Tämä sivu on jaettu korkeakouluyhteisölle.

Muistiinpanot:

Ti 16.11.

Verkostojen tila, Samuli Malinen (Oulun yo, Oulun AMK, AAPA-verkosto)

AAPA-verkoston puheenjohtajan roolissa

Verkostojen ja IT:n rooli pandemian aikana

  • Valintakokeet onnistuivat poikkeusaikoina hienosti 

Mitä on Aapan agendalla juuri nyt?

  • Verkoston hybriditapaamiset kolmen viikon välein
  • Pilvi-SIG (Special Interest Group) tarkoitus käynnistää, paljon tarvetta tunnistettu
  • AV-SIG kokoontui eilen ja toiminta käynnistynyt hienosti

Tulevaisuuden näkymiä

  • Ei voida jäädä yksin pohtimaan ratkaisuja vaan monimutkaiset vaatimukset ja muutosnopeus ratkaistaan yhteistyöllä
  • Korkeakoulut eivät kilpaile hallinnolla tai teknisillä ratkaisuilla ja sovelluksilla vaan opetuksen ja TKI-toiminnan laadulla

Digivisio 2030 - yhdessä kohti tavoitetilaa, hankejohtaja Hanna Nordlund (CSC)

  • hankkeessa ja hanketoimistossa tehdään niitä asioita, mitä korkeakoulut haluavat
  • tekniset ratkaisut haastavia mutta vaikeinta ja palkitsevinta on muutos ihmisten käyttäytymisessä


  • Jatkuva oppiminen on valittu ensimmäisenä liikkeelle lähteväksi kokonaisuudeksi, koska kestävyystiekartta
  • Kehittämisen arvovirroille suunnitteilla omat johtoryhmät, ohjausryhmä toimii kuitenkin liiketoiminnan omistajan roolissa
  • Muutoskoordinaattori kuhunkin korkeakouluun muodostamaan korkeakoulujen keskinäisen muutoskoordinaattoreiden verkoston, tuottamaan korkeakouluille hyötyä yhteistyöstä muutosten toteuttamisessa 
  • Muutoskoordinaattorit tukevat muutoksen viemistä toimintaan, muutokseen liittyvät haasteet samanlaisia eri(laisissakin) korkeakouluissa

Jatkuvan ja joustavan oppimisen arvovirta ensimmäisenä toteutuskokonaisuutena (kuva puuttuu, täydennetty muualta, oliko tämä?)

Q: miten tiukasti pitäydytään korkeakoulujen toimintakentässä, onko syntymässä koko koulutuskenttää palvelevaa, esim. korkeakoulujen ja toisen asteen rajanpinnassa olisi paljon mahdollisuuksia ja tarpeita kehitykselle

A: prioriteetti kk jotta saadaan asiat tehtyä mutta sitouduttu siihen ettei tehdä sellaista joka estäisi yhteisen. Keskusteluja esim DigiOne. 

Q: kuka tämän muutoksen tekee?

A: Muutos jää korkeakoulujen itse tehtäväksi, mutta on paljon asioita, mitä voidaan tehdä yhdessä, mistä voidaan yhdessä hyötyä

Yhteistyöllä tavoitteisiin? Erja Widgrén-Sallinen (Itä-Suomen yliopisto, KOOTuki-ryhmän pj)


  • Raketti-hankkeen perintönä elävät kolme linjaa jotka ajankohtaisia tänäänkin: kokonaisarkkitehtuuri, käsitemalli,  tiedolla johtaminen
  • KOOTuki-ryhmä syntynyt tarpeesta, verkostojen verkostona https://wiki.eduuni.fi/x/3YtCAg
  • Arvioidaan tehtäviä ja toimintamallia säännöllisesti



  • KOOTuen tulevaisuus: jatketaan yhteistyötä, muodot voi muuttua. Yhteinen pöytä jossa eri näkökulmat voi avata. Pitää tahtoa tehdä yhteistyötä.
  • Erja kysyy osallistujilta: Mitä voi tehdä paremmin?
  • A: Eroaa yritysmaailmasta siten että helppoa tehdä yhteistyötä kun eiole kilpailuasetelmaa esim. jaetun toimintaympäristötiedon suhteen. Läsnäolo ja kohtaamiset rikastuttaa omaa työtä. Voi luottaa toiseen ja avoimesti kysyä ja vastata.


Sähköinen tutkintotodistus - Lapin AMK ja KAMK, Manu Pajaluoma (Lapin yo, Lapin AMK) ja Miika Lippojoki (Kajaanin AMK)


Ristiinopiskelu: kehittämisestä kohti käytännön arkea, Sami Hautakangas (Tampereen yliopisto)


Muutoksenhallinta osana palvelunhallintaa, Päivi Lignell (Tampereen yliopisto)


Ke 17.11.

