...
Koskeeko laatukriteerit kaikkea tarjottimelle vietävää tarjontaa eli myös non-formaalin ja informaalin tarjontaa? Pohditaan tätä eri case-esimerkkien kautta (formaali, non-formaali ja informaali), missä toimii ja miten toimii? Missä näitä käytetään, kenelle nämä on opettajan ja oppijan lisäksi? Miten liittyy laatutyöhön? Mitä muita dokumentteja pitäisi huomioida? Onko jotain mitä puuttuu? Ei saa toisaalta rajoittaa liikaa, ettei sulje pois hyvin toimivia tapoja. Mistä löytyy riittää asiantuntemusta esim. laadukkaan videomateriaalin tuottamiseen. Pitäisikö ottaa paremmin huomioon oppijoiden yksilölliset toiveet, toiset tykkää yhteisöllisyydestä, toiset ei. Miten voidaan välttää ettei kriteerit tuota ristiriitaa yksilöllisen vs. yhteisöllisen oppimiskäsitysten välille. Miten varmistetaan että näitä käytetään? Onko se korkeakoulun vastuulla, että tarjonta täyttää nämä kriteerit? Miten materiaalien päivittäminen varmistetaan?
Kommentointi 9.12.
Yleistä laatukriteereistä: Olisi tarpeen tarkastella esim. taulukossa kenelle mikäkin laatukriteeri on suunnattu eri roolien näkökulmasta (opettaja, oppija, korkeakoulu, jne). Myös tarjonnan osalta (non-formaali, informaali, formaali) olisi tarkasteltava, mihin mikäkin kriteeri soveltuu.
Oppijalähtöisyys:
Kohta 3: Laajuuden ja kuormittavuuden suhde olisi avattava. Formaalin tarjonnan osalta on noudatettava myös ECTS- ja EQF-kriteeristöä. Voidaanko näiden kriteeristöjen laadullisia vaatimuksia ohittaa non-formaalin ja informaalin tarjonnankaan kohdalla tai onko tilalle tarjolla jotain vastaavaa?
Kohta 8: Miten oppimisanalytiikkaa voidaan hyödyntää informaalissa ja non-formaalissa tarjonnassa?
Modulaarisuus:
Kohta 1: Vrt. OKSA-määritys modulaarisuudelle ja moduulille (