Ajankohta: 3.11.2020 klo 9.30 - 11.00

Paikka: https://cscfi.zoom.us/j/68882556077?pwd=SGJBNW5HcnVxVERvSmVPZlZ4cEpNQT09 (tarvittaessa koodi: 987654)

Äänite: https://kannu.csc.fi/s/tfzP3Rac7wgRjpC


Muistio:

Ajankohtaiset

Tutkimuskäyttö

  • Fiona-etäkäyttöjärjestelmä & VIRTA-aineisto 
    • Kokouksessa vierailemassa edustaja Tilastokeskukselta
    • Valtteri Valkonen esitteli Fiona-etäkäyttöjärjestelmää ja VIRTA-aineiston käyttöprosessia.
    • Taustaa: Muutamia vuosia sitten käyty toimeksiantoprosessi käyty läpi, että VIRTA-data voidaan kunkin korkeakoulun osalta Fionaan toimittaa. Kaikilta korkeakouluilta tuli toimeksianto. Noin kerran vuodessa aineisto päivitetään. Tietojen säilytyksestä Fiona-ympäristössä Tilastokeskus sopinut korkeakoulujen kanssa.
  • REMS-järjestelmän demo toimeksiantojen käsittelyprosessiin (suorat VIRTA-tiedonluovutukset)
    • Alustavasti kartoitettu REMS-järjestelmän käyttöä suorien VIRTA-tiedonluovutusten osalta
      • VIRTA-ohjausryhmässä käsitelty syyskuun kokouksessa, että olisi hyvä digitalisoida toimeksiantoprosessia. Tällä hetkellä menee paperiprosessilla. Pitää varmistua, että prosessi riittävä korkeakoulujen tarpeisiin. Keskeinen asia tunnistautuminen järjestelmään.
      • REMS lähettää sähköpostiviestin käsittelijälle, kun järjestelmässä on toimenpiteitä tehtävissä
      • Järjestelmässä pystyy palauttamaan hakemuksen hakijalle, pyytää katselmointia, pyytää päätöstä, kirjaamaan huomion, hyväksymään/hylkäämään hakemuksen. Saa myös ulos PDF-muodossa hakemuksen.


  • Keskustelua ja kysymyksiä
    • Mahdollisia kysymyksiä voi toimittaa jo ennakkoon sähköpostitse virta(at)csc.fi
    • Zitting: Voisiko enemmänkin pumpata kun tulee pyyntöjä yliopisto-opiskelija aineistoon kohdistuen montaa eri kautta. Nyt tieteelliseen tutkimuskäyttöön ei yleensä veloiteta siitä mitään, joskus ovat kuitenkin aika työläitä. Hyvähän se olisi päästä mahdollisimman yhtenäiseen tapaan. Voisimmeko ohjata enemmän jos tunnistetaan, että tulee sellaista pyyntöä, minkä voisi tuolta Fionan VIRTA-aineistosta saada. Ohjattaisiin kysyjä. Jos yhtään tuntee tätä niin varmaan huomaa, että korkeakoululta suoraan saattavat saada ainakin meidän tapauksessa edullisemmin tiedot. Monta etua; virtaviivainen ja ei luovutettaisi tietoja ja olisi käytettävissä siellä.
    • Valkonen: Olisi mielekästä jos tieteellisen tutkimuksen käyttöön kanavoida tätä kautta käyttöön. Varjopuolena - Tulee vain kustannuksia, oliko 300-500 euroa aineisto. Valmispalikka, mistä valitaan ne osat, mitä halutaan käyttöön. Etäkäyttö on maksullista. Riippuen minkälaisen koneen haluaa käyttöönsä ja minkälaista analyysia haluaa tehdä, minkälaisen aineiston haluaa käyttöönsä (koko). Reilusta parista tuhannesta reiluun 4000 euroon vuosikustannus. Tietyissä käyttötapauksissa voi olla hankala kustannusta perustella. Jos haluaa niin pystyy liittämään mahdollisia muitakin rekisteri- tai kyselyaineistoja rikastamaan dataa.
    • Parviainen (chat): 200+ tutkimushanketta, mutta VIRTA-FIONA-päätöksiä muutamia per vuosi. Eli suurin osa käyttäjistä muita kuin VIRTA-tietojen käyttäjiä?

