoulussa kuin kohdekorkeakoulussakin.

Lisätään korkeakoulujen yhteistä koulutustarjontaa ja tähän liittyvää yhteistyötä sekä selkiytetään korkeakoulutuksen työnjakoa. Vahvistetaan korkeakouluopiskelijoiden työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksia sekä korkeakouluopetuksen ja tutkimustoiminnan välistä yhteistyötä. 

Hankekaudella laaditaan kattavat mallit, joiden avulla korkeakoulujen ristiinopiskelun yhteistyön eri muotoja pystytään tukemaan (mm. yhteiset koulutukset, opetussuunnitelmayhteistyö, joustava valinnaisten opintojen suorittaminen). Samalla luodaan eri opiskelijaliikkuvuuden mahdollistamat sopimuspohjat eri yhteistyömuodoille. Tavoitteena on samalla luopua vanhentuneista käytännöistä ja järjestelmistä. Tavoite on, että yhteisten toimintamallien, sopimusten ja prosessien myötä korkeakoulujen välinen sisällöllinen ja hallinnollinen yhteistyö tehostuu. Yhteistyön tiivistymisen myötä opiskelijoiden kynnys hakeutua häntä kiinnostaviin opintoihin madaltuu tarjonnan ollessa saatavilla aiempaa helpommin.

Toteutustapa

Kansallinen ristiinopiskeluhanke jakautuu seuraaviin osaprojekteihin:

Hankekokonaisuudessa toteutettavat ominaisuudet suunnitellaan, priorisoidaan ja projektoidaan toteutettaviksi kokonaisuuksiksi hankekauden alussa. Samassa yhteydessä määritellään ja suunnitellaan keskeiset tekniset ratkaisut sekä laaditaan niiden tarkempi toteutusaikataulu. Järjestelmäkehitys kohdistuu kahteen osuuteen: integraatioihin ja tiedonvälitysratkaisuihin eri palveluiden välillä sekä sovelluskehitykseen, jossa toteutetaan ristiinopiskelussa tarvittavat toimintalogiikkaa sisältävät palvelut. Ristiinopiskeluprosessiin on jo olemassaolevia, paikallisia ratkaisuja, joita on sovittu hyödynnettäväksi kansallisen järjestelmän suunnittelu- ja kehitystyössä mahdollisuuksien mukaan. Rahoituksella toteutetaan palvelukokonaisuudessa korkeakouluille yhteinen osuus. Suoraan korkeakoulukohtaisiin taustajärjestelmiin tehtävä sovelluskehitys kuuluu korkeakoulujen omarahoitusosuuteen. Ristiinopiskelupalvelun suunnittelussa ja toteutuksessa selvitetään myös EU-tason suositusten ja yhteistyön tulosten hyödyntämistä (esim EMREX-hanke). Palveluväyläteknologiaa hyödyntämällä hankkeessa toteutettavat palvelut ja ratkaisut voidaan saada korkeakoulujen käytettäväksi osaratkaisuina jo hankekaudella. 

Hankkeessa toteutettava ratkaisu suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ristiinopiskeluun tarjottavien opintojen tarkastelu, hakeutuminen ja tietojen liikkuminen organisaatioiden välillä prosessin eri vaiheissa on mahdollista sekä keskitettyä verkkopalvelua että korkeakoulujen omia järjestelmiä hyödyntäen. Pilottien tuki -osaprojektin C tavoitteena on tukea myös muutamien käytännön pilottien järjestämistä joko alueellisesti tai ala-/teemakohtaisesti. Pilotoinnin tuella voidaan vauhdittaa tulosten hyödyntämistä systemaattisesti jo hankekauden aikana.

