You are viewing an old version of this page. View the current version.

Compare with Current View Page History

« Previous Version 16 Next »

Kysymyksiä KOOTuelle

  • Mikä Digivision tavoitetilassa on muuttunut jatkuvassa oppimisessa, oppijalle, korkeakoululle, muille toimijoille?
  • Millaisia fokuksia ja rajauksia Digivision jatkuvan oppimisen palveluiden kehitystyöhön tulisi ottaa?
  • Mitä aiempaa tietämystä, kokemusta ja materiaalia tulisi työssä hyödyntää?


KOOTuki-ryhmä nostaa esiin, että aluksi olisi hyvä kirkastaa tavoite tälle kokonaisuudelle. Valmistelutyössä tulisi lähteä nykytila-analyysin kautta kirkastamaan tavoitetta ja rajaamaan missä kontekstissa hanketta viedään eteenpäin; nykyisen lainsäädännön rajoissa esim. tutkintotavoitteisuus lähtökohtana vai jo lähtien visiotilanteesta huomioiden tulevaisuuden lainsäädännön muutosmahdollisuudet esim. opintopistepohjaisen rahoituksen näkökulmasta. Vision kirkastamisessa olisi hyvä pohtia onko tavoitteena laajentaa asiakaskuntaa (jatkuvat oppijat), uuden välineen kehittäminen vai tarjonnan laajentaminen? Mitä lisäarvoa tavoitellaan?


Tarjonnan näkökulma:  

  • määritellä mitä e-opintotarjonnalla tarkoitetaan?
    • Tarjonnan määrittely; avoin yliopisto, maksullisuus, perustutkinto, väitöstilaisuudet, vain etänä annettava opetus, yleisöluennot vai kaikki korkeakoulujen tarjonta 
  • tarjonnan kansainvälinen aspekti:
    • EU-ulottuvuutena esim. esim. pienet osaamiskokonaisuudet, opetuskieli
    • EU/ECTS/EWP -viitekehys ja yhteensopivuus 
  • miten tarjonta rajataan?
    • tunnistaa ilmiö laaja sen pohjalta tehdä rajaukset tähän työhön esim. rajattaisiinko pois yritysyhteistyötarpeet
    • opintojen maksullisuus/maksuttomuus suhteessa oppijan oikeusturvaan ja laatuodotuksiin
    • tarjonnan suhde opinto-oikeuteen
  • miten huomioidaan esitietovaatimukset ja siten millainen ja miten valintaprosessi hoidetaan?
  • pohdintaa talouden ja resurssien näkökulmasta opetuksen tarjonnalle
    • annetaanko näistä todistuksia/ suorituksia osallistujille?
    • osallistumisen taso koulutuksiin → voisiko toimia kaksitasoinen rakenne?
      • vain lukuoikeus vai suoritusoikeus myös, suoritusoikeus maksullinen (MOOC-malli)
    • Tutkintotavoitteisuus vs. opintopistepohjaisuus. Tutkintotavoitteita nostettu tuleville vuosille. Miten suhtautuu tarjonnan avaamiseen jatkuville oppijoille? 
    • todistukset: opintopisteet, osaamismerkit

Uuden portaalin/välineen/toiminnallisuuden näkökulma: 

  • tarvelähtöisyyden varmistaminen huomioiden olemassaolevat palvelut esim. opintopolku, ristiinopiskelupalvelu 
  • tukipalveluiden vaatimukset
  • tekoälyavusteisen ohjauksen määrittely 


Huomoita pilotteihin: 

  • alakohtaisia tarvitaan 
  • monipuolisia että voidaan testata erityyppisiä koulutuksia esim. MOOCit, mutta myös erikoistavia koulutuksia täydennyskoulutushenkeen (jatkuvan oppimisen hengessä osaamisen ylläpidossa/uudelleenkouluttautumisessa)
  • yritysten/oph:n jatkuvan oppimisen keskuksen tarpeet
    • sidosryhmät oli hyvä saada mukaan tarpeita ja sisältöä suunnittelemaan 


Nämä vielä puuttuu: 

  • T&K -kokonaisuudessa koulutusten/osaamisen kehittämisen näkökulma






Keskustelumuistiinpanot

Chatista (KOOTuen kokous 3.9.)

  • Rahoitus
    • Onko rahoitus/rahoitustaso vielä riippuvainen suunnitelman sopivuudesta/tavoitteen tuloksellisuudesta suhteessa yleisiin RRF tavoitteisiin? Eli tehdäänkö tässä syksyllä myös rahoitushakemusta?
      • Ei tehtäisi. Komissiosta ei ole vielä kuulunu rahoituksen osalta, ehkä ensi viikolla kuuluu
  • Kohderyhmät ja sisällöntuottajat
    • Onko 1.v aiheessa (MVP) tarkoitus avata palvelu (sisällöt, ohjaus ja integraatio) myös KK organisaatioiden ulkopuolelle ?
  • Tarjonnan rajauksista
    • Rajataako sitten jotakin aika olennaista pois, jos vain etätarjontana tarjottava opetus mukana?
    • Vain "valmis" tarjonta vai myös dialogi esim. täydennyskoulutusten ostoon?  Ei ole valmista KK opetustarjontaa- se kehittyy ja muuttuu koko ajan esim. JO tarjontana, yhteisissä tutkinnoissa ja temaattisissa moduleissa yms uusissa OPS rakenteissa
  • Referenssejä
    • Tässä yksi hanke, jossa käsiteltiin nimenomaan työelämälähtöistä korkeakoulutusta jo työelämässä oleville https://avothanke.fi/ Tuloksia olivat mm. tarjonnan löytäminen aikuisopiskelijalle on sattumanvaraista (tarjontaa on monenlaista ja eri paikoissa), yritysten tarpeet olivat sekä yleisiä että erityisiä ja korkeakoulujen reagointi uudenlaisiin osaamistarpeisiin oli melko hidasta ja pitkälti tieteenaloihin keskittyviä vaikka mm. moduleista koostuvat osaamiskokonaisuudet olisivat monille tarpeellisempia.


