...
Useimmissa luonnontieteissä, lääketieteessä ja tekniikan aloilla kirjoittajat merkitään julkaisun tekemiseen annetun työpanoksen mukaisessa järjestyksessä, ensimmäiseksi merkitään pääkirjoittaja eli tekijä, jolla on ollut suurin rooli julkaisun kirjoittamisessa. Viimeiseksi merkitään tutkimushankkeen johtaja. Muista luonnontieteistä poiketen, matematiikan ja joidenkin fysiikan alan julkaisuissa kirjoittajat on tapana merkitä aakkosjärjestykseen kirjoittajien työpanoksesta riippumatta. Yhteiskuntatieteissä kirjoittajat voidaan merkitä joko työpanokseen perustuvaan järjestykseen tai aakkosjärjestykseen tieteenalasta riippuen. Esimerkiksi psykologian julkaisuissa kirjoittajat merkitään työpanoksen mukaiseen järjestykseen, mutta monilla muilla aloilla aakkosjärjestykseen. Humanistisilla aloilla kirjoittajat merkitään yleensä aakkosjärjestykseen. (Puuska & and Miettinen 2008, s. 43-51).
...
Käytännössä viittaukset lasketaan viittaustietokannoista, niiden ulkopuolelle jääviin julkaisuihin tehdyt viittaukset jäävät laskematta. Niinpä lähdeluetteloiden pituutta merkittävämpi vaikutus tutkimusalalle tyypillisiin viittausmääriin onkin sillä, kuinka paljon kyseisellä alalla julkaistaan viittaustietokantojen indeksoimissa sarjoissa ja kirjoissa ja kuinka suuri osa viittauksista tehdään näihin (Dorta-González & and Dorta-Gonzáles 2013, Patience et al. 2017).
...
Eri tieteenalojen viittauskäytännöissä on eroa sen suhteen minkä ikäisiä lähteitä käytetään. Kulloinkin jaossa olevaan viittausten määrään vaikuttaa se kuinka tuoreisiin artikkeleihin tieteenalalla on tapana viitata, ja toisaalta kuinka pitkään ilmestymisensä jälkeen artikkeliin edelleen viitataan – myös tämä vaihtelee tieteenaloittain ja vaikuttaa alalle tyypillisiin viittauskertymiin (Moed et al. 1985, Dorta-González & and Dorta-Gonzáles 2013, Patience et al. 2017). Tuoreisiin artikkeleihin viittaaminen näyttää lisäävän tieteenalalla karttuvia viittauksia (Patience et al. 2017).
...
Viittausten kokonaismäärien vaihtelusta seuraa, että eri tieteenaloja tai niillä toimivia organisaatioita tai tutkijoita ei voi viittausten perusteella verrata toisiinsa tasapuolisesti (mm. Garfield 1979, Moed et al. 1985, Dorta-González & and Dorta-Gonzáles 2013, Mongeon & and Paul-Hus 2016) muuten kuin normalisoiduilla indikaattoreilla. Esimerkiksi puhtaasti yhteiskunnallista tutkimusta tekevän tutkijan h-indeksi ei käytännössä voi nousta läheskään yhtä korkeaksi kuin vastaavassa uravaiheessa olevan genetiikan tutkimusta tekevän tutkijan.
...
Adams, J., Pendlebury, D., Potter, R. & and Szomszor, M. (2019) . Global Global Research Report – Multi-authorship and research analytics. Institute for Scientific Information, Clarivate, London and Philadelphia.
Dorta-González, P. & and Dorta-González, M.I. (2013) . Comparing journals from different fields of science and social science through a JCR subject categories normalized impact factor. Scientometrics 95, pp. 645–672. Saatavilla: https://doi.org/10.1007/s11192-012-0929-9
Freyne, J., Coyle, L., Smyth, B. & and Cunningham, P. (2010) . A quantitative evaluation of the relative status of journal and conference publications in computer science. Communications of the ACM, 53(11), pp. 124–132. Saatavilla: http://dx.doi.org/10.1145/1839676.1839701
Garfield, E. (1979) . Is citation analysis a legitimate evaluation tool? Scientometrics, 1(4), pp. 359–375.
Lariviére, V., Archambault, E., Gingras, Y. & and Vignola-Gagné, E. (2006) . The place of serials in referencing practices: Comparing natural sciences and engineering with social sciences and humanities. Journal of the American Society for Information Science and Technology, 57(8), pp. 997–1004. Saatavilla: https://doi.org/10.1002/asi.20349
Moed, H.F., Burger, W.J.M., Frankfort, J.G. & and van Raan, A.F.J. (1985) . The application of bibliometric indicators: important field- and time-dependent factors to be considered. Scientometrics, 8(3-4), pp. 177–203.
Mongeon, P. & and Paul-Hus, A. (2016) . The journal coverage of Web of Science and Scopus: a comparative analysis. Scientometrics 106, pp. 213–228. Saatavilla: https://doi.org/10.1007/s11192-015-1765-5
Patience, G., Patience, C., Blais, B. & and Bertrand, F. (2017) . Citation analysis of scientific categories. Heliyon, 3(5), e00300. Saatavilla: https://doi.org/10.1016/j.heliyon.2017.e00300
Puuska, H-M. & and Miettinen, M. (2008) . Julkaisukäytännöt eri tieteenaloilla. Opetusministeriön julkaisuja, 33, 111 p. Saatavilla: https://core.ac.uk/download/pdf/198192223.pdf
Szomszor, M., Adams, J., Pendlebury, D. & and Rogers, G. (2021) . Global Research Report – Data categorization: Understanding choices and outcomes. Institute for Scientific Information, Clarivate, London and Philadelphia.
...