    • Valkonen: Totta. Suurin osa käytöstä muuta. Palvelemme suht laajaa tutkimuskenttää. Osa tiedoista sellaisia, joita tutkija saa ehkä muista TK opiskeluun liittyvistä rekistereistä. VIRTA ja Koski aineisto taustalla, mistä kootaan. Osin voi olla kun niitä on ollut vain muutamia niin näkyvyys on vielä pieni julkaisujen ym. kautta. En tiedä tarkkaan mistä voisi johtua vielä toistaiseksi alhainen määrä.
    • Marttila (chat): Kysyisin, miten korkeakoulut saavat lisätietoja tutkimuksista/tutkijatahoista, jotka haluavat käyttää oman korkeakoulun rekisteritietoja? MIkäli siis esimerkiksi tutkimussuunnitelmassa ei ole päätöksen tekemiseksi riittävästi tietoja, miten toimitaan?
    • Valkonen: Kysyttäisiin tutkimushankkeen tutkijataholta lisätietoja. Ovat velvollisia tarjoamaan tiedot. Jos herää kysymyksiä tai ei pysty päätöksiä sen pohjalta tekemään niin pitäisi olla hakijaan yhteydessä ja pyytää lisäselvityksiä.
    • Gröhn (chat): Jatkokysymys Liisa Marttilan kysymykseen: Käsitykseni on, että hakemuksen liitteenä oleva "tutkimussuunnitelma" on yleensä yksi ainoa tekstikappale, josta ei saa riittävästi selvää mihin aineistoa ollaan käyttämässä.
    • Valkonen: Valitettavaa, että välillä laihoja. Voi rohkeasti kääntyä hakijan puoleen ja pyytää lisäselvitystä mihin sitä käytetään. Etenkin jos tulee harvakseltaan niin ei ehkä muodostu näkemystä mitä se yleisemmin - mikä olisi yleinen tietotaso miten pystyy päätöksen tekemään.
    • Marttila (chat): Siis jokainen korkeakoulu on erikseen yhteydessä tutkijaan? Näin vastauskin tulee vain yhdelle korkeakoululle.
    • Valkonen: Voisi miettiä. Käyttäjätahon myöntäjä taho hajanainen. Voisiko koordinoida jos jollain taholla tulee kysyttävää päätöksestä. Kokeeko kaikki päätöksentekijät samallatavalla on eri asia. En osaa suoraan sanoa mikä olisi koordinaatioratkaisu tässä.
    • Keto-Tokoi, (chat): Hakemuksessa olisi mielestäni hyvä vaatia kunnollinen tutkimussuunnitelma
    • Valkonen: Jos akatemia rahoitteinen, on edellytys tutkimussuunnitelmalle. Jos on yksittäinen tutkija tekee väitöskirjaa, saattaa olla ohuempi tutkimussuunnitelma osuus. Joitain ollutkin, että pitänyt jumpata jotain kohtaa.
    • Zitting, (chat): Samaa mieltä
    • Gröhn (chat): Samaa mieltä
    • Zitting (chat): Toimittaako tk meille korkeakouluille Fiona -lupapyynnön ohessa kaiken mm. tutkimussuunnitelmasta, mitä tutkija toimittaa tk:lle?
    • Valkonen: Laitetaan sama nivaska eteenpäin. Ei voida päätöstä tehdä eikä auttaa, koska on rekisterinpitäjän tehtävä se päätös tehdä. Jos tulee meidän suuntaan kysymyksiä esim. Fiona tietoturvasta niin kysymykset voi meille osoittaa.
    • Kirjalainen (chat): Suunnitelmat ovat pitkiä, toivoisin selkeää lyhyttä kuvausta mitä aineistoa pyydetään ja mihin käyttöön, tutkimushan voi itsessään olla laajempi. Haluaisimme oikeasti tietää mihin lupa annetaan, ei vain automaattisesti allekirjoittaa.