Eri vaiheissa otetaan huomioon ainakin seuraavat prosessien tukeen liittyvät näkökulmat:

• Virta-raportoinnin kehittäminen (esim. hyväksiluvun käytännöt)

• Ristiinopiskelusta tuotettavien tilastojen ja raporttien kehittäminen (toiminnanohjaus)
  

• Haka-kirjautumisen kehittäminen tukemaan sujuvaa opiskelua: opiskelija voi käyttää kotikorkeakoulunsa tunnuksia kirjautuessaan vierailijakorkeakoulun opiskelua tukeviin järjestelmiin (kurssi-ilmoittautumisjärjestelmät, oppimisympäristöt yms)

• Koulutusasteriippumattomuuden suunnitteluun varautumisen mahdollisuus (esim. opintopolkuyhteys, eri kirjautumistavat, opiskelumahdollisuudet toisen asteen opiskelijoille)

• Oikeus opiskella toisen korkeakoulun opintoja voi syntyä korkeakoulujen väliseen sopimukseen tai opiskeluoikeuteen perustuen

• Yhteisten sanastojen hyödyntäminen (mm. oksa-sanasto)

• Kansallisen korkeakouluhallinnon ja opetuksen viitearkkitehtuuri

• Oppijanumeron nykyistä laajempi hyödyntäminen (oppijanumerorekisterin kehittäminen)

• Opiskeluoikeuksien asianmukainen käsittely

Hankkeen toteuttamiseksi perustetaan projektiorganisaatio, jolla on ohjausryhmä sekä projektiryhmä. Hankkeen tueksi organisoidaan asiantuntija- ja sidosryhmätyöskentelyä (tarkemmin kohdissa Muut keskeiset yhteistyötahot ja Tulokset ja vaikutukset).

 Hankkeen projektiryhmä sisältää seuraavia osa-aikaisia tehtäviä, joita hankkeen toteuttaminen edellyttää:

• Ristiinopiskeluprosessin asiantuntijuus
  • opetussuunnitelmatyö
  • opintohallinto
  • opiskelijapalvelut
• Ristiinopiskelupilotoinnin käytännön tuki
• Hankkeen tuki, viestintä ja sidosryhmäyhteistyö
• Sähköisen tenttipalvelun asiantuntijuus ja pilotoinnin tuki (tenttiprosessi, tilajärjestelyt, Exam-palvelu)
• Tekninen asiantuntijuus
  • integraatiot
  • opintohallinnon järjestelmät

 Projektiryhmän jäsenet sovitaan henkilötasolla projektin organisoitumisen yhteydessä. Projektiryhmä muodostetaan siten, että varmistetaan jokaisen keskeisen ekosysteemin (Peppi-konsortio, Funidata Oy, Exam-konsortio, Oodi-konsortio) asiantuntijuus. Lisäksi, rahoituksen saajat käyttävät tarvittaessa kolmansien osapuolten palveluita hankkeessa. Hankkeen edistymistä seurataan hankkeen ohjausryhmän toimesta erikseen määriteltävillä katselmointi- ja laatukriteereillä. Hankkeelle asetetaan projektisuunnitelmassa kustannus-, aikataulu- ja laatutasot, joita arvioidaan säännöllisesti sekä projektipäällikön että ohjausryhmän toimesta.

Yhteistyökumppanit

Tampereen yliopisto toimii hankkeessa hakijayhteisönä ja vastaa hankkeen taloudenhoidon ja hallinnon järjestämisestä asianmukaisesti sekä avustuksen osien siirtämisestä muille osapuolille hankkeen toteuttamista varten. Tampereen yliopisto vastaa hankintalain noudattamisesta hankkeeseen kuuluvissa hankinnoissa. Henkilöresursseja hankkeen toteuttamiseen osoittavat ainakin Metropolia Ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto ja Jyväskylän yliopisto. Hankkeen projektipäällikkövastuu on Tampereen yliopistolla. Metropolia Ammattikorkeakoulusta nimetään ristiinopiskeluprosessin asiantuntija projektiryhmään. Jyväskylän yliopisto vastaa hankkeessa sähköisen tenttipalvelun asiantuntijuudesta ja pilotoinnin tuesta.  

