Normalisoidut indikaattorit

Normalisoiduilla indikaattoreilla tarkoitetaan indikaattoreita, joiden laskennassa on pyritty huomioimaan julkaisun tieteenala, ikä  ja julkaisutyyppi. Tieteenalan määrittelyn menetelmät vaihtelevat, eikä ole olemassa yhtä standardisoitua tapaa. Esim. lehtiperustainen määrittely, tekoäly Tieteenalanormalisoiduilla indikaattoreilla pyritään mahdollistamaan eri alojen vertailu keskenään. Tieteenalanormalisoituja indikaattoreita ovat esimerkiksi Top% indikaattorit ja normalisoidu viittausindeksi. 

Topx% indikaattorit vai Top 10 - ​indeksi?

Määritelmä
Top x% indikaattori ilmaisee, kuinka suuri suhteellinen osuus tarkasteltavasta julkaisujoukosta kuuluu saman tieteenalan, julkaisuvuoden ja -tyypin viitatuimpaan x prosenttiin.  Esimerkiksi Top 1% -indikaattorin ykkösen ylittävä arvo tarkoittaa, että tarkasteltavan joukon julkaisuista enemmän kuin 1% kuuluu oman tieteenalansa viitatuimman 1% joukkoon. 

Mitä  kuvaa
Kuvaa kuinka paljon tarkastaeltavan julkaisujoukon julkaisuista on eniten viittauksia saaneiden julkaisujen joukossa. Top 1% ja Top 10% indikaattorien yhtäaikainen käyttö kertoo sekä korkeaan (10%) että huippuvaikuttavuuteen (1%) yltävien julkaisujen suhteellisesta määrästä julkaisujoukossa, kun setin julkaisumäärä on riittävä indikaattorien luotettavaan käyttämiseen (ks. vastuullinen käyttö).

Kuinka lasketaan

Top % indikaattorit perustuvat viittausjakaumiin. Aluksi luodaankin vertailujoukkojen jakaumat eli samana vuonna, samassa aihepiirissä ilmestyneistä samanlaisista julkaisuista viittausjakauma, joka järjestetään viittausten määrän perusteella laskevaan järjestykseen. Jakaumista määritetään halutut prosenttipisteet esim. 10%. Toisin sanoen määritetään kuinka monta julkaisua kuuluu ylimpään 10%:iin viittausten perusteella. 

Esimerkki 1.

PP(top 10%)-indikaattori

• Lasketaan tieteenalan viittausjakauma: Tieteenalalla y on  ilmestynyt 50000 julkaisua vuosina 2012-2016. Viittausjakaumassa Top 10%:iin kuuluu siis 5000 julkaisua.
• Tarkasteltava julkaisujoukko: Samalla tieteenalalla toimii tiedekunta x. Tiedekunnan tutkijat ovat julkaisseet vuosina 2012-2016 500 julkaisua. Julkaisusta 100 kuuluu edellämainitun viittausjakauman top 10%:iin. Tilastollisesti odotusarvo tiedekunnan top 10%:ssä olevien julkaisuiden määrälle on 50.
• Top 10% indikaattorin laskeminen: Top 10% indikaattori lasketaan jakamalla laitoksen top 10% kuuluvien julkaisuiden lukumäärä odotusarvolla eli 100/50=2

The indicator ppttop10% is the proportion of the publications of a department (or institute, program, university) that, compared with other publications in the same field and in the same year, belong to the top 10% most frequently cited. In the example, the field has 50 000 publications in the given time period (2012– 2016), of which by definition 5000 belong to the top 10% of the citation distribution. Say 100 of these 5000 are publications of the department which has a total of 500 publications. Thus, the statistical expectation value for the number of top-10% publications is 50, but the department has twice that number, so the pptop10% for this department is 2. Springer Handbook of Science and Technology Indicators, edited by Wolfgang Glänzel, et al., Springer International Publishing AG, 2019. ProQuest Ebook Central, http://ebookcentral.proquest.com/lib/helsinki-ebooks/detail.action?docID=5970574.

Topx% osuudet

Topx% osuus ilmaisee, kuinka suuri %-osuus tarkasteltavasta julkaisujoukosta kuuluu saman tieteenalan, julkaisuvuoden ja -tyypin viitatuimpaan x prosenttiin.  Esimerkiksi mikäli julkaisujen osuus on enemmän kuin 1% se tarkoittaa sitä, että tarkasteltavan joukon julkaisuista enemmän kuin 1% kuuluu oman tieteenalansa viitatuimman 1% joukkoon. 