    • Valkonen: Kuvaus, mikä meillä on taika tutkimusaineisto katalogissa. Jos sitä kautta hakeutuvat hakemaan VIRTA-aineistoa, voisi mainita mitä tutkimussuunnitelmalta odotetaan - formaalia muotoa, mitä odotetaan. Meille ei päädy mitä kautta tutkija on päätynyt hakemaan, mistä kuullut ja keksinyt että hakee aineistoa. Ei välttämättä ole se katalogi, mitä kautta päätyvät hakemaan. Kun hakemus meille saapuu, niin näemme vasta että tätä on haettu. On tehty jo hakemus. Vaatisi lisäkysymyksiä siinä vaiheessa. Hyvä olisi viestiä siinä vaiheessa kun hakemusta potentiaaliset hakijat lähettävät. Pitäisi siinä kohtaa saada tietoa, missä vaiheessa hakuprosessi käynnistyy tutkijan päässä.
    • Kokko: Kai jossain on ohjeet että näin haet, että osaavat lähettää hakemuksen? Toki ei voida ohittaa näitä, jotka eivät ohjeita lue.
    • Valkonen: Toki on ohjeistusta. En muista nyt miten sanotaan formaliteetistä. Ongelmana, että suht moni tutkijoista on jo rutinoituneita käyttäjiä. Vaatii ehkä korjailua perään. VIRTA-aineisto vielä sen verran vieras. Jos tulee kyselyä meidän päähän niin voi toki ohjeistaa suoraan. Eli ilmeisesti kaivataan koko tutkimussuunnitelma sekä päättäjälle lyhyt kuvaus mihin tehdään sitä päätöstä?
    • Majamäki: Vastaavan tyyppistä palautetta tuli jo loppukesästä kun oli pari tutkimuslupapyyntöä vireillä korkeakoulujen suuntaan. Samoja asioita alustavasti pohdittiin Tilastokeskuksen kanssa. Kaikkien tavoitteena on se, että VIRTA-tietojen tutkimuskäyttöä voitaisiin edistää ja mahdollistaa ja Fiona hyvä alusta tälle. Hyvä, että saataisiin jos vaan mahdollista niin tältä osin tarkemmin tietoja korkeakoulujen käyttöön miten VIRTA-tietoja olisi tarkoitus käyttää. Hyviä näkökulmia tullut esille.
    • Valkonen: Vien terveisiä meillä tutkijapalveluissa eteenpäin.
    • Parviainen: Kiitos Valtteri hyvä esitys. Tietosuoja ja -turva hyvin esiin. Miten rikas tää aineisto on? Yksikkötasolla pystyy toimimaan. Voitko esimerkkinä sanoa, jos halutaan tutkia meiltä valmistuneita ihmisiä. Hetun perusteella voidaan poimia ihminen ja voidaan yhdistää mihin tahansa taustatietoihin? Tutkijalle rikas aineisto hyvä.
    • Valkonen: Ihan hirveesti ei ole rajaa, mitä voidaan yhdistää. Tilastokeskus voi luvittaa vain omassa hallussaan olevia, mitä on tullut tilastointitarkoituksiin - tilastolain mukaan voidaan luvittaa esim. tähän VIRTA-aineistoon. On paljon muita aineistotoimittajia ja rekisterinpitäjiä, joita voidaan lisätä, esim. VERO, KELA, THL. Hyvin laaja. Kullakin laajoja tietoaineistoja hallussaan. Mielikuvitus on rajana, mitä voidaan liittää. Taika-katalogista näkee valmiit aineisto moduulit. taika.stat.fi Jää näkemättä kaikki muu mikä ei ole valmis aineistomuotoon tuotettu, on räätälöitävää. Kuvauksia ei ole valmiina netissä kovin helposti löydettävissä jos ollenkaan. Pitää muistaa, että käyttötarkoitus tieteellinen tutkimus ja tilastolliset selvitykset, josta tulee julkinen julkaisu. Oman toiminnan tavallaan seuraamiseen ei lain puitteissa voi näitä aineistoja käyttää.