Kansallisen ristiinopiskelupalvelun kehittämishankkeen valmistelussa on ollut mukana korkeakouluja keskeisistä tietojärjestelmäkonsortioista ja -yhteenliittymistä (Peppi-konsortio, Funidata Oy, Exam-konsortio, Oodi-konsortio).   Loput projektiorganisaation vastuutahot määritetään projektin organisoituessa hankekauden aikana. Projektiryhmä muodostetaan siten, että varmistetaan jokaisen keskeisen ekosysteemin (Peppi-konsortio, Funidata Oy, Exam-konsortio, Oodi-konsortio) asiantuntijuus. 

Kun hankkeen toteuttamiseen osallistuvia korkeakouluja täydennetään projektin organisoitumisvaiheessa, avustusta käyttävien korkeakoulujen kanssa tehdään vastaava sopimus erityisavustuksen ehtoihin sitoutumisesta, kuin hakuvaiheessa nimettyjen korkeakoulujen kanssa on tehty.

Muut keskeiset yhteystyötahot

CSC on ilmaissut tahtonsa olla yhteistyössä hankkeen kanssa kehittämällä kansallisia palveluitaan, kuten Ekstra-Vipusta, Virta-raportointia ja Haka-kirjautumista, hankkeen tavoitteiden mukaisiksi.

Hankkeen keskeisiä yhteistyökumppaneita yhteisten toimintamallien ja sopimusten valmistelussa sekä ristiinopiskeluun että yhteiskäyttöisten tenttitilojen käyttöön liittyvissä asioissa ovat yliopistojen Oha-forum sekä ammattikorkeakoulujen opintohallinnon verkosto amk-OHA, Synergiaryhmä sekä EXAM-konsortio. Kehitettävien teknisten ratkaisujen osalta tiedotetaan hankkeesta korkeakoulujen tietohallintojohtajien verkostoja: Suomen yliopistojen IT-johtajien verkostoa (FUCIO) ja ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien verkostoa (AAPA). Opetushallituksen kanssa tehdään yhteistyötä Opintopolkuun ja toiseen asteeseen liittyvissä asioissa.

Hankkeen edistymisestä ja tuloksista tiedotetaan muita kansallisia hankkeita hankekauden alussa määriteltävällä tavalla ja samalla seurataan muiden hankkeiden edistymistä. Ristiinopiskeluhankkeella on tärkeä yhteys esimerkiksi Kansallisesti yhteentoimiva ja prosessitehokas opiskelun ja opetuksen järjestelmätuki -hankkeeseen, jossa selvitetään yhtä ratkaisumallia opintotietopalvelun ja opintosuunnitelman käytölle myös ristiinopiskeluun liittyen.

Kohderyhmä

Hankkeen kohderyhminä ovat opiskelijat, korkeakoulupalveluiden (opintohallinto) edustajat sekä opettajat.

Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on edistää opiskelijoiden opiskelun sujuvuutta: hakeutuminen toisen korkeakoulun opinnoille on helppoa, vaivatonta ja tapahtuu aina samojen prosessien mukaisesti riippumatta siitä, minkä korkeakoulun opinnoille opiskelija hakeutuu. Toisaalta yhteinen “ristiinopiskelutarjotin” tuo näkyville kaikki opiskelijan opintomahdollisuudet, mikä taas mahdollistaa entistä sujuvamman opintojen suorittamisen ja tukee hallituksen ympärivuotisen opiskelun tavoitetta. Sähköisen prosessin myötä tällä hetkellä käytössä olevat, esimerkiksi tulostettavia paperilomakkeita edellyttävät toimintatavat poistuvat ja prosessit sujuvoituvat. Yhteiskäyttöisten tenttiakvaarioiden avulla opiskelija voi suorittaa sähköisesti suoritettavia tenttejä korkeakoulu- ja paikkakuntariippumattomasti.