Korkeakoulujen palvelutarpeet ja palveluintegraattorirooli, Emma Falck (CSC)

Emma Falck IT-päivät 2021 Korkeakoulujen palvelutarpeet ja palveluintegraattorirooli, Emma Falck CSC.pdf

Jani Leino

  • Asiakas tavoittelee palveluintegroinnilla aina lisäarvoa. 
  • Kaupasta saadaan, hankintalain puitteissa, kaiken näköistä kivaa, mitä tarvitsemme. Miksi kannattaa hankkia CSC:n kautta, lisäarvon läheitä esimerkiksi:
    • Säästetään Suomi Oyn rahoja, mutta voi olla myös muita syitä
    • Apua, että joku muu hoitaa kilpailituksen, selvittää asiat, tarpeen ja ratkaisun
    • Oman henkilökunnan ajan säästäminen
  • Mitä korkeakoulut haluavast? Tärkein kohta on palvelua perustettaessa - tähän korkeakoulut kaipaavat apua.
  • Jos vaikka Azure-pilvipalvelua otettaisiin brokeroituna, mutta tarve on pieni ensi alkuun, on alussa fiksua maksaa CSC:n 3%, mutta kasvaneen volyymin myötä 3% onkin mahdollisesti suuri kustannus
  • Mitä hintaa vastaan saadaan, minkälaista palvelua CSCltä toimittajana?
  • Kaikkien korkeakoulujen tarpeet ovat viime kädessä enemmän tai vähemmän samanlaisia, mutta korkeakoulut kuitenkin eroavat toisistaan, ja miten korkeakoulusektorina yhdessä määritellään se lisäarvo, mitä me halutaan ja sitä myötä tehtävänannolle CSClle voivat erota.
  • CSC on korkeakoulujen apuna, mutta meidän asiakkaina tulisi tietää mitä halutaan
  • Funet Miitissä palveluintegraattori onnistui palvelun kehittämisessä koronan aiheuttamassa palvelun käytön räjähdysmäisessä kasvussa

Q: Kun puhutaan katteesta, tarkoitetaanko sitä komponenttia, jota CSC tuottaa palvelukerroksena. 3% kate on kokonaiskustannusten päälle tuleva kehitysvara.

  • A: Tulee arvioida kumpikin komponentti, CSC:n palvelulisä (mitä tästä saadaan), ja itse komponentti. Eli asiakkaan näkökulmasta on kokonaishinnasta puhuminen.

Q: Kuinka korkeakoulun tulee toimia, mikäli haluaa palveluintegrointia? Määritellään tarve, ja CSC arvioi sen?

  • Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehitysideoita keräävä Ideapankki (http://ideapankki.csc.fi/) on yhteisesti sovittu tapa tuoda tarpeita yhteiseen keskusteluun. AAPAn ja FUCIOn työvaliokuntien kanssa kehitetään mallia yhteisille kokeiluille, ns. innovation pipelinea.


Isossa kuvassa ketterästi - DUO-kehitysmalli Jyväskylän yliopistossa, Merja Laamanen ja Rikupekka Oksanen (Jyväskylän yliopisto)

Digitaalisen Uudistamisen Ohjaus

Ketterän kehityksen perinne.

Parempi näkyvyys kehittämiseen.

Tukee ja ohjaa digitaalista kulttuurin muutosta. Keskiössä ihminen. Johto mukana

SAFe portfolio käytössä - kehittämisen juna

  • jatkuva priorisointi
  • aikaikkunat
  • yksinkertaista
  • riskien hallinta
  • tiimityö
  • jatkuva parantaminen
  • LEAN

Miro.com.

  • kokonaisukuvan hallinta
  • riippuvuudet
  • aikataulut
  • dokumentit
  • viestintä
  • riskit
  • prioriteetit

Aikaa innovoinnille!

Seuraavan sukupolven oppimisratkaisut - metaverse tulee, oletko valmis? Mika Luimula (Turun AMK)

Edgar dale: Cone of learning

Turun amk:ssa Virtual training center. Lisätyn todellisuuden laseja, joilla mahdollistetaan esim. Tulityökortin tekeminen digitaalisesti.

Metaverse. Heinäkuu 2021 ja Facebook. Aikajakso muutoksessa 10-15 vuotta.

Sähköinen, digitaalinen universumi.

Myös Microsoft: enterprise metaverse. Altspace, Teams, ...

(Demo palokoulutuksesta)

Oltava myös käsillä tehtävät asiat. Lisäksi kytkös metaversesta todelliseen maailmaan.

Digitaalinen kaksonen.

Tutkimuksessa kiinnostaa pedagoginen vaikuttavuus.

Tarvitaan poikkitieteellinen lähestymistapa.

Miten tieto saadaan leviämään koko ammattikorkeakouluun? VR ja AR oppimisympäristöissä. IT-yksikön tehtävä mahdollistaa ja kartoittaa mahdollisuuksia muille.