    • Kokko: Voiko yhdistää myös tutkijan omaa aineistoa teidän aineistoon?
    • Valkonen: Kyllä. Tutkijalla voi olla omaa aineistoa, esim. avoimista lähteistä tai toisen toimijan toimesta saatua luvitettua aineistoa. Kunhan on teknisesti tunniste, mitä kautta voidaan operoida. Henkilöiden tapauksessa hetu.
    • Marttila (chat): Elinan hyvään tiivistykseen lisäisin: kuka/mitkä tahot aineistoa tutkimuksessa käyttävät, minne data liikkuu (erityisesti, jos tutkijataho EU:n ulkopuolella) jne. 
    • Valkonen: Fiona käyttö tulkitaan henkilötietojen luovutuksesta. Ei voi käyttää Fionaa EU ja ETA maiden ulkopuolelta. Komission nimeämiä kolmansia maita, joissa komission mukaan voi käyttää. EU ja ETA alueen ulkopuolelle ei siirry. Pysyy GDPR:n mukana. Henkilötasolla luvat. Muille ei tule käyttöoikeuksia. Mitä tuloksille tehdään, sen jälkeen ei enää yksikköaineistoa eli ei ole käyttöluvallisia. Voi julkisesti esitellä käyttöluvan puolesta. Käyttäjäkunta mitä vaan.
    • Marttila (chat): Edellinen lupapyyntö oli yliopistosta, joka sijaitsee USA:ssa.
    • Gröhn (chat): Yksi tänä syksynä tullut hakemus oli Yhdysvaltalaiseen yliopistoon kohdentuva. 
    • Valkonen: On mahdollista, että hakija on suomalainen tutkija ja vierailevana tutkijana tai muussa pestissä esim. Yhdysvalloissa. Käyttö silti tapahtuu Suomesta tai muualta Euroopasta. Aineisto ei koskaan siirry rapakon taakse. Joku tutkimusryhmästä voi toki olla yhdysvaltalaisesta yliopistosta tutkija. Mikä on henkilön työpaikka ei rajoita sitä vaan missä käyttö tapahtuu.
    • Aarnio (chat): Metropolia AMK:n tietosuojavastaava olisi halunnut tiedustella (vain muutaman aihepiiriä koskevan tilastokeskuksen käyttälupahakemuksen nähneenä), että missä kohtaa tilastokeskuksen käyttölupahakemusta pyydetään hakijaa kuvaamaan, että onko kyseessä tunnisteellinen aineisto vaiko ei-tunnisteellinen aineisto, jota pyydetään. Jos Metropolia AMK toimii rekisterinpitäjänä (ja vastaa luovuttamisesta), niin on hyvin oleellista, onko pyydettävä aineisto/käyttölupahakemuksen kohde tunnisteellinen vai ei-tunnisteellinen aineisto.
    • Valkonen: Nykyään on päivittynyt käyttölupahakemus. Ajan saatossa viilattu. On kohta, jossa pitää ruksia haetaanko tunnisteellisena luovutettavaa aineistoa vai ei. On hyvin suppea itse mitä tilastolain nojalla voidaan luovuttaa tunnisteiden kanssa tutkimuskäyttöönkään.
    • Gröhn (chat): Hakemuksesta ei ilmene lainkaan henkilön CV tai rooli ko. hakijaorganisaatiossa. 
    • Valkonen: Totta, ei ole omaa pakotettua kenttää, jossa rooli pitäisi mainita. Saattaa tulla vapaassa tekstissä tai sitten ei. Tilastokeskuksella roolia ei ole edellytetty. Voi olla syy miksi ei hakemuksessa ole pakotettuna mukana.
    • Zitting, (chat): Olemme miettineet myös, millaista kuvausta henkilötietojen käsittelystä (pseudonymisoidun aineiston käsittelykin henkilötietojen käsittelyä) tutkijalta pitäisi näissä Fiona tapauksissa vaatia.