Korkeakoulupalveluiden (opintohallinto) näkökulmasta yhteisen ristiinopiskelumallin- ja järjestelmän toteuttaminen tarkoittaa ennen kaikkea prosessin sähköistymistä ja automatisoitumista. Manuaaliset työvaiheet vähentyvät ja yhdenmukaistuvat nykyisistä toimintatavoista, mikä mahdollistaa nykyistä suurempien opiskelijamassojen liikkuvuuden tukemisen ilman työvoiman lisäämistä. Samalla opettajat voivat keskittyä sisällöllisiin asioihin ja opetuksen kehittämiseen, kun opettajaresursseja ei tarvitse kohdentaa manuaalisiin työvaiheisiin.

Hankkeen kohderyhmänä on myös "koko korkeakoulusektori"; verkko-opetuksella ja yhteistyössä järjestettävällä opetuksella voidaan saavuttaa hyötyjä koulutuksen laadun ja resurssien tehokkaan käytön kannalta. Opetuksen ja opiskelun tuen ja hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja opintohallinnon kehittäminen luo yhteistyölle edellytyksiä.

Aikataulu

Alla on kuvattu hankkeen karkean tason aikataulutus. Vaiheet ja toteutettavat ominaisuudet täsmennetään hankekauden alussa.

Hankkeen tuloksia ovat:

• Ristiinopiskelun järjestelmätuki pääasiallisiin ristiinopiskelun muotoihin. Tarkemmin tämä koostuu seuraavista osa-alueista:
  • Yhteinen kehitettävä integraatioratkaisu tietojen välittämiseen prosessissa käytettävien keskitettyjen ja korkeakoulukohtaisten järjestelmien välillä. Hankkeessa dokumentoidaan tapa toteuttaa integraatioita ja annetaan asiantuntijaneuvontaa paikallisten integraatioiden toteuttajille.
  • Kehitetään prosessissa käytettävät yhteiset sovellukset mm. ristiinopiskeluverkostojen tietojen, tarjontatiedon ja oikeuksien tarkastukseen liittyen. Prosessia tukevia muutoksia tehdään tarvittavin osin myös siihen kytkeytyviin keskitettyihin palveluihin (esim. Extra-Vipunen, OILI ym.).
  • Korkeakoulujen omarahoitusosuuteen kuuluu lähdejärjestelmien liittäminen yhteisen palvelun rajapintoihin.
• Ristiinopiskelun toimintamallien dokumentaatio ja sopimusmallipohjat ristiinopiskeluverkostojen hallinnoinnin tueksi. Hankkeessa tuetaan yhteisellä osuudella myös alueellisten/alakohtaisten ristiinopiskelupilottien toteuttamista yhteisten mallien mukaisesti. Tämän rajatun yhteisen tuen lisäksi korkeakoulut suunnittelevat ja toteuttavat pilotit korkeakoulujen omarahoitusosuudella.
  
• Yhteiskäyttöisten tenttiakvaarioiden käyttöönoton tukimateriaaliksi suunnitellaan ja dokumentoidaan malli yhteiskäyttöisten tenttitilojen rakentamiselle, varustamiselle ja hallinnoinnille (ml. sopimusmallipohja) sekä EXAM-järjestelmän integraatioille. Hankkeessa varustetaan pilottikäyttöä varten muutamalle eri paikkakunnille muutaman koneen käsittävä yhteiskäyttöinen tenttiakvaario, joissa otetaan myös saavutettavuusnäkökulma huomioon. Pilottikoneet jäävät pilotoinnin jälkeen käyttöön ja tenttiakvaariot ovat korkeakoulujen laajennettavissa.
  

Vaikuttavuuden näkökulmasta hankkeelta odotetaan nykyistä sujuvampia ristiinopiskelun prosesseja ja tukea opiskelijoiden joustavalle opintojen suorittamiselle. Toiminnan näkökulmasta tämä tarkoittaa, että hankkeen tuloksena on aiempaa parempi tuki seuraaviin kohteisiin:

• • Opiskelija voi tarkastella muiden korkeakoulun opintoja oman hopsinsa ja yhteisen tarjontapalvelun kautta. Nykyisin tämä ei ole vielä mahdollista.
  • Yhteisillä toimintamalleilla toimiminen sujuvoittaa yhteistyön tekemistä ja madaltaa yhteistyön tekemisen kynnystä.
  • Prosessit automatisoidaan ja sähköistetään mahdollisimman pitkälle, jolloin manuaaliset työvaiheet vähentyvät. Tällöin digitalisaation avulla vältetään hallinnollisen työn lisääntyminen ja tähän liittyvä lisätyövoiman tarve, mikäli ristiinopiskelun opiskelijavolyymit kasvavat merkittävästi.
  • Opiskelija voi suorittaa nykyistä joustavammin opintoja, millä tuetaan etenemistä opinnoissa koko lukuvuoden aikana

Opiskelijoiden kannalta prosessin yksinkertaistaminen tarkoittaa sitä, ettei tarvitse jatkossa tarvitse siirtyä erillisiin hakusivustoihin tai hakea paperilomakkeilla opiskeluoikeutta toisista korkeakouluista. Hankkeen vaikuttavuuden voidaan arvioida olevan suuri, kun opiskelijamassat voivat hakeutua vaivattomasti ja heille tuttujen järjestelmien kautta muiden korkeakoulujen tarjoamiin opintoihin. Yksittäisen opiskelijan mahdollisuudet suorittaa opintoja joustavasti lisääntyvät ja kun näitä mahdollisuuksia pystytään tehokkaasti tarjoamaan merkittävästi laajemmalle joukolle opiskelijoita, on hankkeen vaikuttavuus opiskelijoiden opintojen suorittamiseen merkittävä. 

Opetusresurssien käytön kannalta tavoitteena on tukea hallittua tapaa lisätä ristiinopiskelua mm. kiintiöiden avulla, jolloin opetukseen voidaan tarjota pääsyä opetuksen järjestäjän resurssien mukaisesti. Toisaalta ristiinopiskelusta kiinnostuneille opiskelijoille tarjotaan asianmukainen tieto, millä edellytyksellä he voivat päästä suorittamaan opintoja.

Ristiinopiskeluhanke tukee toiminnallisten tavoitteiden lisäksi merkittävästi järjestelmien yhteiskäyttöisyyden kehittymistä kansallisella tasolla.

Tuloksen hyödyntäminen 
 

Tärkeintä tulosten saamisessa laajaan käyttöön on osallistaa olemassaolevat yhteistyöfoorumit hankkeen aikana. Sekä ristiinopiskelun että yhteiskäyttöisten tenttitilojen yhteisten toimintamallien, käytäntöjen ja ohjeiden laatiminen edellyttää yhteistyötä valtakunnallisten opintohallinnon verkostojen sekä EXAM-konsortion kanssa. Palveluratkaisujen kehitysvaiheessa Synergia-ryhmä on tärkeä viiteryhmä asiantuntijapalautteen saamiseksi. Lisäksi koko hankkeen etenemisestä on hyvä tiedottaa mm. KOOTuki -ryhmää sekä korkeakoulujen opintohallinto- ja tietohallintojohtajaverkostoja. Tuotettavat ohjeistukset ja mallipohjat on luontevaa jakaa osana OPI-viitearkkitehtuurin tukimateriaaleja. Kehitettävien teknisten ratkaisujen osalta selvitetään hankekauden, miten eri osien ylläpito kannattaa jatkossa järjestää. Korkeakoulut huolehtivat luonnollisesti opintotietojärjestelmiensä ja niihin suoraan liittyvien integraatioiden ylläpidosta myös hankekauden jälkeen, mutta tuotettavien uusien yhteisten osien osalta sovitaan vuoden 2018 aikana, miten ylläpito ja jatkokehitys kannattaa järjestää. Esimerkiksi raportoinnin osalta Extra-Vipusen käyttö vaikuttaa alustavan arvion perusteella lupaavalta, jolloin nämä tarpeet olisi mahdollista saada katettua jo käytössä ja ylläpidossa olevalla palvelulla. EXAM-tenttipalvelun ohjelmisto on OKM:n rahoituksen turvin tulossa kaikkien korkeakoulujen käytettäväksi vuonna 2018, johon myös hankkeen käyttöönoton tuen toimet painottuvat. Ristiinopiskelu -hankkeen puitteissa tuetaan tenttipalvelun integraation toteuttamista yhteisen ratkaisun avulla siten, että eri lähdejärjestelmiä käyttävät korkeakoulut pystyvät liittämään palvelunsa yhteentoimivaan prosessiin.