• Lasketaan tieteenalan viittausjakauma: Tieteenalalla y on  ilmestynyt 50000 julkaisua vuosina 2012-2016. Viittausjakaumassa Top 10%:iin kuuluu siis 5000 julkaisua.
• Tarkasteltava julkaisujoukko: Samalla tieteenalalla toimii tiedekunta x. Tiedekunnan tutkijat ovat julkaisseet vuosina 2012-2016 500 julkaisua. Julkaisuista 100 kuuluu edellämainitun viittausjakauman top 10%:iin.
• Top 10% osuuden laskeminen:  lasketaan tiedekunnan top 10% kuuluvien julkaisuiden prosenttiosuus kaikista tiedekunnan julkaisuista: 100/500 *100%=20%

Indikaattorin toteutukset tietokannoissa

Top x% indikaattoreiden implementointi kaupallisissa tuotteissa
Kommentti: indikaattorit (esim Top10) eroavat siinä miten ne tieteellisessä kirjallisuudessa esitetään ja miten kaupalliset toimijat ovat ne implementoineet. Pitänee tuoda jotenkin esiin se, että valmisohjelmien Top-indikaattorit eivät aina toimi niin kuin teoriassa pitäisi

Vastuullinen käyttö

• Vaikuttavuutta valaisee myös muiden indikaattorien samanaikainen käyttäminen, esimerkiksi tieteenalanormalisoidut indikaattorit sopivat Top x% indikaattorin rinnalle.  
• Julkaisujoukon koko ja ikä 
  Top 1% indikaattori toimii tarkoituksenmukaisimmin suurissa julkaisujoukoissa (esim. maa, yliopisto). Myös usean vuoden aikaikkunan käyttäminen lisää indikaattorin antaman kuvan luotettavuutta. Julkaisumäärän olisi hyvä olla yli 500. Kun julkaisusetin koko on 500, yhden viitatuimpaan 1% kuuluvan julkaisun lisääminen tai poistaminen muuttaa indikaattoriarvoa 0,2 prosenttiyksikköä. Setin koon ollessa 200, yhden julkaisun merkitys kasvaa, ja vastaava muutos aiheuttaa 0,5 prosenttiyksikön muutoksen indikaattoriarvossa. Top 10% indikaattori sopii myös määrältään pienempien julkaisusettien viittausimpaktin määrittämiseen, mutta tällöin sitä on käytettävä varoen. Pienestä julkaisumäärästä laskettu indikaattoriarvo voi vaihdella suurestikin eri ajankohtina. Esimerkiksi Suomen Akatemian Tieteen tila -raportissa Top 10% indikaattoria ei ilmoiteta, jos julkaisumäärä on alle 50. Julkaisujoukon koon lisäksi myös julkaisujen uutuus saattaa aiheuttaa harhaanjohtavia indikaattoriarvoja. 
  Julkaisujen viittausmäärän kasvu riippuu alan julkaisukulttuurista, mutta yleensä se on huomioitavassa kasvuvaiheessa ainakin kaksi vuotta julkaisuajankohdan jälkeen. 
• Tietokantojen kattavuus humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla 
  Erityisesti humanististen alojen ja monien yhteiskuntatieteiden julkaisut ovat puutteellisesti edustettuna viittaustietokannoissa, joten indikaattorit eivät anna todellista kuvaa näiden alojen julkaisutoiminnasta ja viittausverkostosta. 

Normalisoidut viittausindeksit

Keskiarvoihin perustuvat indikaattorit

Määritelmä

Julkaisun todellisen ja odotetun viittausmäärän välinen suhde. Julkaisun odotetulla viittausmäärällä tarkoitetaan kaikkien saman alan, samana vuonna ilmestyneiden julkaisujen viittausten keskiarvoa. 

Normalisoitu viittausindeksi kuvaa sitä, kuinka paljon enemmän tai vähemmän viittauksia julkaisut ovat keränneet suhteessa tieteenalansa keskitasoon maailmassa. Suora lainaus tieteen tila-julkaisusta, voiko käyttää?

Kuinka lasketaan

Muodostetaan julkaisujoukko, ja lasketaan julkaisujen saamien viittausten keskiarvo. (ks julkaisujoukon muodostaminen) 
Jaetaan tarkasteltavan julkaisun tai julkaisujoukon saamaa viittausmäärä viittausten keskiarvolla. 

Esimerkki 1. Katsausartikkeli on saanut 15 viittausta. Saman aihepiirin lehdissä, samana vuonna ilmestyneet katsausartikkelit ovat saaneet keskimäärin 12 viittausta.

Katsausartikkelin normalisoitu viittausindikaattori lasketaan 15/12= 1,25.