    • Valkonen: Hyvä kysymys. Voisi kallistua ajattelemaan niin, koska käsittely tapahtuu Fionassa, käyttö on aika standardin mukaista. Järjestelmä ottaa kopin käsittelyn tavasta. Jos halutaan niin voin meillä kysellä laajemminkin ja palata.
    • Gröhn (chat): Lähinnä tarkoitan sitä, että onko kyseessä opiskelija vai henkilökuntaa, meritoitunut tutkija, väitöskirjatutkija vai minkä tason tutkimuksesta on kyse. Liittyy siihen mihin aineistoa ollaan käyttämässä.
    • Valkonen: Rajaaminen menee siinä voidaanko tulkita että käyttötarkoitus on oikea, mihin vaikuttaa hakijan roolikin. On ollut hakemuksissa mukana ihan graduntekijöitäkin. Sen jälkeinen tutkimus on tieteellistä tutkimusta. On tulkinnanvarainen onko kyseessä tieteellinen tukimus. Jos voidaan niin nähdä niin hakijan rooli organisaatiossa - enemmän kyse onko organisaatio sellainen missä voidaan tieteellistä tutkimusta tehdä. Tilastolaissa tilastollisen selvityksen takaportti minkälaista käyttötarkoitusta voidaan tehdä. Tulee tulkita, että mistä tulee julkinen julkaisu. Usein pitäisi tutkimussuunnitelmassa ilmetä scope ja mihin aineistolla ollaan haluamassa-  tutkimuksen status. Tulisi käydä ilmi siitä.
    • Zitting (chat): Sama Irene mietityttänyt meillä
    • Marttila (chat): Voisitteko jakaa kaikille korkeakouluille tiedotteen siitä, mitä kaikkia tietoja (mm. tietoturvaan liittyen) jo teille tulevassa lupahakemusvaiheessa seulotaan? Ja mitä käyttötapoja järjestelmä itsessään blokkaa pois, esim. mainitsemanne käyttö EU:n ulkopuolella. Tämä olisi meille todella tärkeä tieto!
    • Valkonen: Voisi olla hyvä. Laajemminkin kuin tässä VIRTA-tapauksessa. On tekeillä tietoturva kooste yksikköaineistojen käytöstä sekä Fionan että prosessin näkökulmasta. Hyvä paikka, mihin voisi liittää. Julkinen paikka, mistä voi tarkistaa. Vien toiveen eteenpäin.
    • Majamäki: Hyvää palautetta ja jatkokeskusteluun Tilastokeskukselle hyviä asioita. Jos joku korkeakoulu kysyy vastuulliselta tutkijalta lisätietoja, jää yksittäiseen keskusteluun. Onko joku keino, että voitaisiin jakaa kysy-ja-vastaa osastoa miettiä tarkemmin.
    • Kokko: Jos CSC haluaa lähteä kysymysten välittäjäksi.
    • Majamäki: Jos tämä OKM:lle ok. Palataan tähän.
    • Zitting (chat): Tosi hyvä, että tämä esittely järjestettiin, kiitos.
    • Kokko (chat): Tämä voisi olla näkyvissä jossain palvelun sivulla, jotta käytössä olisi aina ajantasainen tieto. Tästä sivusta voisi olla maininta pyynnöissä, kun niitä harvemmin tulee.
    • Gröhn (chat): Kyllä, kiitos oikein paljon tilaisuudesta ja mahdollisuudesta esittää toiveita tutkimuslupien käsittelyn sujuttamiseksi.
    • Keto-Tokoi (chat): Kiitos esittelystä!
    • Marttila (chat): Kiitos, tämä oli oikein hyödyllinen sessio!
    • Parviainen (chat): onko rems joku "research .. management system" 
    • Valkonen (chat): resource entitlement management system
    • Gröhn (chat): Ilman muuta prosessin digitointi on hyvä asia : )