Tämänhetkisen arvion mukaan vuosien 2017-2018 aikana pystytään tuottamaan tuotantokelpoiset perusratkaisut pääasiallisiin ristiinopiskelun muotoihin. Yhteisen palvelun ja siihen liittyvien integraatioratkaisujen jälkeen korkeakouluille on teknisesti yksinkertaista liittää taustajärjestelmänsä osaksi palvelukokonaisuutta. Hankekauden aikana on tarkoitus toteuttaa lähdejärjestelmäkohtaiset integraatiot yhteiseen palveluun jo laajasti käytössä oleviin taustajärjestelmiin (Peppi, Funidata, Oodi) korkeakoulujen omarahoitusosuudella, jonka myötä palvelun hyödyntäminen on suoraan mahdollista valtaosalle yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Palveluväyläratkaisut mahdollistavat myös vanhempien järjestelmien liittämisen osaksi kokonaisuutta kohtuullisella työmäärällä, joten kehitystyön pohjaksi tulevat ratkaisut (mm. Tampere3) mahdollistavat korkeakouluille tietyntyyppisten ristiinopiskelun muotojen tuen käyttöönoton halutessaan jo hankekauden aikana.  

Hankekauden aikana tehtävät pilotoinnit ovat tärkeitä sekä prosessien kehittämisen ja vakiinnuttamisen kannalta, mutta myös hankekauden jälkeisen palvelumallin kehittämisen kannalta. Rajatulla määrällä ristiinopiskelun pilotteja voidaan testata usempaa eri vaihtoehtoa ylläpidolle ja valita kokemuksen pohjalta tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Yhteiskäyttöisten tenttitilojen pilotoinnin yhteydessä suunnitellaan  edellyttämät vaatimukset tilojen laitteille, ohjelmistoille ja niiden konfiguraatioille, varustetaan näiden perusteella muutamia pilottitiloja eri puolille Suomea ja testataan prosessin ja tilojen toimivuutta käytännössä.

Hankehakemusvaiheessa on kartoitettu eri ristiinopiskelun muotoja, joista on priorisoitu ensivaiheessa tuettavaksi lähitulevaisuudessa volyymiltaan suurimmiksi arvioidut päätapaukset. Hankkeen aikana arvioidaan prosessihyötyjen kannalta laajentamisen tarvetta uusiin käyttötapauksiin tai tuen viemistä rajausta tarkemmalle tasolle. Toisaalta prosessin virtaviivaistamisen kannalta yksinkertaisimmat tavat saattavat edellyttää hallinnollisia tai teknisiä ratkaisuja tai muutoksia joko hankkeen puitteissa toteutettaviin palveluihin tai muihin palveluihin liittyen, joista ristiinopiskelu on riippuvainen (esim. Opintopolku, OILI), ja joita ei ole mahdollista tehdä hankkeen aikataulun puitteissa. Em. kohdat pyritään tunnistamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja niistä varaudutaan tekemään jatkokehityssuunnitelma vuotta 2019 koskien.

Hankkeen viestintä- ja tiedotuskäytännöt määritellään tarkemmin projektisuunnitelmassa. Joka tapauksessa, hankkeen tuloksia varaudutaan esittelemään laajemmin korkeakouluille mm. Opintoasiainpäivien ja IT-päivien yhteydessä.

Miten hanke vastaa hakuilmoituksessa esitettyihin myöntöperusteisiin?

