Page History

...

Alustus: Pienen organisaation haaste ja toive: ulkopuolista apua saataville. Ulkopuolisen konsultaatiotyön tilaamisessa on aina kynnys, mutta korkeakoulujen ja CSCn välinen kahdensuuntainen puitesopimus mahdollistaa kevyemmän sopimisen.

Käsitelty idea sisältää kaksi asiakokonaisuutta:

1) Asiakokonaisuus 1: palveluaihio

2) Asiakokonaisuus 2 : Tunnistettiin ideaan liityvän kaksi puolta, varsinainen palveluaihio sekä yleisempi pohdinta siitä, miten ratkaisuja kehitetäisiin ja tuotteistettaisiin.

Esimerkkinä Palveluaihion esimerkkinä käytettiin alumnien tietojen hallintaa ja täydentämistä . Ehdotettu CSC:n toteuttavan tuotteen, toteutettavia kyselyjä varten sekä tulosten vertailun mahdollistavaa raportointia suhteessa muihin korkeakouluihin. Idean esittäjä tiedusteli, voisiko CSC toteuttaa palvelun joka ratkaisisi tämän useampia korkeakouluja koskevan palvelutarpeen. Toteutettuna laajalle joukolle saavutettaisiin kustannussäästöjä. Tällaisten yksittäisten palvelujen ostossa voitaisiin hyödyntää puitesopimusta ja toteuttaa ketterää palvelunhankintaa. 

Todettiin, että opetushallinnon vaikuttavuustietopalvelun Arvon ohessa on tehty CSCn ARVO tiimi toteuttaa esimerkkinä käytettyjen tietojen rikastamista Tampereen yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun uraseurantoja varten. Palvelutuotantomallin laajennus tuodaan keskusteluun AAPA-FUCIO työvaliokuntien yhteiskokouksessa 13.11.

Todettiin, että täydennetään idealle tietoa uraseurantaan liittyvästä jo tehtävästä työstä. CSC pohtii voisiko ottaa asian omalle palvelukehityskaistalle esiselvitykseen ja palataan asiaan Ideatoimikunnassa tämän jälkeen.

...

Ideatoimikunnalle esitetty tiivistetty raportti: Yhteenveto - ideamuotoilu TiedonhL.pptx

Walter Rydman esitteli loppuraporttia:

Loppuraportin esittely:

Rajallinen työskentelyaika asetti haasteita asian käsittelylle sekä fasilitaattorille että osallistujille. Eri Asian käsittely ei ollut helppoa fasilitaattorille eikä osallistujille rajallisen työskentelyajan puitteissa; eri näkökulmia aiheen lähestymiseen oli useita ja esiin nostettiin niin yksityiskohtaisia asioita kuin yleisempiä kokonaisuuksia. Työryhmäkeskustelussa todettiin myös, että lain vaatimukset opetusta ja tutkimusta koskien saattavat erota keskenään.

Tärkeitä keskeisiä nosteita loppuraportista:

Raportissa tunnistettiin konkreettisia ehdotuksia tarvittavista tehtävistä ja toimista sekä jatkotarpeita selvityksille:

• Tarvittavat tehtävät ja toimenpiteet
• Konkreettiset ehdotukset (lähiaikojen näkökulmasta):
  • Nykytilan kartoitus prosesseista, kuvauksista, vastuista, toimenpidelistaus
    • Resurssien osoittaminen
    • Kouluttaminen
  • Kuvaaminen ja listaaminen; toimintaprosessit
• Jatkokehtiykseen ideamuotoilun jälkeen:
  • Johdon vastuiden tiivis kooste
    • Ideamuotoilussa luotu koonti: lain vaatimukset, määräajat, riskit, potentiaali, vastuut, huomioitavien tehtävien ja toimien listan ensimmäinen versio
  • Koulutuspaketti
• Viiden toimenpiteen tiivistys:

  • Tunnistetaan yhdessä tiedonhallintalain asettamat vaatimukset korkeakouluille.

  • Kuvataan yhdessä miten jokainen vaatimus vaikuttaa yleisesti korkeakoulun toimintaan resurssityyppi kohtaisesti.

  • Arvioidaan korkeakoulukohtaisesti vaatimuksien täyttymisen nykytila. Tunnistetaan mahdolliset kehittämiskohteet ja toimenpiteet.

    • Osa korkeakouluista kypsempiä arviointiin toiminnan kuvaamisen kautta, esim. KA-työ, osa käyttää laajempaa otantaa kuin toinen korkeakoulu.

  • Tarkastellaan tuloksia kokonaisuutena, tunnistetaan yhteistyön paikkoja ja ratkaisuja.

  • Seurataan säännöllisesti toimenpiteiden toteuttamista. Arvioidaan vaatimuksien täyttymistä kansallisesti vuosittain.

• Selvitysaihiot jatkoon:
  • Tiiviis kooste, checklist, johdolle nostettiin erityisen tärkeäksi työkaluksi.
  • Koulutuspaketit eri kohderyhmille

Keskustelu:

Tulee kirkastaa mitä lähdemme viemään yhdessä eteenpäin, ja mitä edistetään korkeakoulu kohtaisestikorkeakoulukohtaisesti. Jatkossa kannattaa huomioida, mitä tämä tiedonhallintamalli korkeakoulujen yhteistyössä mahdollistaa aikaisempiin toimintamalleihin verrattuna. Tavoitteena tulee olla yhteinen soveltamistapa irrallisten, organisaatiokohtaisten ratkaisujen sijaan.

Tiedonhallintalain toimeenpano todettiin TOP-DOWN asiaksi - Checklist korkeakoulujen johdolle nostettiin erityisen tärkeäksi työkaluksi. Johdon kannalta on tärkeää, että on yksinkertainen, selkeä esitys siitä mitä tarvitaan; nykytilan ja tarpeiden tunnistaminen, resursseja, organisointia ja toimia. Tiedonhallintalain kokonaisuus on hyvin läheisessä suhteessa kokonaisarkkitehtuuriin. Korkeakouluissa joissa on tehty kokonaisarkkitehtuurityötä, löytyy jo paljon hyödynnettävää materiaalia. Johdon checklistin lisäksi tarvitaan "koulutuspaketit" eri kohderyhmille.

Todettiin, että Jatkotoimista keskuteltiin:

• Ideamuotoilun loppuraportti esitellään Korkeakoulujen tietohallinto- ja Tutkimuksen ICT:n ohjausyhteistyöryhmilleICT-ohjausryhmälle 3.12.2019.
• Ideamuotoilun lopputulemaa jaetaan Jäsennelty esitys jakoon AAPA ja FUCIO-verkostojen kautta korkeakouluissa
• Idea jää yhä ideapankkiin

...

Tiedonhallintalain suosituksista pyydetään palautetta https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tiedonhallintalain-suosituksista-pyydetaan-palautetta

...

LMS-kilpailutukseen liittyvä kansallisen kyselyn kysymysten asettelu on ohjattu käsittelyyn DigiCampuksen johtoryhmälle.

Todettiin, että kyselyyn palataan 13.11. AAPA-FUCIO tvk-kokouksessa.

4. Muut asiat

Digisfäärin terveiset https://digisfaari.io/

...

• Ohjelma https://wiki.eduuni.fi/x/XhA9Bw
• AAPA ja FUCIO työvaliokuntien ja CSC:n 13.11. yhteiskokouksen asialistalle tuodaan Tutkimuslaitosten yhteys Ideapankkiin

Korkeakoulujen ja Tutkimuksen Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen ICT:n ohjausyhteistyöryhmien yhteisseminaari 14.11., Crowne Plaza, Helsinki

...