Esimerkki 2. Kun lasketaan normalisoitua viittausindeksiä julkaisujoukolle yksittäisten julkaisujen viittausindeksit täytyy yhdistää.

Kaupallisissa toteutuksissa käytetään useinmiten seuraavaa menetelmää

Lasketaan MNCS kolmen julkaisun joukolle.

Joukon MNCS on 1/3 * (1,25+1,17+2) = (1,25+1,17+2)/3 = 1,57 = 1,6

Indikaattorin toteutukset tietokannoissa

Vastuullinen käyttö

Essential Science indikaattorit: Highly Cited Papers & Hot Papers

Määritelmä
Mitä  kuvaa
Kuinka lasketaan
Vastuullinen käyttö

h-indeksi 

Määritelmä

h-indeksi, jota kutsutaan myös Hirsch-indeksiksi, on yksi tunnetuimmista bibliometrisista indikaattoreista. Sen kehitti Jorge E. Hirsch vuonna 2005 [https://doi.org/10.1073/pnas.0507655102].  

h-indeksi määritellään seuraavasti: tutkijan h-indeksin arvo on h, jos h kappaletta hänen julkaisuistaan ovat jokainen saaneet vähintään h viittausta ja loput julkaisut ovat saaneet korkeintaan h viittausta.

Tähän voisi laittaa klassisen kuvaajan joka löytyy esim. englanninkielisestä wikipediasta (Kuva ilmeisesti vapaasti käytettävissä, teksti  kuvan tiedoissa: "Permission details: Own work released as Public domain")

Esimerkki.
h-indeksin arvo 10 tarkoittaa, että tutkijalla on 10 julkaisua, joihin kaikkiin on viitattu vähintään 10 kertaa. Hänen  mahdollisiin muihin julkaisuihinsa on viitattu korkeintaan kymmenen kertaa tai ei lainkaan. 

Tutkijoiden h-indeksin arvo voi olla sama vaikka tutkijoiden julkaisuprofiilit (julkaisuidensa määrä ja niiden saamien viittausten määrä) poikkeaisivat toisistaan paljon.  

Esimerkki. 
Tutkija 1 on julkaissut viisi artikkelia joihin on viitattu seuraavasti: 9,9,7,6,5 
Tutkija 2 on julkaissut 11 artikkelia, joihin on viitattu seuraavasti: 200, 150, 99, 70, 5, 4,4,3,2,1,1 
Kummankin tutkijan h-indeksin arvo on 5 

Kuinka lasketaan

Indikaattorin toteutukset tietokannoissa

Vastuullinen käyttö

h-indeksi on: 

• Riippuvainen julkaisujen määrästä. h-indeksi ei voi olla suurempi kuin julkaisujen lukumäärä. Esim. Jos tutkija on julkaissut 10 julkaisua, h-indeksin maksimiarvo on 10 vaikka kaikkiin kyseisen tutkijan julkaisuihin olisi viitattu satoja kertoja.  
• Kumuloituva mittari. h-indeksi ei voi pienentyä. Se voidaan määritellä myös lyhyemmälle tarkastelujaksolle (esim 5 vuotta) kuin koko uralle. 
• Riippuvainen käytetystä tietokannasta. Eri tieteenalojen julkaisujen kattavuus eri viittaustietokannoissa voi vaihdella paljon. 

h-indeksi ei huomioi: 

• tieteenalojen erilaisia julkaisu- ja viittauskäytäntöjä. Eri tieteenalojen tutkijoiden h-indeksejä ei voi verrata toisiinsa. 
• julkaisujen tekijöiden lukumäärää. Se suosii aloja, joissa on suuret tutkimusryhmät ja tutkijoilla siten paljon julkaisuja. 
• kirjoittajien roolia julkaisussa. Keskeinen rooli kirjoitustyössä ja muut roolit vaikuttavat yhtä paljon. 
• tutkijan uran pituutta. Pidempään julkaisseella tutkijalla on aloittelevaa tutkijaa suurempi todennäköisyys saada korkea h-indeksi, koska hänellä on ollut enemmän aikaa julkaista ja julkaisuilla on ollut enemmän aikaa saada viittauksia.
  Esimerkki. Tässä  voisi olla linkki esimerkkiin https://www.leidenmadtrics.nl/articles/halt-the-h-index
• milloin tekijä on julkaissut tai onko hän lopettanut julkaisemisen. Lopettamisen jälkeen h-indeksi voi jatkaa kasvuaan viittausten kertymisen myöta.
• tutkijan merkittäviä yksittäisiä julkaisuja.