Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumi (YTF) on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toimeksiannosta ohjannut Tieteellisen laskennan viitearkkitehtuurin laatimista perustuen tehtävänantoon kartoittaa ja identifioida tieteellisten laskentaresurssien, datanhallinnan ja niiden oheispalvelujen viitearkkitehtuuri seuraavalle viidelle vuodelle 2021-2025. Viitearkkitehtuurin tarkoitus on edistää palvelujen kehitystä ja laatua sekä ehdottaa linjauksia ja toimenpiteitä, jotka parantavat tietoteknistä yhteentoimivuutta ja kokonaisarkkitehtuurityötä.
Tieteellisen laskennan toimintaympäristö on nopeassa muutoksessa. Yksi muutoksista on tekoälyn ja data-analytiikan sekä niiden sovellusten käytön laajeneminen yhä useammalla tieteenalalla. Myös muu dataintensiivinen tutkimus lisääntyy jatkuvasti, ja tämä nostaa esille isojen datamassojen koko elinkaaren hallinnan haasteet, mukaan lukien niiden pitkäaikaissäilytyksen infrastruktuurin kasvavan tarpeen. Nämä trendit tuovat uusia käyttäjäkuntia tieteellisen laskennan ja datanhallinnan palveluiden piiriin, ja täten tieteellisen laskennan osaaminen osaamista pitää pystyä levittämään yhä laajemmalle käyttäjäkunnalle korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Tämä käyttäjäkunnan laajentuminen asettaa uusia tarpeita haasteita tieteellisen laskennan palvelujen helppokäyttöisyydelle sekä palvelujen suunnittelulle vastaamaan yhä laajemman käyttäjäkunnan tarpeita.
Toinen suuri muutos on uusien laskentajärjestelmien , ja erityisesti laskentakiihdytinratkaisujen, kuten grafiikkasuorittimiin perustuvan GPU-laskennan tulo CPU-laskennan rinnalle toiseksi suurteholaskennan keskeiseksi toteutustekniikaksi. Näiden ympäristöjen erittäin nopea uudistumistahti sekä vielä erikoistuneempien laskentajärjestelmien kuten neuroverkkokiihdyttimien ja erilaisten kvanttilaskennan järjestelmien kehittyminen muuttaa tieteellisen laskennan toimintaympäristöä suuntaan, jossa laskentaympäristöt ovat yhä erikoistuneempia.
Suurinvestoinnit ovat mahdollistaneet erittäin tärkeän eurooppalaisen tason yhteistyön laskentainfrastruktuurin kehittämisessä ja tällaisten investointien tekeminen tekemisen pitää olla jatkossakin mahdollista. Tämän lisäksi olisi hyvä pystyä tehdä tekemään huomattavasti nykyistä nopeammalla hankintasyklillä pienempiä ja yhä erikoistuneempia hankintoja laskentainfrastruktuurin pitämiseksi ajantasaisena laskentajärjestelmien ja tutkimuksen tarpeiden nopeasti muuttuessa. Tätä on hankalaa toteuttaa nykyisen muotoisilla melko harvoin toteutuvilla suurinvestoinneilla, joten olisi hyvä saada aikaiseksi nykyisten suurinvestointien rinnalle rahoitusmuoto, jossa pystyttäisiin pitkän aikavälin budjetin puitteissa tarvittaessa tekemään pienempiä täydentäviä hankintoja laskentainfrastruktuuriin nopealla aikataululla laskentainfrastruktuuriin uusien laskentajärjestelmien sekä tutkijoiden tarpeiden kehittymisen mukaan.
...
- On mahdollistettava ennustettava, pitkäaikainen tieteellisen laskennan infrastruktuurin rahoitus, joka mahdollistaisi tärkeiden suurinvestointien lisäksi tiheämmät infrastruktuurin päivityssyklit nopeasti muuttuvassa tieteellisen laskennan toimintaympäristössä.
- Tieteellisen datan koko elinkaaren aikaisen hallinnan viitearkkitehtuurin laatiminen tulee käynnistää. Tämän tulee sisältää myös suurten datamassojen pitkäaikaistallennuksen ja sille vaadittavan pitkän aikavälin rahoituksen suunnitelmansuunnitelma. Suurten datamassojen pitkäaikaissäilytyksen vaatima infrastruktuuri avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti on tärkeä tulevaisuuden kehityskohde. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää sensitiiviseen dataan ja datan hallinnoinnin prosesseihin , mukaan lukien datan hyödyntämisen tutkimuseettiset kysymykset.
- Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten oman tieteellisen laskennan osaamisen parantaminen on tärkeää , esimerkiksi avaamalla ammattimaisia Research Software Engineer ja Data Scientist -tehtäviä avaamalla tutkimuksen tueksi ja tieteellisen laskennan käyttäjäkunnan laajentamiseksi. Yksi tarvittavista toimenpiteistä on näissä rooleissa toimivien henkilöiden urapolkujen kehittäminen. Tällainen uusi tieteellisen laskennan osaajienammatillista kehittymistä tukeva verkosto sekä tieteellisen laskennan palvelujen ja koulutuksen systemaattinen kehittäminen mahdollistavat vielä laajemman käyttäjäkunnan saamisen tieteellisen laskennan piiriin , sekä tieteellisen laskennan palvelujen nykyistäkin tehokkaamman hyödyntämisen. Verkoston koordinoijana toimii CSC.
- Keskitetyn kansallisen infrastruktuurin palvelujen kehittämisen ohella myös tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen oman laskentainfrastruktuurin kehittäminen on tärkeää erityisesti ohjelmistojen kehitysympäristöinä kehitystä varten sekä suuria datamääriä tuottavien instrumenttien tiedon prosessointiin on tärkeää.
- Eurooppa-tason yhteistyötä tulee lisätä sekä infrastruktuurihankinnoissa että tieteellisen laskennan koulutuksessa ja sen tutkijoiden kansainvälisessä verkottamisessa.
- Tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteishankkeita mahdollistavia rahoitusohjelmia ja toimintatapoja tulee kehittää huomioimalla ottamalla huomioon myös EuroHPC/Lumi-infrastruktuurin tuomat uudet mahdollisuudet. Business Finlandin roolia yrityspuolen TKI-rahoituksessa kehitetään.
- Vahvistetaan tutkimuspalveluiden laadun kehittämistä yhteistyössä asiakasorganisaatioiden kanssa hyödyntäen käyttäjälähtöistäpalvelumuotoilua, sekä dataa ja raportteja palveluiden käytöstä ja asiakastyytyväisyydestä.
- Tieteellisen ja dataintensiivisen laskennan kyvykkyyksien kehittämistä tukevia tutkimusohjelmia tulee avata Suomen Akatemian kautta.
...