Keskustelu (KOOTuen kokous 3.9.)

  • Keskusteltiin tarjonnasta
    • mitä tarkoittaa? Liikkuuko raha? Onko opinnot sidottu opiskeluoikeuteen? Miten kurssikuvausten yhteismitallisuus aiotaan toteuttaa?
    • onko vain etänä opiskeltavia kokonaisuuksista kyse? miten suhtautuu esim-. labrakursseihin, monimuoto-opintoihin?
    • Stina: Tätä tarkennettava ja suunnitelmassa nähtävissä sipulimallin, jossa vaikka olisi kaikki tarjonta, niin silti pilotoidaan jotain. Tarjonta sisältää monimuodot, blended learningit jne. Hyvä kysymys rajauksesta on, onko valittavissa oleva tarjonta kuitenkin sidottu johonkin oikeuteen.
  • Liiketoimintamallit ovat olennaisia kun puhutaan jatkuvan oppimisen tarjoamisesta. 
    • asiakaskunnan määrän laajentuessa, miten voidaan vastata 24/7 kaikki palvelut saatavilla laajasti. 
    • Stina: hyvä huomio, ei ole otettu huomioon mitä muita kuin loppukäyttäjän palveluita pitää rakentaa esim. tukipalveluihin 
    • Arkkitehtuurille haaste huomioida olemassaolevat ratkaisut. Minne kuvaan sopii vaikkapa tiedekuntien tai yliopistojen seminaarit/yleisötapahtumat, jotka järjestelmällisesti kuvattu muualla (esim. Lyytissä)
    • nykytilanteen legacyn tunnistamista. mitä tarkoittaisi tiedekuntien osalta? esimerkkitapauksia voisi ottaa esim. satun nostama hanke ja käydä läpi näitä. nyt nousussa että usein opinto-oikeuksia otetaan jotta voidaan opiskelella haluttuja kursseja. ei hyvä kellekään, viedään tutkinto-opiskelijan paikka, eikä valmistu tutkintoja. Voidaanko tunnistaa mitä opintoja voidaan paketoida ja tarjota uudella tavalla? Mikä malli jatkuvalle oppijalle/täydennyskouluttautujalle rakennetaan? akateemiset moduulit?   
      • Satu Hakanurmi University of Turku: Tässä yksi hanke, jossa käsiteltiin nimenomaan työelämälähtöistä korkeakoulutusta jo työelämässä oleville https://avothanke.fi/
        • Tuloksia olivat mm. tarjonnan löytäminen aikuisopiskelijalle on sattumanvaraista (tarjontaa on monenlaista ja eri paikoissa), yritysten tarpeet olivat sekä yleisiä että erityisiä ja korkeakoulujen reagointi uudenlaisiin osaamistarpeisiin oli melko hidasta ja pitkälti tieteenaloihin keskittyviä vaikka mm. moduleista koostuvat osaamiskokonaisuudet olisivat monille tarpeellisempia.
    • Stina: eilen käynnistettiin keskustleua että tälle alustalle tuodaanko jo olemassaolevaa kurssitarjontaa vai voiko alusta toimia valmistelualustana uusille tarjonnalle? 

Keskustelu (Työpakettien kommentointi 6.9.)

  • Onko RRF-työssä riski jos rahoitus ei toteudu tai että se ohjaa liikaa koko hankkeen prioriteettejä aikataulullaan?
    • toimeksiannossa ei ollut rajauksia sen suhteen mitä tarjontaa e-opintotarjonnaksi viedään
    • osaamisen kuvaaminen/ontologiat ovat avainasemassa
    • yhteismitallistamistetaanko vai haetaanko kuitenkin enemmän tapoja kuvata opintojaksoja?
  • Dokumentissä sanasto ja käsitteet ovat epämääräisiä. Semanttinen yhteentoimivuus olisi erityisesti määrittelyvaiheessa tärkeää, jotta viesti ymmärretään yhdenmukaisella tavalla.
    • Kehitysehdotuksena on tukeutua määrittelyissä OKSA-sanastoon ja siltä osin kuin OKSA-sanasot ei ole riittävä, tulisi avainkäsitteet määritellä dokumentissa. 

Kommentit ja keskustelu 14.9. KOOTuen palaverissa

  • Kehitysehdotuksena nykytilakuvaus osallistaen tunnistetut tahot/toimijat. 







  • No labels