Muut asiat


  • YTHS
    • Tilannekatsaus
      • Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain muuttaminen on eduskunnan käsittelyssä
      • Toimeksiantojen määräaika 30.11
      • Tietojen luovutus YTHS:lle - päätös 25.11. kokouksessa
      • Keskustelu
        • Kokko (chat): Eihän YTHS-pyynnöt koske yliopistoja tässä kohtaa?
        • Kohtanen (chat): Koskee kyllä.
        • Kokko: Meidänkin pitää toimia, vaikka meidän osalta asia on ollut hoidossa?
        • Kohtanen: Asia on ollut hoidossa ja on nytkin, mutta laki mihin nykyisissä toimeksiannoissa viitataan ei ole voimassa enää 1.1.2021 alkaen. Kun uusi laki tulee voimaan niin tarvitaan myös uudet toimeksiannot.
  • Organisaation roolien 3 ja 5 käyttö opintosuorituksille ja opiskeluoikeuksille
    • Voidaan käyttää osittain samaan tarkoitukseen, joten olisi hyvä sopia tarkemmasta linjauksesta koodien käytössä
    • Kuvaus päättelysäännöistä
    • Keskustelu
      • Husa: Pepin näkökulmasta tuomme näitä tietoja roolilla 3 tutkintosuorituksille ja muille suorituksille. Opiskeluoikeuksille ei ole vielä tuotu. 3 → 5 muutos ei ole iso. Opiskeluoikeudelle tietojen tuonti vaatii toimittajan työtä. Pystytään tutkintosuorituksille vaikka jo huomenna jos on tarve. Tällä hetkellä tuomme roolilla 3. Saisiko roolia 5 tuoda jo?
      • Finnberg: Ei ole mitään estettä.
      • Husa: Jos tuomme suorituksille, ei opiskeluoikeudelle. Miten Kosken pää - missä vaiheessa aikoo hyödyntää? Kosken pää pitää olla kunnossa, ennen kuin vaihdetaan ettei häviä ne mitä siellä tällä hetkellä näytetään.
      • Finnberg: Pitää Kosken päässä keskustella, miten aikovat. Näen, että voisi tulla sekä rooli 3 että 5. Tarviiko tulla pelkästään 5. Ajattelin, että vaihdetaan 3 → 5, roolejahan voi tulla niin paljon kun on olemassa. Koski toistaiseksi osaa käyttää vain roolia 3. Ei mene rikki mitä nyt on.
      • Husa: Ei kannata tuoda ennen kuin Koski osaa käsitellä.
      • Finnberg: Alkusyksystä on heille lähetetty tietoa. Emme osaa sanoa, ovatko valmiita siihen. Uskon, ettei ole vielä valmista. Ehkä voi sitten hetken aikaa odottaa vielä ennen kuin muuttaa.
      • Husa: Kyllä odottaisin hetken, ettei mennä kysymysten kanssa ojasta allikkoon.
      • Pakarinen: On roikkunut tämä asia pitkään Oodi - VIRTA työssä. On muhinut taustalla, eikä ole ollut sellainen että on välttämätön. Ei ole aktiivisesti tehty mitään. Reilun vuoden päästä Pepissä ollaan, onko järkeä enää Oodi- VIRTA siirtoihin tehdä muutosta. Onko edelleen nice to have?
      • Majamäki: Ei tälle aikataulu toivetta ole tai rajaa. On kovasti Koskenkin päästä toivottu, koska heillekin tulee kyselyjä ja valuu korkeakouluillekin sieltä. Ei ole pakottavaa päätöstä.
      • Pulkkinen: Sisun osalta on listalla myös, muttei kärjesssä. Ei kannata tehdä ennen kuin Koski pystyy sen näyttämään. Teknillisestä yliopistosta valmistuneet ihmettelevät, miksi näkyy suorituspaikkana Tampereen yliopisto. Ainoa ongelma. Valviralle Tampereen yliopisto on Tampereen yliopisto eli tuskin on ongelmaa.
      • Majamäki: Kosken tilannetta katsomme seuraavassa yhteisessä kokouksessa. Mahdollisuuksien mukaan jos pystytte omissa järjestelmissä asiaa edistämään.


Roolilla 3 (= lähde) Organisaation roolia lähde käytetään ilmaisemaan sitä organisaatiota, joka on kyseenomaisen tiedon syntymisen alkuperäinen lähde. Käytetään myös yhteistyössä järjestettyjen erikoistumiskoulutusten osalta ilmaisemaan opiskelijat rekrytoinut korkeakoulu. https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=176870795

Organisaation rooli 3 (alkuperäinen lähde) on ollut käytössä tietovarannossa alusta saakka

Rooli 5 (fuusioitunut myöntäjä)=Organisaation roolia fuusioitunut myöntäjä käytetään ilmaisemaan sitä organisaatiota, jonka omistamasta tiedosta on kyse ennen fusiota.
Voidaan käyttää korkeakoulujen fuusiotilanteessa, kun kaksi tai useampaa opintorekisteria yhdistetään. Rooliarvoa voi hyödyntää erottamaan samaa opintosuoritusta koskevat, mahdollisesti tuplana tai useammin tulevat tiedot
.

Roolitieto 5 on lisätty tietovarantoon vuonna 2018. Tätä roolitietoa ei ole vielä otettu laajasti käyttöön tietovarannossa, mutta sen käyttö on erittäin suositeltavaa niissä korkeakouluissa, jotka ovat syntyneet fuusioitumisen seurauksena. Roolitiedon 5 tuonti mahdollistaa sen, että esim. KOSKI-palvelusta kansalainen näkee tiedon, että hänen vuonna 2000 valmistunut lääketieteen tutkintonsa on syntynyt Kuopion yliopistossa, vaikka tutkinnon myöntäjäorganisaatio (1) on VIRTA-opintotietopalvelussa on Itä-Suomen yliopisto. Tieto on tärkeä myös Valviralle,

Esitys käyttökohteeksi:
  • siirto-opiskelijat
  • hyväksiluvut
  • yhteistyössä järjestetyt erikoistumiskoulutukset

