Päivittyvä sivusto avointen oppimateriaalien määrittelystä

Mitä ovat avoimet oppimateriaalit?

Avoimilla oppimateriaaleilla tarkoitetaan yleisesti opetukseen ja oppimiseen tarkoitettuja materiaaleja, jotka ovat saatavilla avoimesti. Kansainvälisesti avoimet oppimateriaalit tunnetaan erityisesti lyhenteellä OER. Määrittelyn tekee vaikeaksi kaksi kohtaa 1) opetuksen ja oppimisen materiaalien määrittely ja 2) avoimuuden määrittely.

...

Avoimuudella viitataan vapaasti ja maksuttomasti käytettävään ja usein muokattavaan materiaaliin. Tätä voidaan tarkentaa myös tarkoittamaan avoimesti lisensoitua sisältöä tai rajata loppukäyttäjän muokkausmahdollisuuksia esimerkiksi kieltämällä kaupallisen käytön tai rajoittamalla jatkomateriaalien lisensointia samaan kuin alkuperäinen materiaali. Avointen oppimateriaalit voivat sisältää myös muiden tekemiä materiaaleja - esimerkiksi kuvia, joiden ympärille oppimateriaali rakentuu. Tällöin tärkeää on varmistaa myös hyödynnettävän aineiston tekijänoikeudet ja käyttöoikeudet sekä antaa tunnustus alkuperäisille tekijöille. Teoksen yhteydessä on tärkeä ilmaista teoksen käyttöoikeudet joko lisenssillä tai vapaamuotoisesti, muutoin materiaalin jatkokäyttäminen ei ole mahdollista ilman tekijän lupaa ja moni potentiaalinen käyttötarkoitus karsiutuu.

Avointen oppimateriaalien määritelmä

Avoimia oppimateriaaleja on määritelty usealla eri tavalla, mutta selkeästi omaksutuin ja laajimman konsensuksen taakseen saanut määritelmä on Unescon alla esitelty määritelmä. Tämän rinnalla on useita käytännöllisempiä, eri OER-palveluiden ja muiden käyttötarkoituksien tarpeisiin omaksuttuja määritelmiä. Näistä esimerkkinä on kansainvälisen oppimateriaaliportaali OER Commonsin määritelmä.

...

• Avoimet oppimateriaalit (OER) ovat eri muotoisia digitaalisia tai muita opetukseen, kasvatukseen tai oppimiseen kohdennettuja materiaaleja, jotka on vapautettu public domainiin tai jotka on lisensoitu avoimella lisenssillä, joka antaa muille oikeuden maksuttomaan pääsyyn, käyttöön, muokkaukseen ja uudelleen jakamiseen olemattomin tai vähin rajoituksin.

Avointen oppimateriaalien määritelmä oppimateriaalipalvelulle

Oppimateriaalipalvelulle avointen oppimateriaalien määritelmän tulisi käytännöllisyyden takia olla avoimuuden puolesta keskimääräistä laajempi ja kontekstin puolesta rajatumpi. Tämä takaa sen että a) jo olemassa olevat laadukkaat avoimet oppimateriaalit löytyvät oppimateriaalipalvelusta ja b) oppimateriaalipalvelun potentiaalinen säilytys- ja metatietomäärä on selkeästi rajattu. Seuraava määritelmä toisi eri käyttökohteet ja -tapaukset oppimateriaalipalveluun samalla edistäen pitempikestoisempaa avoimuutta:

...

Mikä tahansa materiaali voi olla käytettävää oppimateriaalina, sen käytettävyys muodostuu siinä kontekstissa mikä sille luodaan. Käytännössä tämä tarkoittaa todella suurta määrää materiaaleja lukuisista eri aiheista. Etsintätilanteessa oppijalle ja opettajalle käytännöllisempää on, että oppimateriaalin opetuksellinen anti on selkeää. Eri tyyppisille materiaaleille, niin kulttuuriaineistoille, tutkimusaineistoille kuin muille materiaaleille on olemassa erilaisia etsimisen ja tallentamisen ratkaisuja. Oppimateriaalien löydettävyyttä edistäessä rajataan erilaisita opetukseen soveltuvista materiaaleista yleensä ne materiaalit joille konteksti opetukseen on annettu itse materiaalissa ja sen kuvailutiedoissa. Tämä helpottaa etsijän työtä ja mahdollistaa myös potentiaalisen aineiston löytymisen ilman että tietuemäärät kasvavat liian suuriksi käyttäjän läpikäytäväksi.

