Kirjaudu Wikiin oikeasta yläkulmasta, jos haluat kommentoida opasta.

|

Log in from the top right corner if you want to comment on the guide.

You are viewing an old version of this page. View the current version.

Compare with Current View Page History

« Previous Version 21 Next »

NÄistä mietittävä, tuleeko tänne vai perusteita -lukuun

  • Johdanto, jossa yleistä tietoa kirjojen julkaisemisesta (tieteenalojen eri käytännöt yms.)
  • Kirjojen vertaisarviointi. Mistä tunnistaa vertaisarvioidun kirjan (GPRC yms. tunnukset, erilaiset käytännöt yms.)
  • Oulun oppaassa Kirjojen arviointi

Tieteellisten julkaisujen vaikuttavuuden arviointi perustuu yleensä siihen, kuinka paljon niihin viitataan muissa julkaisuissa. Viittauksiin perustuva vaikuttavuuden arviointi soveltuu hyvin aloille, joilla lehtiartikkeli on keskeisin julkaisumuoto. Näin on useimmiten luonnontieteellisillä aloilla. Sen sijaan humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä tutkimustulokset julkaistaan usein kirjan muodossa. Kirjoihin ei voi soveltaa samassa määrin kvantitatiivisia viittausanalyysien menetelmiä kuin lehtiartikkeleihin. Tämä johtuu muun muassa siitä, että kirjojen kattavuus tietokannoissa on artikkeleita alhaisempi.


Miten kirjoja analysoidaan

  • Subjektiiviset arviointimenetelmtö
  • Määrälliset arviointimenetelmät
  • Viittausanalyysin keinot (paljon haasteita viittauskäytännöissä)
  • Julkaisufoorumi (JUFO)
  • Työkaluja kirjojen arviointiin

Subjektiiviset arviointimenetelmät

Kirjoja arvioitaessa on hyvä kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin

  •  Mikä on tiedontarpeesi? Tutki kirjan sisällysluetteloa
  •  Mikä on kirjan oletettu lukijakunta?
  •  Onko kustantaja arvostettu? Tarkista kustantajan verkkosivut
  •  Mikä on kirjan julkaisuvuosi? Onko kyseessä viimeisin painos? Jos kirja on uusintapainos, kirja on luultavasti suosittu
  •  Onko kirja vertaisarvioitu?
  •  Kuinka laajat ja tuoreet lähteet kirjassa on?
  •  Kuinka tunnettu kirjoittaja on? Onko hän julkaissut aiheesta aiemmin?
  •  Lue kirjan johdanto: mikä on kirjoittajan tavoite?
  •  Etsi arvioita kirjasta

Kirjojen subjektiivisia arvioita voi tukea erilaisten arviointivälineiden avulla, ks. alempana.

Määrälliset arviointimenetelmät

Myös kirjojen vaikuttavuutta voidaan arvioida teosten saamien viittausten avulla. Esimerkiksi Web of Science ja Scopus indeksoivat kirjoja sekä teoksen että toimitettujen kirjojen artikkelien tasolla. Kirjojen viitetietojen kattavuus ei kuitenkaan ole korkea johtuen mm. siitä, että näissä tietokannoissa korostuu luonnontieteellinen aineisto ja kirjoja taas julkaistaan erityisesti humanistisilla ja yhteiskunnallisilla aloilla. Kirjoja voi etsiä myös Google Scholar -tietokannasta, josta löytyvät muun ohessa Google Books -palvelun kirjat. Kirjojen vaikuttavuutta voi tutkia niin ikään tarkastelemalla niiden saamaa näkyvyyttä ja huomiota sosiaalisessa mediassa ja yhteisöpalveluissa; tätä varten on olemassa altmetriikan välineitä.

Julkaisufoorumi (JuFo) on tieteellisten julkaisukanavien asiantuntija-arvioihin perustuva arviointijärjestelmä, jossa kanavat luokitellaan tasoille 0–3. Arviointi tapahtuu tieteenalakohtaisissa paneeleissa. JuFoa käytetään bibliometrisen arvioinnin rinnalla julkaisujen arvioinnissa ja se soveltuu tutkimusorganisaatioiden, tutkimusalojen tai koko maan julkaisutoiminnan arviointiin. JuFoa käytetään niin ikään Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallissa julkaisutoiminnan kannustimena. Jufo-portaalin kautta voi selvittää myös kirjakustantajien JuFo-tasoja. Sen sijaan yksittäisen tutkijan arvioinnissa JuFoa ei pidä käyttää. (Ks. lisää Julkaisufoorumista tässä oppaassa.)

