Mitä tietoa tarvitaan tutkimuspalvelujen näkökulmasta?

• Millaista dataa yliopistoilla on? Millaista dataa tutkimusryhmö käsittelee? Mitä muualla on?

Aktiivinen datanhallinan suunnitelma, elävä dokumentti?

Mitkä rahoittajat, lehdet tms. vaativat, että julkaisun ja datan tulee olla avointa? → RDA? Mistä tutkija voi tietää missä kannattaa julkaista?

• tietosuoja-asetus ja tiedonhallintalaki vaikuttavat datan tallentamiseen ja käyttöön

• sensitiiviseen datan käsittely ja siihen parhaat ratkaisut
• tutkimussuunnitelmiin kirjoitettu tieto ei siirry vaiheesta toiseen, workflow puuttuu
• Tutkimussuunnitelmaa tehdessä ei välttämättä tule ajateltua mitä joku tietty osa tutkimusta tuottaa tietoa (case mikroskooppi, joka tuottaa teratavuittain dataa)
• Kustannukset: Mitä tapahtuu kun projekti päättyy ja rahoitus loppuu?
• Rahoituspäätös ja muu rahoittajalta tuleva metadata pitäisi saada korkeakouluille
• Monessa euroopan maassa ei tukirakenne ole niin hyvä ja selkeä
• Missä tutkijoilla on dataa ja miten sitä käsitellään? Päivitetäänkö datanhallinan suunnitelmia? Miten suunnitelmia käsitellään?

• Ratkaisuidea sensitiivisen datan hallintaan: ELIXIR
• Aktiivinen datanhallinta
• Labrapäiväkirja, jolla voi todentaa mitä on tehty ja dokumentoida miten tutkimuksen voi todentaa
• PAS-palveluiden parempi markkinointi korkeakouluille (CSC:n PAS-palvelut tosin eivät tällä hetkellä taivu tallenteiden esitykseen)
  • Haaste: rahoituksia myöntävät ovat moninainen joukko
• Tutkijan polun tukirakenteen harmisointi koko korkeakoulukentässä (rahoitus, käytännöt tms) → oppijan polkuun
• Tutkijakoulujen yhteinen verkosto, joka jakaa parhaita käytänteitä tutkijoille ja ryhmille
• Datan hallinta ja saatavuus pitäisi nostaa meriitiksi tutkijoille
  • Organisaatioiden datapolitiikka vaikuttaa

• RDA:n toiminta
  
  • Heidi Laine Suomen RDA-koordinaattori