Esitys käyttökohteeksi:

  • fuusioituneet korkeakoulut tuovat tiedon organisaatiosta, joka on omistanut opintosuoritus/opiskeluoikeustiedon ennen fuusiota


  • VIRTA-opintotietopalvelun uusi Jira ( jira.eduuni.fi/projects/CSCVIRTAOTP ) ja wiki-sivusto ( VIRTA-opintotietopalvelu ) käyttöön
    • Rakennetta on uudistettu ja käytettävyyttä parannettu
    • Keskustelu
      • Parviainen (chat): VIRTA-wiki: lyhykäisyydessään mitkä on luku / kirjoitusoikat jäsenille / HAKA / muu maailma?

      • Aronen: Julkinen näkyvyys sivuille ja muokkaus oikeudet VIRTA-yhteyshenkilöillä
      • Husa (chat) : Viranomaistietojen yhteyshenkilöt -sivua ei pysty muokkaamaan?
      • Aronen (chat): Hannele: Tämä sivu on meillä hieman selvityksessä. Palaamme tähän. 


  • Valvira ja psykoterapeutit
    • Kokko: Valvira ottaa VIRTAsta tietoja psykoterapeuteista. Ovat lähestyneet korkeakouluja, että voisivatko laittaa opintosuorituksen merkinnän nimeksi psykoterapeuttikoulutus. Heidän järjestelmässään tutkinto. Otin yhteyttä Valviraan. Kyseessä opintokokonaisuus, ei tutkinto. Yritin kertoa, että opiskeluoikeuden nimi on psykoterapeutti koulutus. Kun oikeus päättyy, on suorittanut psykoterapeutti koulutuksen. Meillä opintokokonaisuuden nimi voi olla ihan mikä vaan. On yleensä suuntautumisvaihtoehto merkitty. On tärkeä tieto meille. Valvira ei välitä suuntautumisvaihtoehdosta. Kutsuvat sitä tutkinnoksi ja haluavat, että sen kokonaisuuden nimi on psykoterapeutti koulutus. Kuulemma onnistuu kaikilta muilta. Mielestäni periaatteellinen asia. Tällaiset poikkeukset tuottavat yleensä jossain vaiheessa ongelmia. Lupasivat ottaa VIRTAlaisiin yhteyttä. 
    • Majamäki: Meillä on vuoropuhelua Valviran kanssa. Viime viikon lopulla laitettiin pitkä viesti, jossa yritettiin parhaan taitomme mukaan tuoda samoja asioita, mitä toit esille. Puhutaan asian vierestä. Menee sekaisin, mitä tietoja on VIRTAssa ja miten näkyvät heidän omassa järjestelmässä. Esitettiin huoli, että ylipäänsä käytettäisiin VIRTAssa nimikenttien tietoa vastaavista kun on tarkoitus käyttää koodistojen kautta tulevia tietoja, joita pystytään ihan eri tavalla validoimaan ja on yhteisesti sovittu. Nimikenttien tuotavista ei ole ollut yhdessä sovittuja linjoja vaan ovat korkeakoulukohtaisia. Jos Valvira haluaa sopia korkeakoulujen kanssa niin sopii, mutta omalla vastuulla. HY taisi olla ainut, joka toi opintokokonaisuuden nimessä sen nimen, jota Valvira toivoo. Eli ei JY ole ainoa. Nyt emme ole enää saaneet vastausta.
    • Kohtanen: Olisi hyvä, että muut korkeakoulut, joita sama tilanne koskee olisivat yhteydessä Valviraan. Ongelman laajuus ei näy heille.
    • Pulkkinen: Ohitin edellisen keskustelun, että saahan sitä toivoa. Ei tule HY:stakaan enää Sisun käyttöönoton jälkeen. Se nimi tulee opetussuunnitelmasta. Jotta voidaan käyttää ECTS leimaa, että toiminta on laadullista. Emme voi nimittää kaikkea viittä psykoterapeuttikoulutusta samalla nimellä. Se ei käy. Pitäähän meidän todistuksiin saada se oikea nimi. Pitäisi nähdä tai tietää, mitä siellä tapahtuu kun data on VIRTAssa ja ennen kuin virkailija näkee sen. Kävin viime viikolla keskustelua Valviran kanssa yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorituksista. On oletettu asioita VIRTAsta tulevan datan perusteella, että miltä se näyttää. Kun järjestelmiä vaihdetaan, voi olla että se ei näytä enää samalta mutta on kuitenkin validia VIRTA dataa. Voimme laittaa viestiä myös Valviraan. Sisusta kokonaisuudet tulee tämän nimisinä, niihin liittyy tällainen pätevyystieto, eivätkä ne ole tutkintoja.