Ajankohtaista tietosuojasta – käytännön kokemuksia, oppeja ja yhteistyötä, Kari Kataja (HAMK) ja Anni Tuomela (Aalto-yliopisto)

Puhujat esittelivät korkeakoulujen tietosuojassa tekemää yhteistyötä. Sen tuloksena on valmisteltu opiskelijan tietojen käsittelyn käytännessääntöjen luonnos, joka on lähetetty tietosuojavaltuutetun toimistolle arvioitavaksi. Käytännesäännöt ovat toimialakohtaisia alan toimijoiden itsensä laatimia sääntöjä ja suosituksia, jotka auttavat toimialaa toimimaan henkilötietojen käsittelyssä oikein ja laadukkaasti. Euroopan tietosuojaneuvosto (European Data Protection Board, EDPB) valmistelee ohjetta henkilötietojen käsittelystä tieteellisessä tutkimuksessa. Korkeakoulut odottavat sen julkaisua ennen kuin jatkavat tieteellisen tutkimuksen käytännesääntöjen valmistelua.

Puhujat kertoivat myös kolmesta henkilötietojen käsittelyn tapauksesta sekä mitä niistä voi oppia:

  1. Tapaus: Yhteisvalintakokeeseen osallistuvia oli ohjeistettu videoimaan itsensä henkilöllisyystodistuksensa kanssa ja tallentamaan tallenne julkisesti saatavilla olevaan paikkaan. Jotkut valintakokeeseen osallistuvista olivat tallentaneet videonsa sosiaalisen median palveluun. Tietosuojavaluutetun toimisto oli tietosuojapoikkeamailmoitukseen antamassaan vastauksessa katsonut rekisterinpitäjän vastaavan ohjeensa perusteella tapahtuvasta käsittelystä, nähnyt lieventävänä toimintaympäristön yllättävän muutoksen (kevät 2020, Covid) ja ohjasi varmistamaan, että vastaavaa ei enää tapahdu. Vastauksessa kyseiset tallenteet rinnastettiin biometrisiin tunnisteisiin.

    Opit: Rekisterinpitäjä vastaa antamansa ohjeen perusteella tapahtuvasta käsittelystä. Biometrisen tunnisteen määritelmästä saataa olla erilaisia tulkintoja.

  2. Tapaus: Työajan seurannan mobiilisovellus paikansi sitä käyttävät. Sovellusta käyttävä organisaatio oli tehnyt käsittelylle tietosuojavaikutusten arvioinnin (DPIA). Tietosuojavaltuutetun toimisto määräsi tarpeettomalle tiedolle käsittelykiellon (= kielto kerätä ja säilyttää tietoja) ja rekisterinpitäjälle seuraamusmaksun. Merkitystä ei ollut sillä, että sovellusta ei ollut pakko käyttää. (Linkki ratkaisuun Finlexissä: https://finlex.fi/fi/viranomaiset/tsv/2021/20210943.)

    Opit: Tarpeeton henkilötieto on laiton tieto. Rekisterinpitäjä vastaa tietojen käsittelystä, silloinkin kun se on ulkoistanut käsittelyn.

  3. Tapaus: Tutkimuksessa käytetyt esitutkintapöytäkirjat sisälsivät rikosepäilyjen lisäksi muun muassa epäiltyjen nimet, henkilötunnukset, yhteystiedot, terveystietoja ja tietoja seksuaalisesta käyttäytymisestä. Esitutkintapöytäkirjat ovat salassapidettäviä. Tietoja oli vahingossa lähetty pöytäkirjan liitteenä. Lähetys oli tehty suojaamattomalla sähköpostilla. Tietojen lähettäminen suojaamattomalla sähköpostilla tarkoittaa että myös muut kuin aiotut vastaanottajat pääsevät käsiksi tietoihin. Tapahtuneesta ei oltu tehty ilmoitusta tietosuojaviranomaiselle. Tapahtunutta selvitettäessä huomattiin, että skannattuja esitutkintapöytäkirjoja oli tallennettu pilvipalvelu Box:in. Palveluun sisäänkirjautuminen oli mahdollista minkä tahansa verkon tai laitteen kautta. Tietosuojaviranomaisen mukaan rekisterinpitäjä ei ollut estänyt luvatonta pääsyä henkilötietoihin. Tietojen tallennuspaikka oli USA:ssa. Kansainvälisen siirron edellyttämiä suojaustoimenpiteitä ei oltu toteutettu. Tietosuojaviranomainen määräsi rekisterinpitäjän toteuttamaan suojaustoimenpiteet ja määräsi rekisterinpitäjälle seuraamusmaksun. (Linkki ratkaisuun: 2020-12-10-beslut-tillsyn-umea-universitet.pdf (imy.se) .)

    Opit:  Henkilötietoja on suojattava teknisin ja hallinnollisin toimenpitein. Henkilötietojen siirto Euroopan talousalueen ulkopuolelle edellyttää siirtoperustetta ja riskien arviontia.

Sisun kuusikäyttöönottoa, Toni Sallanmaa (Funidata Oy)

  • No labels

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöalustan tietosuojaseloste