Avoimet oppimateriaalit tyyppeinä

Avoimet oppimateriaalit ovat siis opetuksen, oppimisen ja tutkimuksen avoimesti lisensoituja ja avoimesti saatavilla olevia ja muokatavia materiaaleja. Tämä ei vielä rajaa sitä, mitä oppimateriaalit voivat olla formaatiltaan ja muodoltaan. Käytännössä materiaalit voivat olla mitä tahansa kirjoista peleihin, kokoelmista tekstitiedostoihin, testeistä oppitunti- ja kurssirunkoihin. 

...

Lisenssit

Kulttuurituotteiden, mukaan lukien oppimateriaalien, avoimeen lisensointiin käytetyin työkalu on Creative Commons lisenssit. Nämä ilmaiseksi ja käyttäjäystävällisesti saatavilla olevat lisenssit ovat kansainvälisen yleishyödyllisen Creative Commons yhteisön tuottamia ihmisille ja koneille luettavassa muodossa. Creative Commons lisenssit tarjoavat maksuttoman ja yksinkertaisuuteen pyrkivän muodon lisensoida töitään niin, että muille taataan jonkinlainen oikeus sen käyttöön. Yksinkertaisemmillaan Creative Commons lisenssi on CC-BY – tämä lisenssiin rakentuva alkuperäisen teoksen tekijän tunnistaminen on myös jokaisen lisenssin pohjarakenne. CC-BY sallii materiaalin käytön, uudelleen käytön, uudelleen julkaisun ja muokkaamisen kunhan alkuperäisen materiaalin tuottaja mainitaan.

...

Oppimateriaalin avoimuuden voi taata myös omin julistuksin tai käyttämällä muita lisenssejä. Tärkeintä on kuitenkin ilmaista selkeästi oppimateriaalin käyttöehdot. Oppimateriaaleja voi päivittää ja muokata uusiin käyttötarkoituksiin vain kun tähän on eksiplisiittisesti annettu oikeus.    Lisensseistä lisää täällä.

Avointen oppimateriaalien palvelussa käytetään CC-lisenssejä. Joskin minkä tahansa CC-lisenssin voi valita, suositellaan palvelussa käytettäväksi CC BY 4.0 tai CC BY-SA 4.0 -lisenssejä.

Avointen oppimateriaalien määrä

Kansainvälisesti avoimia oppimateriaaleja on runsaasti ja ne ovat jakautuneet eri portaaleihin toimijoiden, aiheiden ja rajauksen mukaisesti. Yksin OER Commonsissa on yli 50 000 resurssia. Suomen avointen oppimateriaalien määrästä ei ole olemassa virallista arviota, mutta oppimateriaaleja tuotetaan runsaasti opetuksen tarkoitukseen, jonka lisäksi avoimia oppimateriaaleja on tuotettu useassa hankkeessa. 

...

Arvio: Suomessa on tällä hetkellä tuhansia Suomen koulutuskentälle tarkoitettuja avoimia oppimateriaaleja. Naapurimaiden esimerkin mukaisesti kasvupotentiaalia on kymmeniin tuhansiin oppimateriaaleihin. Tämän lisäksi opetusta tukemassa on satoja tuhansia suomalaisia kulttuuriperintöaineistoja sekä kymmeniä tuhansia kansainvälisiä oppimateriaaleja. . Avointen oppimateriaalien määrä on myös riippuvainen avoimuuden kulttuurin edistymisestä koulutuskentillä.