    • Kokko: Koulutus ja opintosuoritus eivät ole sama asia. Pitäisi päästä puhumaan sen kanssa, joka ottaa tiedot VIRTAsta. Ehkä käsittelijöiden ei tarvitse tietää. Mutta logiikka on väärin, miten VIRTAsta otetaan tietoja. Tekninen tyyppi mukaan keskusteluun.
    • Majamäki: VIRTAn osalta tarjottu useampaan kertaan, että voimme olla apuna ja mukana tässä.
    • Finnberg: Heillä ei omaa teknistä. Ovat tilanneet ohjelmistotoimittajalta. Tilaavat muutokset toimittajalta.
    • Zitting: Täytyy selvitellä meidän päässä. Tarvittaessa laitetaan omalta osalta Valviraan viestiä. Voisiko Valviraa tai sopivaa henkilöä pyytää tähän ryhmään käymään yhteistä keskustelua?
    • Majamäki: Tosi hyvä, jos yliopistot joilla psykoterapeuttikoulutusta järjestetään, laittavat viestiä. Luulisi, että seuraava askel olisi, että porukalla voisi asiaa käydä läpi. Ja laajemmin Valviran VIRTA-tietojen käytöstä. Voisi varmasti ehdottaa. Muutenkin varmaan tietojen käyttö laajenemassa. On jo aikaa, kun olivat edellisen kerran mukana.
    • Kokko: Ei ole oikeutta sanella, minkä nimisinä tiedot ovat meidän rekisterissä ja VIRTAssa. Jonkun pitää tarkastaa, että VIRTA tietoja käytetään oikein, eikä tule tulkintavirheitä.
    • Kohtanen: CSC ei voi ottaa vastuuta jos viranomainen käyttää käytännösssä vapaa tekstikenttiä siten kuten koodistoja on tarkoitettu käyttää. Meiltä ei löydy asiantuntemusta sen osalta, mikä lainsäädäntö Valviran toimintaa ohjaa. Mitä nämä sopimukset ovat mitä Valvira on tehnyt OKM:n ja korkeakoulujen kanssa. Valvira puhuu näistä nimikkeistä mitä tulee lainsäädännöstä. Että opintosuorituksen nimi ei ole sama kuin se nimike. Keskustelusta puuttuu linkki, että kun tieto viedään Valviran järjestelmään niin miten sitä tietoa muutetaan. Emme pääse suoraan keskustelemaan Valviran alihankkijan kanssa, joka kehittää järjestelmää. Siellä on ne avaintahot, jotka pitäisi saada mukaan keskusteluun. Olen eri mieltä, mikä on CSC:n vastuu, miten viranomaiset tietoa käyttää, mitä sinne luovutetaan. Varsinkaan kun ei ole pääsyä näkymään, miten tietoja käytetään. Emmekä voi laittaa putkia poikki. On rekisterinpitäjän vastuulla jos katsotaan, että tiedonluovutusta ei enää jatkossa tehtäisi. Toivottavasti ei tarvitse siihen mennä.
    • Kokko: Tietojen käyttäjän omassa vastuussa ja kiinnostuksessa haluavatko ymmärtää miten VIRTAn tietomalli toimii?
    • Kohtanen: Kyllä varmasti haluavat ymmärtää oikein, mutta on tietokatkos, että miten tietoja pitäisi käyttää. Meille tuli yllätyksenä, että käyttävät nimitietoja päättelyssä ja koodistoarvoja ikään kuin lisätietona, kun pitäisi olla toisinpäin. Pitää ottaa tarvittaessa OKM mukaan keskusteluun jos ei lähde aukemaan.
    • Rahkonen-Ellä (chat): TY:stä voidaan varmasti laittaa Valviralle viestiä, meilläkin menee kuten JY ja TUNI

    • Pulkkinen (chat): Luulisi, että joku Valvirassa on tehnyt määrittelyn IT-toimittajalle. Tai ainakin toimittajan kanssa.


  • No labels