On huomattava, että JuFo-asiantuntijapaneelit eivät ole voineet sijoittaa korkeimpiin tasoluokkiin kaikkia arvostetuimpia julkaisukanavia, vaan tieteenalojen eroja on tasapainotettu kiintiöiden avulla. Samoin yksittäisten julkaisujen laadussa ja vaikuttavuudessa voi olla merkittäviä eroja myös saman kanavan sisällä. Koska JUFO-luokitus pyrkii huomioimaan tasapainoisesti kaikki tieteenalat, se ei täysin vastaa ideaalista luokitusta, joka olisi tehty yksinomaan kunkin tutkimusalan omien lähtökohtien tai erityispiirteiden pohjalta.

Välineitä kirjojen arviointiin

Kirjojen saamia viittauksia ja kirja-arvosteluja voi hakea mm. Web of Science -tietokannasta, lisätietoa Web of Science -tietokannan kirjojen indeksointipolitiikasta. Myös Google Scholarista voi etsiä kirja-arvosteluja samoin kuin korkeakoulujen omista kirjastotietokannoista. Sen sijaan Scopus-tietokanta ei sisällä kirja-arvosteluja, lisätietoa Scopus-tietokannan kirjojen indeksointipolitiikasta. Dimensions-tietokannan hakusivulla näkyvät kirjat suoraan yhtenä hakuvaihtoehtona (julkaisutyyppinä).

Kokotekstikirjoja sisältävät tietokannat kuten Google Books ja Project Gutenberg mahdollistavat haun koko kirjan sisällöstä, myös lähdeluettelosta; tämä monipuolistaa viittaustietojen hakemista. Kustantajien kohdalla voi olla hyödyllistä tutkia esimerkiksi yliopistokustantajien listaa.

Vertaisarvioinnin osoittamiseksi on kehitetty erilaisia tunnuksia. GPRC-leima (Guaranteed Peer Reviewed Content) takaa, että kirjan vertaisarvioinnissa on käytetty kansainvälisiä akateemisia standardeja. Kotimaisille tiedejulkaisuille on Tieteellisten seurain valtuuskunta kehittänyt oman tunnuksensa.


Kirjojen vaikuttavuuden vastuullinen analysointi

Kirjojen vaikuttavuuden arviointiin liittyy monia haasteita. Vastuullisessa arvioinnissa onkin syytä pitää mielessä kirjojen erikoisluonne. 

Tieteellisten julkaisujen vaikuttavuutta voidaan usein arvioida niiden viittausvaikutuksen kautta. Tieteelliset kirjat voivat kuitenkin usein olla hyvinkin vaikuttavia myös suorien viittausten ulkopuolella. Kirjoja esimerkiksi käytetään laajasti opetuksessa ja etenkin opinnäytteissä. Kirjoja myös luetaan laajemmin myös tutkimusmaailman ulkopuolella. Kirjoilla voikin olla merkittävää vaikutusta pitkään sen jälkeen, kun niihin ei enää aktiivisesti viitata.  

Kirjojen viittausvaikutuksen arviointi on sekin täynnä sudenkuoppia. Kansainvälisissä tietokannoissa tieteellisiä kirjoja on niukasti. Kun tietokantojen kattavuus on heikkoa, yksittäisillä viittauksilla voi olla hyvin suuri merkitys. Satunnaisuudet voivatkin merkittävästi vääristää kirjojen viittausvaikutuksia. 

Google Scholarista kirjoja löytyy maksullisia tietokantoja kattavammin, mutta sen indeksointipolitiikka ei ole avointa. Ei siis ole selvää millä perusteella julkaisuja Scholariin hyväksytään. Google Scholar ei myöskään huomioi tutkimusalojen välisiä eroja ja viittausprofiileja. Scholarissa löytyykin hyvin kirjojen saamia viittauksia, mutta niiden merkitystä on vaikea arvioida.  

Kirjoissa aiheita käsitellään usein paljon laajemmin kuin yksittäisissä artikkeleissa. Kirjoihin viitataankin eri tavoin kuin artikkeleihin ja niihin kohdistuvat viittaukset käsittelevät usein kokonaista aihealuetta yksittäisten huomioiden sijaan. Toisaalta yksittäiset artikkelit voivat viitata kirjaan monessa kohdassa, mutta nämä lasketaan tietokannoissa vain yhdeksi viittaukseksi. 

Siinä missä artikkeleista löytyy yleensä yksi selkeä viimeinen versio (poikkeuksena esimerkiksi arXiv, jossa artikkeleista voi olla useampia ja päivittyviä versioita), tieteellisillä kirjoilla voi olla eri painoksia ja käännöksiä. Etenkin vanhempien teosten kohdalla tieteellinen viittaus kohdistuu yleensä uudempaan painokseen tai käännökseen. Näiden viittausten vaikutuksen arviointi ei ole suoraviivaista. 

  • No labels