1. Puuttuva identiteetti tai tunnistusväline

Oppija, jolla ei ole vahvaa tunnistautumista käytössä, hakee korkeakouluun Suomen ulkopuolelta tutkinto-opiskelijaksi

Oppija, jolla ei ole vahvaa tunnistautumista käytössä, suorittaa pääsykokeen ulkomailla

Oppija, jolla ei ole vahvaa tunnistautumista käytössä, hakee tutkinto-opiskelijaksi ammatilliseen koulutukseen (Suomesta tai ulkopuolelta, alaikäinen tai täysi-ikäinen)

Oppija toimittaa ennakkotehtäviä moneen eri hakukohteeseen

Oppija hakee Suomesta vaihto-opiskelupaikkaa ja osoittaa hakukelpoisuutensa

Ulkomailla asuva oppija osallistuu suomalaisen koulutustoimijan järjestämään tilauskoulutukseen.

Oppija ottaa paikan vastaan

Suomessa aiemmin opiskellut oppija, joka aloittaa uudet opinnot ilman olemassaolevaa OID:ta

Oppija, jolla ei ole suomalaista henkilötunnusta, ilmoittautuu läsnäolevaksi ja maksaa esim. ylioppilaskunnan jäsenmaksun

Ryhmä 1:

• Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön tiedonsaantioikeuksia ollaan muuttamassa, uudistuksessa pykälässä säätiö voisi saada kansallisen oppijanumeron ja muita yksilöiviä tietoja joiden avulle he loisivat  luovat yksilövän tunnuksen (Luonnos hallituksen esitykseksi korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta: "Pykälässä säädettäisiin YTHS:n oikeudesta saada välttämättömät tiedot korkeakouluopiskelijan opinnoista sekä henkilötiedoista opiskeluterveydenhuollon saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi sekä opiskelijan yksilöimiseksi. Näitä tietoja olisivat opiskelijan etunimi, sukunimi sekä henkilötunnus tai, jos opiskelijalla ei ole suomalaista henkilötunnusta, oppijanumero ja tieto sukupuolesta väliaikaisen yksilöintitunnuksen luomiseksi. Lisäksi opiskelijan opintotiedoista välttämättömiä olisivat tieto hänen läsnäoloilmoittautumisestaan, opiskelupaikkakunnastaan, korkeakoulustaan ja ohjauksen alasta sekä tutkinnosta.")
  • Tämä liittyy pääluokkaan Puuttuva identiteetti tai tunnistusväline, voisi liittää osaksi käyttötapausta 1.9 lisäämällä "tai asioi ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiössä". Eri toimijoiden väliaikaiset yksilöintitunnukset aiheuttavat turhaa työtä ja olisi parasta, että ongelma ratkaistaisiin henkilötunnuksen uudistuksen yhteydessä siten, että tällaiset henkilöt saisivat hetun tai vastaavan yksilöintitunnuksen nykyistä helpommin

Oppija, joka on alaikäinen, asioi oppilashuollossa

(Käyttötapaukset jaettu työpajojen jälkeen)

DVV:

Asioidaanko oppilashuollossa oppija-ID:llä (oppijanumerolla) vai luodaanko siellä keinohenkilötunnus?

Ryhmä 1: Oletetaan, että henkilö on ulkomaalainen eli ei suomalaista hetua. Esitetään uutta käyttötapausta hetuttomasta alaikäisestä. Tällä myös yhteys tapaukseen, jossa huoltaja asioi vajaavaltaisen puolesta. Voi olla esim. pakolainen ulkomaalainen, joka saapuu ilman huoltajaa.

Ryhmä 2:

• Keinohenkilötunnus → ratkaistava ensin koskeeko työmme ulkomaalaisia alaikäisiä.
• Ensin myös ratkaistava huoltajan henkilötunnus ja vasta sitten alaikäisen identiteetinhallinta
• Pakolaisen osalta vanhempien suostumuksen saaminen voi olla käytännössä mahdotonta, taustaksi: https://kotouttaminen.fi/alaikaisena-ilman-huoltajaa-saapuneet


Tutkija osallistuu ulkomaisen tutkimuslaitoksen koordinoimaan kansainväliseen tutkimushankkeeseen

Oppija, joka opiskelee etänä ulkomailla, asioi sähköisesti suomalaisen oppilaitoksen järjestelmässä, joka edellyttää vahvaa tunnistamista

• • henkilö on suomalainen ja hänellä on hetu,
  • henkilö on eurooppalainen vaihto-opiskelija; ei suomalaista hetua (ei ole muuttanut eikä muuta Suomeen)
  • henkilö on Euroopan ulkopuolelta, esim Etelä-Afrikasta. (Ei hetua, ei muuta Suomeen maksaa opinnoista; case koulutusvienti)

DVV:

Millaista allekirjoitusta tarkoitetaan, kehittynyt, hyväksytty, muu sähköinen allekirjoitus?

Ryhmä 1: Allekirjoitustarve on marginaalista, tyypilliset tapaukset liityvät tunnistamiseen. Erityisesti ensitunnistamisessa varmuustasolla on merkitystä. Kaikessa toiminnassa ei riitä tunnus+salasana -yhdistelmä, vaan tarvitaan vahvempi tunnistustapa.

Ryhmä 2: Korkeakoulutason asia, käyttötapaus ei juuri koske toista astetta, lukuun ottamatta esim. ulkomailla opiskelevia urheilijoita.

Ryhmä 3:

• Finnauth=etätunnistetaan (EKYC) passin ja sen kuvan perusteella (ensitunnistus), ensitunnistuksent tapa kuitenkin vaihtelee eli ensitunnistamisen taso vaihtelee, selfien ottaminen ei ole missään palvelussa vahvan tunnistamisen peruste, selfie tai vastaava edellyttää tunnistajan puolelta valokuvarekisteriä, jolloin henkilön tunnistamisen rekisteri muuttuu biometriikaksi, johon liittyy raskas lainsäädäntö ja säätely.
• Vahva sähköinen tunnistaminen on Suomessa vahvasti säädelty termi.

Oppija, jolla ei ole suomalaista henkilötunnusta vaihtaa oppilaitosta