• Hanke tukee hallitusohjelman kärkihankkeen 3 tavoitteiden toteutumista: 
  • Hankkeessa toteutetaan uudet ja yhteiset ristiinopiskelun ratkaisut, jotka ovat kaikkien korkeakoulujen hyödynnettävissä taustajärjestelmistä riippumatta. Toteuttamalla ristiinopiskeluprosesseja koskevat yhteiset toimintamallit ja järjestelmäratkaisu, saadaan laajennettua opiskelijan opiskelumahdollisuuksia sekä sisällöllisesti että opintojen etenemisen kannalta.
    
  • Hankkeen osana toteutettava paikkakuntariippumaton sähköinen tenttiminen tukee opintojen suorittamisen joustavuutta merkittävästi: hankekaudella suunnitellaan uusi malli yhteiskäyttöisille Exam-tenttiakvaarioille ja tuetaan niiden käyttöönottoa.
    
  • Hankekaudella laaditaan kattavat mallit, joiden avulla korkeakoulujen välisiä yhteistyön muotoja pystytään tukemaan tiiviissä yhteistyössä. Samalla luodaan eri opiskelijaliikkuvuuden mahdollistamat sopimuspohjat eri yhteistyömuodoille. Tavoitteena on samalla luopua vanhentuneista käytännöistä ja järjestelmistä. Yhteisten toimintamallien, sopimusten ja prosessien myötä korkeakoulujen välinen sisällöllinen ja hallinnollinen yhteistyö tehostuu. 
• Hanke käynnistyy vuonna 2017: Hanke käynnistyy vuoden 2017 alussa organisoitumisella ja projektisuunnitelman laatimisella ja jatkuu suunnitelman mukaan 2018 loppuun.    
• Hanke toteutetaan korkeakoulujen yhteistyönä:Hankkeen toteuttamiseksi perustetaan projektiorganisaatio. Henkilöresursseja hankkeen toteuttamiseen osoittavat ainakin Metropolia Ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto ja Jyväskylän yliopisto. Projektiryhmän jäsenet sovitaan henkilötasolla projektin organisoitumisen yhteydessä. Projektiryhmä muodostetaan siten, että varmistetaan jokaisen keskeisen ekosysteemin (Peppi-konsortio, Funidata Oy, Exam-konsortio, Oodi-konsortio) asiantuntijuus.
• Hankesuunnitelmassa määritellään kunkin osallistuvan korkeakoulun osavastuu hankkeessa ja tulosten soveltamisessa
• Hanke palvelee opiskelijoita, sekä koko korkeakoulukenttää, jompaakumpaa korkeakoulusektoria tai koko koulutusalaa: Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on edistää opiskelijoiden opiskelun sujuvuutta: hakeutuminen toisen korkeakoulun opinnoille on helppoa, vaivatonta ja tapahtuu aina samojen prosessien mukaisesti riippumatta siitä, minkä korkeakoulun opinnoille opiskelija hakeutuu.   Korkeakoulupalveluiden (opintohallinto) näkökulmasta yhteisen ristiinopiskelumallin- ja järjestelmän toteuttaminen tarkoittaa ennen kaikkea prosessin sähköistymistä ja automatisoitumista.  Hankkeen kohderyhmänä on kuitekin ennen kaikkea "koko korkeakoulusektori"; verkko-opetuksella ja yhteistyössä järjestettävällä opetuksella voidaan saavuttaa hyötyjä koulutuksen laadun ja resurssien tehokkaan käytön kannalta. Opetuksen ja opiskelun tuen ja hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja opintohallinnon kehittäminen luo samalla korkeakoulujen väliselle yhteistyölle edellytyksiä.
• Hankesuunnitelmassa on selkeä, kustannustehokas ja realistinen suunnitelma hankkeen johtamisesta, työnjaosta ja yhteistyöstä: Hankkeen projektipäällikkövastuu on Tampereen yliopistolla. Metropolia Ammattikorkeakoulusta nimetään ristiinopiskeluprosessin asiantuntija projektiryhmään. Jyväskylän yliopisto vastaa hankkeessa sähköisen tenttipalvelun asiantuntijuudesta ja pilotoinnin tuesta. Loput projektiorganisaation vastuutahot määritetään projektin organisoituessa hankekauden aikana. Projektiryhmä muodostetaan siten, että varmistetaan jokaisen keskeisen ekosysteemin (Peppi-konsortio, Funidata Oy, Exam-konsortio, Oodi-konsortio) asiantuntijuus. 
• Hankesuunnitelma sisältää arvion hankkeen vaikutuksista sekä sen tuottaman muutoksen käyttöönotosta korkeakoulutuksessa hankkeen aikana ja sen jälkeen: Hankkeessa tuotetaan ristiinopiskelun järjestelmätuki pääasiallisiin ristiinopiskelun muotoihin, ristiinopiskelun toimintamallien dokumentaatio ja sopimusmallipohjat ristiinopiskeluverkostojen hallinnoinnin tueksi. Hankkeen tavoitteena on, että yhteistyön tiivistymisen myötä myös opiskelijoiden kynnys hakeutua häntä kiinnostaviin opintoihin madaltuu tarjonnan ollessa saatavilla aiempaa helpommin. Opiskelija voi suorittaa nykyistä joustavammin opintoja, millä tuetaan etenemistä opinnoissa koko lukuvuoden aikana, opiskelijoiden kannalta prosessin yksinkertaistaminen tarkoittaa sitä, ettei tarvitse jatkossa tarvitse siirtyä erillisiin hakusivustoihin tai hakea paperilomakkeilla opiskeluoikeutta toisista korkeakouluista. Hankkeen vaikuttavuuden voidaan arvioida olevan suuri, kun opiskelijamassat voivat hakeutua vaivattomasti ja heille tuttujen järjestelmien kautta muiden korkeakoulujen tarjoamiin opintoihin. Vaikuttavuuden näkökulmasta hankkeelta odotetaan nykyistä sujuvampia ristiinopiskelun prosesseja ja tukea opiskelijoiden joustavalle opintojen suorittamiselle. Ristiinopiskeluhanke tukee toiminnallisten tavoitteiden lisäksi merkittävästi järjestelmien yhteiskäyttöisyyden kehittymistä kansallisella tasolla.     