Avointen oppimateriaalien ikä ja säilyvyys

Kuten kaikki oppimateriaalit, myös avoimet oppimateriaalit ikääntyvät. Ymmärrys kehittyy, opetussuunnitelmat muuttuvat, pedagogiset virtaukset vaihtuvat, tiedostomuodot ja käytettävät laitteet hylätään uusien tilalta. Avoimissa oppimateriaaleissa on kuitenkin muihin oppimateriaaleihin nähden yksi vahvuus: suuri osa avoimista oppimateriaaleista on vapaasti muokattavissa. Avointen oppimateriaalien ikääntyminen onkin suhteellista: ne ikääntyvät mikäli ne eivät ole helposti päivitettävissä, ne eivät ole muuten mielekkäitä tai aiheen ympärillä ei ole aktiivista osaajakuntaa tekemään muutoksia. Vanhentunut oppimateriaali onkin potentiaalisesti käytettävissä - tästä huolimatta niiden erottelu edistää oppimateriaalien etsijän kokemusta hakutulosten relevanttiudesta. Tähän auttaa oppimateriaalin päiväykset, opetussuunnitelmatieto ja muut metatiedot sekä niiden perusteella haun järjestäminen tai rajaaminen.

...

Arvio: Suomessa merkittävin tarve on avointen oppimateriaalien löytämiselle, niiden käytettävyyden jouhevalle arvioinnille ja niiden käytölle. Kuten muissakin maissa, avointen oppimateriaalien edistäminen on lähtenyt käyntiin sen hetkisestä opetuksen ja oppimisen tarpeesta. Suomessa tarve on myös oppimateriaalien julkaisun alustalle, yhteiselle julkaisuarkistolle, erityisesti joustavassa opiskelussa. Avointen oppimateriaalien säilytystarve oppimistarkoituksessa on laskettavissa pisimmilläänkin kymmenissä vuosissa. Säilyvyys on kultturituotteissa kuitenkin tätä monipuolisempi kysymys. Oppimateriaalit ovat julkaisuja, joilla sinällään voi olla arvoa niiden tekijöille ja julkaisijoille senkin jälkeen kun ne eivät ole enää toimiva oppimistarkoituksessa (mm. meritoituminen). Tämän lisäksi oppimateriaalilla voi olla tutkimus- tai kulttuuriperinnöllistä arvoa. Mikäli oppimateriaalipalvelu halutaan nähdä oppimateriaalin pääasiallisena sijaintina ja palvelu niistä vastuullisina tai avoimet oppimateriaalit nähdään kulttuuriperinnöillsesti arvoikkaina, tulee pitkäaikaissäilyvyys ottaa huomioon palvelun suunnittelussa.

Avointen oppimateriaalien käyttäjät

Avoimet oppimateriaalit hyödyntävät kaikkia kansalaisia. Ne edistävät oppimiseen räätälöityyn tietoon pääsemistä kaikilla ikäluokilla. Avointen oppimateriaalien palvelu onkin kohdistettu jatkuvaan oppimiseen ja kaikille koulutusasteille. Potentiaalisia käyttäjiä palvelulla on seuraavanlaisesti:

Oppijat* 1 217 307 oppijaa + vapaaseen sivistystyöhön ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen osallistujat

• 547 803 oppijaa peruskoulussa

• 103 315 oppijaa lukiokoulutuksessa

• 272 758 ammatillisessa koulutuksessa

• 293 431 korkeakoulutuksessa

  • Näistä 140 131 on ammattikorkeakoulussa ja 153 300 yliopistossa

Opettajat* 56 711 opettajaa

• 27 140 perusopetuksen opettajaa
• 5 218 lukio-opettajaa
• 9 428 ammatillisen koulutuksen opettajaa

• 13 806 lehtoria korkeakoulutuksessa

  • joista  6 018 ammattikorkeakouluissa ja 7 788 yliopistoissa

• 1 119 opettajaa vapaassa sivistystyössä

Tutkintoon johtamattoman koulutuksessa on annettu opetusta yhteensä 1 999 287 ihmisille (huom. luvussa voi esiintyä sama ihminen useampaan kertaan).

*Tilastokeskus 2017, lehtorien lukumäärä: tilastokeskus 2004

Huom. lukumäärä vaihtelee riippuen tiedonkeruusta ja määritelmästä. Yllä esitetty arvio.