• Kansainvälisiä hyviä käytäntöjä tai verkostoja hyödynnetään hankkeen suunnittelussa ja toteuttamisessa: Ristiinopiskelupalvelun suunnittelussa ja toteutuksessa selvitetään myös EU-tason suositusten ja yhteistyön tulosten hyödyntämistä (esim EMREX-hanke). 

Miten hanke vastaa hakuilmoituksessa esitettyihin, ministeriöstä myönnettävien avustusten yleisiin tavoitteisiin?

Ristiinopiskeluhankkeella edistetään kestävää kehitystä tuottamalla sähköiseen asiointiin perustuvia palveluja sekä tukemalla sellaisen opetusyhteistyön järjestämistä, joka vähentää opiskelijoiden matkustamisen tarvetta. Erityisesti yhteiskäyttöisten tenttitilojen käyttöönotto mahdollistaa opiskelijoille opintojen joustavan suorittamisen. Yhteiskäyttöisten tenttitilojen rakentamisessa otetaan huomioon myös saavutettavuusasiat eri kohderyhmille.

Hankkeessa kehitettävien palveluiden kohderyhmänä ovat korkeakouluopiskelijat, joiden sujuvaa opiskelua tuetaan tasavertaisesti.

Hankkeessa laajennetaan palvelutasoa erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden osalta oppijanumeron laajan käyttöönoton myötä, jolloin opiskelijat pääsevät joustavastti sellaisten sähköisten palveluiden piiriin, jotka ovat aiemmin edellyttäneet henkilötunnusta. Yhtenäisillä palveluilla pystytään tukemaan aiempaa paremmin opiskelijoiden integroitumista osaksi korkeakouluopiskelijoiden yhteisöä.

Talousarvio

Kustannusarvio

Rahoitussuunnitelma